KOLMAS USKONKOHTA
Pyhitys
Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Mitä se merkitsee?
Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa.
Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa.
Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, ...
... herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa.
Tämä on varmasti totta.
Pyhitys
Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Mitä se merkitsee?
Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa.
Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa.
Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, ...
... herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa.
Tämä on varmasti totta.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Gal. 3:11-22 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta."
Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä."
Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" - että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
Veljet, minä puhun ihmisten tavalla.
Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.
Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
Minä tarkoitan tätä:
Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi. Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.
Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan ...
*) siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.
Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.
Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia?
Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.
Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, ...
*********************
*) annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen
- niille, jotka uskovat.
*********************
Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, ...
*********************
*) annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen
- niille, jotka uskovat.
*********************
Syntiä eivät olekaan siis ulkoiset seikat,
kuten asusteet, koristeet, työt, toimet, tekemiset, tekemättä jättämiset, usko ihmisoppeihin, etc.
Vaan MIKÄ on syntiä?
Syntiä on kaikki se, mikä estää meitä VAPAASTI uskolla omistamasta Kristuksen lahjoittamaa vanhurskautta, jonka saaminen perustuu Jumalan lupaukseen, niin kuin juuri äsken luitte.
Kristuksen lahjoittama vanhurskaus ainoastaan kelpaa Jumalalle. Ihmisen (teko) vanhurskaudella ei pelastu kukaan, sellaisella luulolla on ihan turha pettää itseään.
"... se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen
*) - niille, jotka uskovat.
Uskotko sinä syntien anteeksiantamukseen?
Oletko siis pyhä ja vanhurskas?
Tutki nyt itsesi. Ja rukoile Jumalaa että voisit panna pois, ja parantua kaikesta siitä, mikä estää sinua vapasti uskomasta Jeesukseen Kristukseen, sinun Lunastajaasi ja Vapahtajaasi.
Vain hänessä USKON KAUTTA sinä olet vanhurskas.
Korjaus: Se on syntiä sen vuoksi kun se viettelee pois uskomasta YKSIN Kristuksen lunastustyöhön, ja tuo pelkän uskon lisäksi ihmistekoja.
että me teemme joka päivä syntiä ajatuksillamme, töillämme..., jne.!
Miten tämä sopii yhteen väittämäsi kanssa, että
< Syntiä eivät olekaan siis ulkoiset seikat, kuten asusteet, koristeet,TYÖT, toimet, tekemiset, tekemättä jättämiset, usko ihmisoppeihin, etc.> ?
Jos teen murhan,tapan jonkun ihmisen ( joka sekin on ihmistyö, teko), varastan naapurini pellosta perunoita tai viettelen lähimmäiseni vaimon tai tyttären tai näen lähimmäiseni olevan hädässä sairaana, nälässä tms.), enkä auta häntä (joka on sydämen kovuutta ja armottomuutta ), niin eivätkö nämä kaikki sodi räikeästi Raamatussa ilmoitettua Jumalan tahtoa vastaan! Ja Luther sanoo synnin olemuksesta, että se on juuri Jumalan tahdon vastaisuutta!
Apostoli sanoo myös, että ei yhdessäkään murhaajassa ole iankaikkinen elämä pysyvä.
Ja viimeisen tuomion evankeliumissa ylimmäinen tuomari sanoo:" Minä olin alaston ja ette vaatettaneet minua,..."!
Samoin kirjoittaa Paavali vaimojen kaunistuksesta, ettei sen pitänyt oleman "kaunistetuissa vaatten puvuissa eikä kullan ympäri ripustamisessa, vaan...". Eikö Herran apostolin sana enää merkitse mitään, vai onko ne puhuttu tuuleen? Uskon, että ne on annettu meille elämän ohjeeksi ja siten seurattavaksi elämässämme.
"Mitä siis merkitsee usko Jumalaan ja hänen Kristukseensa? Se merkitsee, että uskomme hänen sanansa,koskivat ne sitten meidän elämäämme ja tekojamme tai uskoamme Jumalan armoon, pidämme ne totena ja pyhinä ja ahkeroimme noudattaa niitä elämässämme. Ja vaikka tuhannen kertaa lankeaisimme, niin Kristuksessa nousemme ylös parannukseen ja palaamme taas kasteen armoon ja niin olemme taas uusia pyhimyksiä."
Kaikkien todellisten kristittyjen elämänkokemukset osoittavat sen, että juuri nuo meidän tekomme ja ylitsekäymisemme, joilla olemme rikkoneet Jumalan tahtoa vastaan,ne juuri tulevat meissä VAPAAN uskomisen esteeksi, koska sielunvihollinen Perkele rakentaa niistä risuaidan uskomme esteeksi. Ja juuri siitä syystä apostolikin neuvoo kristityitä panemaan pois kaikki kuorma ja synti, joka AINA meihin tarttuu ja tekee hitaaksi (uskomisessa ).
Koska Jumala ITSE on valmistanut pelastuksen, joka on tarjona IHAN jokaiselle joka USKOO.
Tekemiset eivät kuulu lainkaan vanhurskauttamiseen, kuten Raamatusta voit itsekin lukea.
Ja tämä on monen uskovan kompastuskivi. He loukkaantuvat Häneen joka heille tarjoaisi ITSE VALMISTAMANSA valmiin pelastuksen.
Ja he alkavat itse omien toimiensa avulla tienata tullakseen kelvollisemmiksi jotta Jumala sitten voisi pelastaa heidät. Tällaiset ihmiset eivät tunne pelasruksen tietä, he eivät tunne uskonvanhurskautta. Ja tässä on Saaran ja Haagarin ro. Tästä johtuvat kaikki oppiriidat ja rakkaudettomuus seurakunnissa. Tekojensa kanssa uskoa tienatakseen häsläävät (Haagar), suuttuvat AINA Jumalan lupaukseen lupaukseen uskoville, vapaille ja iloisille kristityille joka on Saara.
Ei ole muuta pelastusta kuin usko Kristukseen, eikä tule. Siksi kaikki se mikä tulee USKOLLE esteeksi pitää panna pois, koska se on syntiä.
Joka uskoo ja Kastetaan se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko se joutuu kadotukseen, näin Raamattu sanoo. Ja totisesti sse on totta.
Kaikki mikä tästä poikkeaa ei ole totta.
Syntiä eivät olekaan siis ulkoiset seikat,
kuten asusteet, koristeet, työt, toimet, tekemiset, tekemättä jättämiset, usko ihmisoppeihin, etc.
Nämä juuri kertovat siitä mitä sisällä on. Ulkonaiset maailman mukaiset asusteemme kertoo juuri siitä mitä ja kuinka paljon on uskoa sisällämme vai onko yhtään.
Kyllä ulkonaisistakin asioista on saarnattava tottahan toki, sanoi edesmennyt pastorimme. Kuinka paljon nyt on minihameisella neitosella uskoa sopii kysyä, uskon puutetta se paremminkin on.
Tunnottomallahan ei tunnetusti ole mitään uskon estettä joka estää vapaasti uskomasta. Taidatte sortua omaan hienoon näppäryyteen ja typeryyteen.
Ne joilla ei uskoa Kristukseen ole, mutta ovat uskonnollisia koreilevat kurjuudellaan ja rumuudellaan ja kaikella muulla lihansa rakentamisella. Muslimit on ehkä paras esimerkki tästä.
Ihminen pelastuu ainoastaan uskon kautta Kristukseen, ei millää ulkonaisilla
"kaunistuksilla". Ihmisellä joka uskoo on siitä Hengen todistus sydämellään, eikä hän erehdy tuomitsemaan toista Kristuksen verellä Jumalan lapseksi ostettua syntistä.
Kirjoitat juuri niin kuin se Raamatun mukaan on!
Mutta lestadiolaisuudessa on niin kauan painotettu tuota omaa pyhitystä (jota ei kylläkään itse käsitetä), että se on vaan Jumalan Pyhä Henki, joka voi tehdä ihmeen ja nostaa sen Mooseksen peitteen heidän silmiltään. Jumala armossaan on onneksi joidenkin (ehkä monienkin) silmät avannutkin ja he tekevät kallista työtä, jaksaessaan kaikesta vastustuksesta huolimatta julistaa sitä muillekin es.lestadiolaisille.
Huom! Tämä on siis minun käsitykseni asiasta.
Näin se on Jumalan sanaan sen lupaukseen me saamme turvata, ja siihen meidän tuleekin turvata.
Tiedämme sen etteivät läheskään kaikki ole vielä käsittäneet uskonvanhurskautta. Mutta ei Jumala sen tähden ihmistä hylkää, vaikka hän kuljettaa ihmistä pidempiäkin aikoja lain, eli kasvattajan alisena.
Siinä tilassa on vain niin raskas elää, että Paavalikin sanoo että lain alla elävä lapsi ei eroa orjasta, vaikka onkin kaiken herra, siis Isänsä lapsi.
Tätä tilaa voidaan kutsua tuttipullokristillisyydeksi koska siinä uskova eisustu kasvamaan armossa ja Kristuksen tuntemisessa täydeksi mieheksi, kristuksen ruumiin rakennustöihin, vaan hän hengellisesti keskenkasvuisena lupsuttelee sitä tuttuaan seurakuntaäidin helmoissa, "muurien suojassa", kuten hän itse tilannettaan kuvaa..
Seurakunta ja Herran viinimäki on Lutherin mukaan kristikunta.
Pyhä yhteinen seurakunta on uskon varassa, se ei siis ole näkyvä, muutenhan siitä ei tarvitse sanoa, minä uskon.
M.L.
Luther opettaa Isossa katekismuksessaan, sen kolmannessa uskonkappaleessa:
"Pyhä Henki saattaa meidät ensiksi pyhien yhteyteen, seurakunnan helmaan, jonka välityksellä hän meille saarnaa ja vie meidät Kristuksen tykö. Me emme näe, et sinä, etkä minä, totisesti Kristuksesta tietää emmekä häneen uskoa ja häntä Herraksemme saada, ellei Pyhä Henki sitä evankeliumin saarnan kautta tarjoaisi ja helmaamme lahjana laskisi. Työ on tapahtunut ja täytetty: Onhan Kristus meille aarteen kärsimyksellään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hankkinut ja ansainnut. Jos tämä teko jäisi salaan, kenenkään tietoon tulematta, se olisi turha ja hyödytön; mutta Jumala on, ettei aarre jäisi haudatuksi, vaan joutuisi käyttöön ja nautittavaksi, antanut sanan tulla esiin, julistettavaksi, antanut Pyhän Hengen siinä tuomaan ja omistamaan meille tuon lunastusaarteen. Pyhitys onkin siis yksinkertaisesti vain saarnaamista Herran Kristuksen tykö ja tätä hyvyyttä saamaan. Mutta tähän emme voi itsestämme päästä.
Pyhällä Hengellä on näet ensiksi maailmassa erikoinen seurakunta. Tämä on se äiti, joka synnyttää ja kantaa jokaisen kristityn Jumalan sanalla. Tätä sanaa hän ilmoittaa ja harjoittaa ja hän valaisee ja sytyttää sydämet, niin että he sen käsittävät, omistavat, siinä riippuvat ja pysyvät.
Ellei näet saarnata Kristuksesta, ei ole ensinkään Pyhää Henkeä perustamassa, kutsumassa ja kokoamassa kristillistä seurakuntaa, JONKA AVUTTA EI VOI TULLA KRISTUKSEN LUO.
`Minä uskon, että maanpäällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakaantumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa. Juuri tämä on siihen tulemisen alku. Ennen siihen tulemistamme me olimme kokonaan perkeleen omia, Jumalasta ja Kristuksesta kerrassaan tietämättöminä. Näin Pyhä Henki viimmeiseen päivään asti pysyy pyhän seurakunnan eli kristikunnan tykönä. Sen välityksellä hän meitä saattelee, sitä hän käyttää sanan julistamiseen ja harjoittamiseen ja tämän välityksellä hän saa aikaan ja lisää pyhitystä. Näin se päivittäin yhä kasvaa ja vahvistuu uskossa ja sen hedelmissä, jotka hän saa aikaan``
.
Näin se on. Ja vaikka enkeli taivaasta muuta puhuisi hän olkoon kirottu. Ihminen voi pelastua ainoastaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.
Ei Luther julista seurakuntaa vaan Kristusta joka on seurakunnan pää ja Vapahtaja. Älä vääristele. Ilman uskoa Kristukseen ei ole olemassa mitään pyhää seurakuntaa. Seurakunta on pyhä vain siloin kun siellä on Kristus. Seurakunta on pyhä Kristuksen tähden. Vanhoillislestadiolaisuus ei ole seurakunta.
----------------------------------------
Kristus on seurakunnan pää ja ruumiin (= seurakunta) vapahtaja.
Älä sinä vääristele jumalan sanaa. Jeesus on ainut välimies Jumalan ja ihmisen välillä, ei siis seurakunta. Seurakunta on Kristuksen verellä Jumalalle lunastettu monimiljardinen kansa, joka julistaa Jeesusta Kristusta syntisten pelastukseksi.
Usko Herraan Jeesukseen pelastaa.
Sen sijaan sellainen seurakunta ei pelasta mitään, joka alkaa julistaa itseään syntisten esi- pelastajana, eikä tunnusta Kristusta ainoaksi vapahtajaksi, vaan julistaa itseään ihmisen ja Kristuksen välimiehenä.
Siis menettelee juuri samoin kun paavi itse, julistaa kirkkoaan, eikä julista Kristusta.
Kristus on kirkon ainut Herra. Ja ilman Kristusta ei ole olemassa iankaikkista elämää
WEHA, älä viitsi!
Lutherin tarkoittama seurakunta ei ole misssään tapauksessa sellainen donatolaisten seurakunta, jota vanhoilliset edustavat.
Laestadiuksen seurakuntakäksityskin oli vallan toinen mitä vanhoillislestadiolaisilla. Sen voi WEHAkin lukea Soreselessa 1844 pidetystä saarnasta.
Lutherin mukaan oleellista on evankeliumin sana. Se taas ei ole sidottu mihinkään tiettyyn yhteisöön eikä sen puhtauteen.
Asian vääristelyä. Donatolaisten mielestä uskottoman papin jakama ehtoollinen ei ollut pätevä.
Vanhoilliset uskovat, että ehtoollinen ei ole sakramentinjakajasta riippuvainen. Näin ollen sakramentit pätevät, kun ne toimittaa naispappi. Esikoisuudessa ei näin ole.
Kristuksen ruumis?
Kiellät siis julistamasta kristuksen ruumista, turhaanko kristus kuoli.
Ei ehtoollisen jakajan persoona vaikuta esikoistenkaan mielestä. Ei edes jakajan sukupuolella ole väliä.
Esikoiset haluavat vain protestoida naispappeutta vastaan, niin, etteivät osallistu jumalanpalveluksiin, jos toimittamassa on naispappi.
Se, ettei kaikkiin kirkon ehtoollistilaisuuksiin voida osallistua johtuu kai joidenkin ehtoollisrukouksien sanamuodosta, joka on katolisuuteen viittaava, ei siis siihen, jakaako ehtoollista nais- vai miespappi. Siis sellaiseen ei osallistuttaisi, vaikka vanhoillislestadiolainenkin pappikin olisi jakamassa ehtoollista.
Ihan oma keksintösi oli kieltää Kristuksen ruumis.
Minä en ole kieltänyt, vaan nautin Kristuksen ruumiin ja veren ravinnokseni.
Kiista ehtoollisrukouksista on aivan kupla.
Sen tarkoitus on vain saada aikaan ero kirkosta.
Sss! Ei niin saa sanoa, eikä edes ajatella. Kukaan ei ole puhunut sellaista! Sitä on kysytty monesti, että onko näin. Vastaus on aina, että kukaan ei ole puhunut kirkosta eroamisesta. Keisarin puku on kaunis!
seurakunta on kristuksen ruumis.
Eli naispappi ja rukoilija(rukous) ei vaikuta, mutta vaikutta kun kyse on boikotista.
Yhdessä SRK:n vuosikirjassa on muuten karkea virhe esikoislestadiolaisten ehtoolliskäsityksestä. En esittänyt sitä, mutta mutta sellainen juttu, etten voi sitä uskoa, että uskoisitte.
Voisitteko puhua siellä yhteisöstänne meitä ei todellakaan kiinnosta.
Älä tule neuvomaan sinua viisaampia uskovia.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ole seurakunta, ellet aiemmin sitä tiennyt.
Ei viitsittäis näin jukisilla palstoilla. Olen jutellut kanssasi jossain. Kyllä taidamme tietää käsityksemme.
Kyllä ne käytännöt siitä selkeytyy. Ei naispappeus varmaan mukava ole vanhoillistenkaan mielestä. Yhtä vähän ekumenia, johon jp-kaavamuutokset ovat tasoittamassa tietä.
Kuuntelin tänään vanhimpien saarnoja, ai kuinka sain lohdutusta ja rohkeutta huomiselle päivälle.