Meri"hätään" joutuneet

näitä "hätään" joutuneita kohtaan. Kone ei koskaan leikkaa kiinni yllättäen, se leikkaa kiinni koska huolto on laiminlöyty raskaasti ja jo pitkältä ajalta. Polttoaine ei myöskään lopu sattumalta. Polttoaine loppuu toheloilta, kiireen riivamilta, laskutaidottomilta ja humalaisilta. Keliolosuhteetkaan ovat harvoin täysin ennakoimattomia (tällainen tapaus oli pari vuotta sitten juhannuksena kun oli ihan oikeasti ennakoimatta huono keli). On aivan oikein, että näiden jo ennen lähtöä hoidettavien asioiden laiminlyönneistä hieman rokotetaan. Pulaan ei toki saa jättää ketään, tämä löytyy lainsäädännöstäkin. Tilanne on autopuolella selkeä, siellä ei kukaan ilmaiseksi hinaa autonraatoa mihinkään. Järjen käyttö on siis suotavaa jo maissa... :D

Bella 685 kirjoitti:

näitä "hätään" joutuneita kohtaan. Kone ei koskaan leikkaa kiinni yllättäen, se leikkaa kiinni koska huolto on laiminlöyty raskaasti ja jo pitkältä ajalta. Polttoaine ei myöskään lopu sattumalta. Polttoaine loppuu toheloilta, kiireen riivamilta, laskutaidottomilta ja humalaisilta. Keliolosuhteetkaan ovat harvoin täysin ennakoimattomia (tällainen tapaus oli pari vuotta sitten juhannuksena kun oli ihan oikeasti ennakoimatta huono keli). On aivan oikein, että näiden jo ennen lähtöä hoidettavien asioiden laiminlyönneistä hieman rokotetaan. Pulaan ei toki saa jättää ketään, tämä löytyy lainsäädännöstäkin. Tilanne on autopuolella selkeä, siellä ei kukaan ilmaiseksi hinaa autonraatoa mihinkään. Järjen käyttö on siis suotavaa jo maissa... :D

Lue lisää

On totta että aivan liian usea on osaltaan ollut syynä ongelman syntyyn, mutta kyllä ongelmia voi tulla ilman omaa syytäkin.
On helppo heilutella huulia maissa kun merellä sattuu ja tapahtu . . . .
Esimerkkejä tapauksista joissa olen ollut avustavana eli hinaavana osapuolena:
- moottoripurjehtija "löysi" Loviisan pienvenesatamaan vievän väylän punaisen reimarin joka oli siirtynyt pois paikoiltaan ollen 50 cm veden pinna alla. Taittolapapotkuri otti kipeää.
- moottorivene oli saanut käsivarren paksuisen kelluvan köyden potkuriinsa keskellä Ahvenanmerta.
- purjeveneestä irronut peräsin Porkkalan selällä

jne jne

Eilen muuten viimeksi hinasin 5 mpk matkan satamaan veneen josta oli potkuri pudonnut.

Noita ylläkuvattuja bensan loppumisia olen tavannut todella harvoin verrattuna "todellisiin" syihin.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

On totta että aivan liian usea on osaltaan ollut syynä ongelman syntyyn, mutta kyllä ongelmia voi tulla ilman omaa syytäkin.
On helppo heilutella huulia maissa kun merellä sattuu ja tapahtu . . . .
Esimerkkejä tapauksista joissa olen ollut avustavana eli hinaavana osapuolena:
- moottoripurjehtija "löysi" Loviisan pienvenesatamaan vievän väylän punaisen reimarin joka oli siirtynyt pois paikoiltaan ollen 50 cm veden pinna alla. Taittolapapotkuri otti kipeää.
- moottorivene oli saanut käsivarren paksuisen kelluvan köyden potkuriinsa keskellä Ahvenanmerta.
- purjeveneestä irronut peräsin Porkkalan selällä

jne jne

Eilen muuten viimeksi hinasin 5 mpk matkan satamaan veneen josta oli potkuri pudonnut.

Noita ylläkuvattuja bensan loppumisia olen tavannut todella harvoin verrattuna "todellisiin" syihin.

Lue lisää

oikeita avuntarvitsijoitakin. Itse olen liikkunut vesillä vasta n. 20 vuotta joutumatta hinatuksi minkään syyn takia. Itse olen kyllä auttanut kerran yhden paatin satamaan polttoaineen loppumisen takia. Kaverit olivat keskellä väylää ja näyttivät jonkinlaisia hätämerkin tapaisia, mutta useita veneitä ajoi ohi pysähtymättä. Eivät ohiajaneet tainneet oikein ymmärtää, että oli ongelma. Hinasin 7 metrisen bensapaatin 4,2 metrisellä 15 hv avopaatilla läheisen satamaan. Olivat melko tyytyväisiä saatuaan apua, sain vielä korvaukseksi 100 mk, vaikken mitään korvausta ollut edes pyytänyt.

Väitän edellen, että todella moni asia voidaan ennaltaehkäistä jo maissa huoltamalla ja huolehtimalla. Merivartijoiden tilastoista olisi kait asiaan saatavissa faktoja.

Olet oikeassa siinä, että joskus vain käy niin, että ehjät ja huolletutkin vehkeet menee rikki. Hinauksen syitä ovat vaikeasti korjattavat koneviat ja sellaiset tapaukset, joissa tarvitaan sukeltajaa.

Hinaushommissa on kyllä oltava tarkkana, jos mennään lakin mukaan, mutta taitaa olla niinkin, että harva hinattava edes tuntee merilain pykälät.

Bella 685 kirjoitti:

oikeita avuntarvitsijoitakin. Itse olen liikkunut vesillä vasta n. 20 vuotta joutumatta hinatuksi minkään syyn takia. Itse olen kyllä auttanut kerran yhden paatin satamaan polttoaineen loppumisen takia. Kaverit olivat keskellä väylää ja näyttivät jonkinlaisia hätämerkin tapaisia, mutta useita veneitä ajoi ohi pysähtymättä. Eivät ohiajaneet tainneet oikein ymmärtää, että oli ongelma. Hinasin 7 metrisen bensapaatin 4,2 metrisellä 15 hv avopaatilla läheisen satamaan. Olivat melko tyytyväisiä saatuaan apua, sain vielä korvaukseksi 100 mk, vaikken mitään korvausta ollut edes pyytänyt.

Väitän edellen, että todella moni asia voidaan ennaltaehkäistä jo maissa huoltamalla ja huolehtimalla. Merivartijoiden tilastoista olisi kait asiaan saatavissa faktoja.

Olet oikeassa siinä, että joskus vain käy niin, että ehjät ja huolletutkin vehkeet menee rikki. Hinauksen syitä ovat vaikeasti korjattavat koneviat ja sellaiset tapaukset, joissa tarvitaan sukeltajaa.

Hinaushommissa on kyllä oltava tarkkana, jos mennään lakin mukaan, mutta taitaa olla niinkin, että harva hinattava edes tuntee merilain pykälät.

Lue lisää

merilaki tarkkaan ottaen sitten sanoo? Tietty merihätään joutunutta pitää auttaa hengenvaarassa mutta entä kauniina kesäpäivänä tonttua jolta on bensa loppu ja suurin hätä on että kaljat jäätyy kotona pakastimeen.. eikö tällöin voi vaan todeta että soita poika sinne meripelastusseuraan tai johonkin venehinauspalveluun.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

On totta että aivan liian usea on osaltaan ollut syynä ongelman syntyyn, mutta kyllä ongelmia voi tulla ilman omaa syytäkin.
On helppo heilutella huulia maissa kun merellä sattuu ja tapahtu . . . .
Esimerkkejä tapauksista joissa olen ollut avustavana eli hinaavana osapuolena:
- moottoripurjehtija "löysi" Loviisan pienvenesatamaan vievän väylän punaisen reimarin joka oli siirtynyt pois paikoiltaan ollen 50 cm veden pinna alla. Taittolapapotkuri otti kipeää.
- moottorivene oli saanut käsivarren paksuisen kelluvan köyden potkuriinsa keskellä Ahvenanmerta.
- purjeveneestä irronut peräsin Porkkalan selällä

jne jne

Eilen muuten viimeksi hinasin 5 mpk matkan satamaan veneen josta oli potkuri pudonnut.

Noita ylläkuvattuja bensan loppumisia olen tavannut todella harvoin verrattuna "todellisiin" syihin.

Lue lisää

...ennakkoluuloiselta ja tuomitsevansorttiselta tuntui tuo keskustelun aloittajan avaus. Ja kovasti siihen luottavalta, ettei itse ikinä tee tyhmyyksiä.
On silti sanottava, että omituisia tapauksia näkee. Itse satuin kesällä näkemään "alku- ja loppupään" (mutta en itse akuuttitilannetta) yhdestä polttoaineen loppumistapauksesta. Oli lähdetty vajaalla tankilla paikasta X paikkaan Y laskeskellen "vimpan päälle", että polttoaine juuri ja juuri riittäisi. Ei riittänyt ja viranomaisten hinaukseen joutuivat. Typerää jutussa oli ennenkaikkea se, että myös lähtöpaikassa oli auki oleva polttoaineasema 100 metrin päässä. En raaskinut kysyä määräpaikassa, jossa tapahtuneen kuulin, miksi olivat jättäneet lähtöpäässä tankkaamatta, vaikka varakanisterillisen viitsivät veneeseen kantaa... Sen verran apean ja itseään potkiskelevan oloinen venekunta saapui määräsatamaan.
Monista veneistä puuttuu polttoainemittari ja silloin on jotenkin ymmärrettävissä, että joskus voi vahinko käydä. Mutta sitä minun on vaikea tajuta, että mittarillisessa veneessä harrastetaan tuollaista "eiköhän se juuri ja juuri riitä" laskeskelua. Vaikka olisi tiedossaolevaa eroa hinnassakin, niin kai sitä omalle harmille ja ajanhukallekin, epämukavuudesta ja ehkä pelosta ja häpeästäkin puhumattakaan, voisi jonkin hinnan laskea. Vaikka sattuisi, että hinauksesta ei joutuisikaan maksamaan...

se. kirjoitti:

merilaki tarkkaan ottaen sitten sanoo? Tietty merihätään joutunutta pitää auttaa hengenvaarassa mutta entä kauniina kesäpäivänä tonttua jolta on bensa loppu ja suurin hätä on että kaljat jäätyy kotona pakastimeen.. eikö tällöin voi vaan todeta että soita poika sinne meripelastusseuraan tai johonkin venehinauspalveluun.

Lue lisää

Merilaki:

Päällikkö, joka tapaa merihädässä olevan, on velvollinen, jos se käy päinsä aiheuttamatta vakavaa vaaraa omalle alukselle tai laivaväelle taikka muille aluksessa oleville, antamaan kaikkea apua, mikä on mahdollista ja tarpeellista hädänalaisen pelastamiseksi.

Jos päällikkö muutoin on saanut tietää jonkun olevan merihädässä tai jos hän on saanut tietää jostakin meriliikennettä uhkaavasta vaarasta, on hän velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin hädässä olevan pelastamiseksi tai vaaran torjumiseksi, mikäli se voi tapahtua aiheuttamatta vakavaa vaaraa omalle alukselle tai laivaväelle taikka muille aluksessa oleville.

Se, joka pelastaa haaksirikkoutuneen tai vaarassa olevan aluksen tai aluksessa olevaa tavaraa tai jotakin, joka on kuulunut sellaiseen alukseen tai tavaraan, ja jokainen, joka pelastustyössä avustaa, on oikeutettu saamaan pelastuspalkkiota. Sellaisesta pelastuksesta tulevan palkkion osuuteen on oikeutettu myös se, joka pelastustyön aiheuttaneen tapahtuman yhteydessä on aluksesta pelastanut ihmisiä tai heidän pelastamisessaan avustanut.

Meripelastuslaki:

Tätä lakia sovelletaan merellä vaarassa olevien ihmisten etsimiseen ja pelastamiseen, heille annettavaan ensiapuun sekä vaaratilanteeseen liittyvän radioviestinnän hoitamiseen (meripelastustoimi). Tässä laissa säädetään lisäksi merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaisista, eräiden hätämerkinantovälineiden käyttämisen luvanvaraisuudesta sekä perustason sairaankuljetuksesta merialueella.

Tätä lakia ei sovelleta ihmishengen pelastamiseen satamassa maihin kiinnitettynä olevalla aluksella.

Aluksen ja siinä olevan lastin pelastamisesta sekä alusöljy- ja aluskemikaalivahingon torjunnasta säädetään erikseen.

2 §
Käsitteet ja määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:

1) vaaratilanteella:

a) tilannetta, jolloin vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä taikka jolloin muuten on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi;

b) tilannetta, jolloin voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai jolloin avuntarpeen selvittämiseksi suoritetut tiedustelut ovat olleet tuloksettomia;

c) tilannetta, jolloin on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa;

10 §
Velvollisuus osallistua meripelastustoimeen

Jokaisen on viipymättä välitettävä vaaratilannetta koskevat ilmoitukset ja tiedonannot sekä ilmoitettava sitä koskevat havainnot ja toimenpiteet asianomaiselle meripelastuskeskukselle tai meripelastuslohkokeskukselle.

Joka tietää toisen olevan vaarassa merellä, on velvollinen, jos se häntä itseään tai muita kohtuuttomaan vaaraan saattamatta on mahdollista, ryhtymään oma-aloitteisesti tilanteen edellyttämiin tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin vaarassa olevan pelastamiseksi.

Tässä suoria lainauksia laeista. Teksti on melko selkeää: Ihmishenki on aina pelastettava, jos se on mahdollista. Omaisuuden suhteen ei ole niin suoria velvoitteita

Kuinkahan monella on tällainen "täysvakuutus"?

Bella 685 kirjoitti:

näitä "hätään" joutuneita kohtaan. Kone ei koskaan leikkaa kiinni yllättäen, se leikkaa kiinni koska huolto on laiminlöyty raskaasti ja jo pitkältä ajalta. Polttoaine ei myöskään lopu sattumalta. Polttoaine loppuu toheloilta, kiireen riivamilta, laskutaidottomilta ja humalaisilta. Keliolosuhteetkaan ovat harvoin täysin ennakoimattomia (tällainen tapaus oli pari vuotta sitten juhannuksena kun oli ihan oikeasti ennakoimatta huono keli). On aivan oikein, että näiden jo ennen lähtöä hoidettavien asioiden laiminlyönneistä hieman rokotetaan. Pulaan ei toki saa jättää ketään, tämä löytyy lainsäädännöstäkin. Tilanne on autopuolella selkeä, siellä ei kukaan ilmaiseksi hinaa autonraatoa mihinkään. Järjen käyttö on siis suotavaa jo maissa... :D

Lue lisää

Varmaankin se on niin,että laakerivika yms on aina tiedossa.Niinhän se on aina tiedossa kun kattokin romahtaa milloin mistäkin syystä.Kaikki on vain huonoa huoltoa.
Olet sinä varma mielipiteestäsi.

kyselijä kirjoitti:

Varmaankin se on niin,että laakerivika yms on aina tiedossa.Niinhän se on aina tiedossa kun kattokin romahtaa milloin mistäkin syystä.Kaikki on vain huonoa huoltoa.
Olet sinä varma mielipiteestäsi.

Lue lisää

joukkoon mahtuu monenlaista yhteensattumaa ja tapausta. Koetin hieman kärjistäen sanoa, että huoltopuolella voi asioille tehdä melko paljonkin ja siten välttää ikäviä tilanteita. Huollon laajuus on myös melko venyvä käsite: joillekin tuntuu riittävän pelkkä öljynvaihto, osa meistä taas hoonaa ja koluaa kaiken mahdollisen ja vaihtaa ennakoiden vähänkin rispaantuneita osia. Tähän ei oikein ole yksiselitteistä vastausta. Hyvällä huollolla olen ainakin tähän asti onnistunut välttämään kesäloman pilalle menon koneongelmien takia. Tiedä sitten miten jatkossa... :)

Bella 685 kirjoitti:

joukkoon mahtuu monenlaista yhteensattumaa ja tapausta. Koetin hieman kärjistäen sanoa, että huoltopuolella voi asioille tehdä melko paljonkin ja siten välttää ikäviä tilanteita. Huollon laajuus on myös melko venyvä käsite: joillekin tuntuu riittävän pelkkä öljynvaihto, osa meistä taas hoonaa ja koluaa kaiken mahdollisen ja vaihtaa ennakoiden vähänkin rispaantuneita osia. Tähän ei oikein ole yksiselitteistä vastausta. Hyvällä huollolla olen ainakin tähän asti onnistunut välttämään kesäloman pilalle menon koneongelmien takia. Tiedä sitten miten jatkossa... :)

Lue lisää

Itse olen veneillyt niin kauan että en kehtaa edes kertoa, ja koko sen ajan ilman tarvetta toisten apuun. Koputan puuta !
Mutta nöyränä miehenä ja paljon nähneenä osaan olla kiitollinen myös sille että ei ole sattunut noita odottamattomia yllättäviä tapahtumia jotka voivat johtaa ulkopuolisen avun tarpeeseen.
Ei se aina ole omassa kädessä vaikka kuinka venettään, varusteitaan ja moottoriaan hinkkaa. Paljon on vuosien saatossa auttanut se että itse osaa ja pystyy tekemään lähes kaiken ja vielä mukana on työkalut ja varaosat.
Mottona on ollut että kaikki männänvaihtoa pienemmät viat korjataan loma-aikana itse, kun apua ei kuitenkaan Heinäkuussa löydy.
Kaikesta erinomaisuudesta ei kuitenkaan ole välttämättä apua silloin kun käy huono tuuri ja jotakin hajoaa ja joutuu narun väärään päähän.
Mikäli kaiken huoltotyön laiminlyö eikä tiedä veneestään mitään on tietenkin todennäköisyys siihen narunjatkoksi joutumiseen paljon suurempi.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

On totta että aivan liian usea on osaltaan ollut syynä ongelman syntyyn, mutta kyllä ongelmia voi tulla ilman omaa syytäkin.
On helppo heilutella huulia maissa kun merellä sattuu ja tapahtu . . . .
Esimerkkejä tapauksista joissa olen ollut avustavana eli hinaavana osapuolena:
- moottoripurjehtija "löysi" Loviisan pienvenesatamaan vievän väylän punaisen reimarin joka oli siirtynyt pois paikoiltaan ollen 50 cm veden pinna alla. Taittolapapotkuri otti kipeää.
- moottorivene oli saanut käsivarren paksuisen kelluvan köyden potkuriinsa keskellä Ahvenanmerta.
- purjeveneestä irronut peräsin Porkkalan selällä

jne jne

Eilen muuten viimeksi hinasin 5 mpk matkan satamaan veneen josta oli potkuri pudonnut.

Noita ylläkuvattuja bensan loppumisia olen tavannut todella harvoin verrattuna "todellisiin" syihin.

Lue lisää

hinasin Muroleen alapuolelta kanavalle akselivetoisen matkaveneen, jonka omistajalle oli hänen mukaansa myyty vääränlainen sytytyspuola, joka oli sitten kuumentunut ja hajonnut. Usea isompi vene oli kuulemma jo mennyt ohitse välittämättä avunpyynnöstä. Tampereelta oli tällä veneellä jo tehty matkaa aika pitkään ilman ongelmia, minä en voi ainakaan ko. veneen omistajaa syyttää piittamattomuudesta. Mutta onko yleinen asenne nykyään tosiaan sellainen että kun minulla on asiat hyvin, kukin vastatkoon omista asioistaan? Mitä kalliimpi vene sitä vähemmän auttamishalua?

MPS hoitaa hommat ammattitaidolla ja sopivalla kalustolla.
Aina ei kuitenkaan MPS ole lähellä ja sen tulo voi kestää. Silloin voi tietenkin viisastella mitä pitäisi tehdä? Jäädäkö viereen katsomaan että kuinka tilanne kehittyy? Mikäli häivyt ja keli esimerkiksi muuttuu voi hankalassa tapauksessa asiasta kehittyä heitteillejättö ja ikävä oikeusprosessi.
Itse en olisi lauantaina viitsinyt jäädä odottamaan potkurittoman veneen vierelle 2 - 3 tunniksi kunnes MPS ehtii paikalle. Olisi tullut pimeä ja tuulikin oli voimistumassa.
Ei ollut hetkenkään epäselvää ottaa vene hinaukseen ja ehtiä ajoissa ja turvallisesti satamaan.

Olet sitten vuorenvarma, ettei sinulle koskaan satu merellä mitään sellaista, ettet joudu hinausta pyytämään. Epäilen. Itse olen ollut kerran hinattavana ja vika ei todellakaan johtunut huollon puutteesta, tai muustakaan tumpeloinnista. Autan varmasti ja mielelläni kykyjeni ja kaluston suorituskyvyn rajoissa.

Kyllähän sitä auttaa pitää, mutta meille jäi huono maku eräästä Tamperelaisesta purjehtijasta, joka tuli leparit alhaalla meitä kohti Bomarsundin ulkopuolella 14 m/s etelätuulella. Olivat nostaneet ankkurin kanssa verkon potkuriin.
Hinasimme onnettomalla konetehollamme (5-6 tn paattinsa) täyteen satamaan, hommasimme sukeltajan ja palkaksi emme saaneet edes kiitosta. Jäimme kuitenkin samaan satamaan yöksi.
Oli todella kiva auttaa!!

v. 2001 kirjoitti:

Kyllähän sitä auttaa pitää, mutta meille jäi huono maku eräästä Tamperelaisesta purjehtijasta, joka tuli leparit alhaalla meitä kohti Bomarsundin ulkopuolella 14 m/s etelätuulella. Olivat nostaneet ankkurin kanssa verkon potkuriin.
Hinasimme onnettomalla konetehollamme (5-6 tn paattinsa) täyteen satamaan, hommasimme sukeltajan ja palkaksi emme saaneet edes kiitosta. Jäimme kuitenkin samaan satamaan yöksi.
Oli todella kiva auttaa!!

Lue lisää

Hävytöntä ajaa leparit alhaalla ja vielä pitää verkkoa potkurissa.

on oikea suhtautumistapa kanssamatkustajiin ja -veneilijöihin. Omalla asenteella voi vaikuttaa paljon. On ihan mukava tietää,että apua saa tarvittaessa. Itse autan kyllä aina jos vain voin, myös niitä, joiden osalle on koitunut huonompi "onni" polttoaineen suhteen. Veneily on mukavaa ystävällisten ihmisten seurassa.

v. 2001 kirjoitti:

Kyllähän sitä auttaa pitää, mutta meille jäi huono maku eräästä Tamperelaisesta purjehtijasta, joka tuli leparit alhaalla meitä kohti Bomarsundin ulkopuolella 14 m/s etelätuulella. Olivat nostaneet ankkurin kanssa verkon potkuriin.
Hinasimme onnettomalla konetehollamme (5-6 tn paattinsa) täyteen satamaan, hommasimme sukeltajan ja palkaksi emme saaneet edes kiitosta. Jäimme kuitenkin samaan satamaan yöksi.
Oli todella kiva auttaa!!

Lue lisää

Tamperelainen purjehtija => purjevene?
14 m/s etelätuuli => olisiko purjeet auttaneet?

jo kaiken. kirjoitti:

Tamperelainen purjehtija => purjevene?
14 m/s etelätuuli => olisiko purjeet auttaneet?

Yksi yksityiskohta unohtui, se verkko. Aivan sama kuin vetäisi ajoankkuria perässään. Ohjailukyky on mennyt jo verkon aiheuttamaan hidastukseen ja jos jotain jäljelle jäi, sen vie verkko olemalla kiinni peräsimessä. Eli jonnekin pohjoisen suuntaan olisi saattanut hallitusti päästä, ei muualle. Pohjoinen taas tuskin on erityisen haluttava suunta Bomarsundista lähtiessä apua kaipaavalle. Skenaariona tilanne on paskamaisimmasta päästä, joita osaan kuvitella.

Se taas ei olisi estänyt mitenkään sitä kiitosta, siinä on kyse jostain muusta.

Antsu* kirjoitti:

Yksi yksityiskohta unohtui, se verkko. Aivan sama kuin vetäisi ajoankkuria perässään. Ohjailukyky on mennyt jo verkon aiheuttamaan hidastukseen ja jos jotain jäljelle jäi, sen vie verkko olemalla kiinni peräsimessä. Eli jonnekin pohjoisen suuntaan olisi saattanut hallitusti päästä, ei muualle. Pohjoinen taas tuskin on erityisen haluttava suunta Bomarsundista lähtiessä apua kaipaavalle. Skenaariona tilanne on paskamaisimmasta päästä, joita osaan kuvitella.

Se taas ei olisi estänyt mitenkään sitä kiitosta, siinä on kyse jostain muusta.

Lue lisää

verkko estää peräsintä kääntymästä. Ja olihan se verkko kiinni ankkurissa, joten olis kai voinut vetää "laahuksen" kannelle. Ja vieläpä uskon, että 14 m/s tuulessa purjeissa on enemmän poweria kuin hinaavan veneen koneessa. Verkko muuten tulee perässä muutaman kilon vetovastuksella "sukkana" jos ei jää mihinkään kiinni. On tullut tänäkin kautena monesti verkoilla oltua ja jos puikoissa ei ole kovin tottunut veneenkäsittelijä, tulee verkko aina enemmän tai vähemmin "sukkana" ylös.

että, kirjoitti:

verkko estää peräsintä kääntymästä. Ja olihan se verkko kiinni ankkurissa, joten olis kai voinut vetää "laahuksen" kannelle. Ja vieläpä uskon, että 14 m/s tuulessa purjeissa on enemmän poweria kuin hinaavan veneen koneessa. Verkko muuten tulee perässä muutaman kilon vetovastuksella "sukkana" jos ei jää mihinkään kiinni. On tullut tänäkin kautena monesti verkoilla oltua ja jos puikoissa ei ole kovin tottunut veneenkäsittelijä, tulee verkko aina enemmän tai vähemmin "sukkana" ylös.

Lue lisää

Ropelin ympäri pyöräytetty verkko on aivan eri asia kuin sukkana tuleva. Eikä se tietenkään peräsimen kääntymistä estä, mutta ohjaustehon se vie, jos siitä tulee yhtään leveämpi kasa peräsimen viereen tai ympärille. Jos ankkuri oli edelleen kiinni sotkussa, oli tilanne vain entistä pahempi ankkurin levittäessä nyyttiä. Verkkojakin on erilaisia. Ankkurilla voisin kuvitella helpommin saada kalastetuksi esim. 6 m korkean pohjaverkon.

Onneksi vain vierestä olen seurannut, mitä purjeveneelle tapahtuu, kun ajaa iltahämärässä väylällä verkkoon, jonka joku aikaisempi kulkija oli jo taitellut kaksinkerroin. Tuulta ei ollut yli kymmentä metriä, mutta 5-6 kyllä. Pienenpuoleinen vene pysähtyi siinä yhtä tehokkaasti kuin olisi ankkurin laskenut, tosin ajautui siinä hiljalleen kohti saaren rantaa. Liikkeelle pääsi vain märkäpuvun ja puukon avulla. Eli käytännön kokeet sotkuisen verkon jarruttavasta vaikutuksesta poikkeavat käsityksestäsi.

Antsu* kirjoitti:

Ropelin ympäri pyöräytetty verkko on aivan eri asia kuin sukkana tuleva. Eikä se tietenkään peräsimen kääntymistä estä, mutta ohjaustehon se vie, jos siitä tulee yhtään leveämpi kasa peräsimen viereen tai ympärille. Jos ankkuri oli edelleen kiinni sotkussa, oli tilanne vain entistä pahempi ankkurin levittäessä nyyttiä. Verkkojakin on erilaisia. Ankkurilla voisin kuvitella helpommin saada kalastetuksi esim. 6 m korkean pohjaverkon.

Onneksi vain vierestä olen seurannut, mitä purjeveneelle tapahtuu, kun ajaa iltahämärässä väylällä verkkoon, jonka joku aikaisempi kulkija oli jo taitellut kaksinkerroin. Tuulta ei ollut yli kymmentä metriä, mutta 5-6 kyllä. Pienenpuoleinen vene pysähtyi siinä yhtä tehokkaasti kuin olisi ankkurin laskenut, tosin ajautui siinä hiljalleen kohti saaren rantaa. Liikkeelle pääsi vain märkäpuvun ja puukon avulla. Eli käytännön kokeet sotkuisen verkon jarruttavasta vaikutuksesta poikkeavat käsityksestäsi.

Lue lisää

olla todella keveyt tuuli ja pieni vene, jotta pysähtyy kuin ankkuriin. Tietysti jos on pintaverkko (erittäin tumpeloita jos valosaa) ja molemmissa päissä ankkurit, niin tilanne on toinen.

Potkurissa ei verkko kummosta myttyä tee. Ja 6 metriä korkeat verkot on kyllä todella pokkeuksellisia. Yleensä lohiverkkoja, jotka ovat pinnassa. Vain hullu laskee 3 m korkea silakkaverkon pohjaan, tai sitten pitää tykätä pienestä ahvenista. Yleensä pohjaverkot on 1,5 - 1,8 m korkeita.

Itse ajoin viimetalvena lohiverkkoon. Siis pintaverkkoon. Oli laskettu keskelle tunnettua kulkureittiä kapeaan salmeen ja juuri siihen reunaan, jostka poikkeuksetta kaikkia ajavat. Keskellä yötä täysin pimeässä ehdin nähdä vilauksen kohosta ja tajuta, että edessä on verkko. Muuta ei sitten ehtinytkään tehdä, ja jos olisi ehtinyt, olisin lyönyt kaasun pohjaan. No, jaksoi 55 heppanen kone 6 m veneessä n. 70-80 % teholla katkaista vekon. Vähän tuntui jarrutusta ja se siitä.

Täytyy.... kirjoitti:

olla todella keveyt tuuli ja pieni vene, jotta pysähtyy kuin ankkuriin. Tietysti jos on pintaverkko (erittäin tumpeloita jos valosaa) ja molemmissa päissä ankkurit, niin tilanne on toinen.

Potkurissa ei verkko kummosta myttyä tee. Ja 6 metriä korkeat verkot on kyllä todella pokkeuksellisia. Yleensä lohiverkkoja, jotka ovat pinnassa. Vain hullu laskee 3 m korkea silakkaverkon pohjaan, tai sitten pitää tykätä pienestä ahvenista. Yleensä pohjaverkot on 1,5 - 1,8 m korkeita.

Itse ajoin viimetalvena lohiverkkoon. Siis pintaverkkoon. Oli laskettu keskelle tunnettua kulkureittiä kapeaan salmeen ja juuri siihen reunaan, jostka poikkeuksetta kaikkia ajavat. Keskellä yötä täysin pimeässä ehdin nähdä vilauksen kohosta ja tajuta, että edessä on verkko. Muuta ei sitten ehtinytkään tehdä, ja jos olisi ehtinyt, olisin lyönyt kaasun pohjaan. No, jaksoi 55 heppanen kone 6 m veneessä n. 70-80 % teholla katkaista vekon. Vähän tuntui jarrutusta ja se siitä.

Lue lisää

Enpä muista koska olisin laskenut alle 2m korkeita verkkoja. No joskus talvella on tullut laskettua made verkkoja mutta, ei tuollaisilla nysillä kukaan tosissaan kalasta. Kesämökki kalastajat noita harrastaa.

Väylän ulkopuolelle saa laskea verkkoja minne tahansa jos sitä ei ole erikseen kielletty. Verkot tulee merkitä kuten säännöissä on määrätty.

taas asiantuntija kirjoitti:

Enpä muista koska olisin laskenut alle 2m korkeita verkkoja. No joskus talvella on tullut laskettua made verkkoja mutta, ei tuollaisilla nysillä kukaan tosissaan kalasta. Kesämökki kalastajat noita harrastaa.

Väylän ulkopuolelle saa laskea verkkoja minne tahansa jos sitä ei ole erikseen kielletty. Verkot tulee merkitä kuten säännöissä on määrätty.

Lue lisää

"Väylän ulkopuolelle saa laskea verkkoja minne tahansa jos sitä ei ole erikseen kielletty. Verkot tulee merkitä kuten säännöissä on määrätty."

Näinpä. Kerropa se noille Helsingin edustan kalastajille. Esim Lauttasaaren ja Länsisataman välissä on koko kauden verkkoja, jotka on merkitty pikkuisilla kanistereilla tai jopa pelkillä limpparipulloilla! Ja on muuten aikas vilkkaasti liikennöity paikka, vaikkei virallisella väylällä olekaan. Enpä haluaisi olla se uistimen vetäjä, jonka pitää yrittää vältellä noita verkkoja...

hki* kirjoitti:

"Väylän ulkopuolelle saa laskea verkkoja minne tahansa jos sitä ei ole erikseen kielletty. Verkot tulee merkitä kuten säännöissä on määrätty."

Näinpä. Kerropa se noille Helsingin edustan kalastajille. Esim Lauttasaaren ja Länsisataman välissä on koko kauden verkkoja, jotka on merkitty pikkuisilla kanistereilla tai jopa pelkillä limpparipulloilla! Ja on muuten aikas vilkkaasti liikennöity paikka, vaikkei virallisella väylällä olekaan. Enpä haluaisi olla se uistimen vetäjä, jonka pitää yrittää vältellä noita verkkoja...

Lue lisää

Jos virvelinvetäjä on niin tyhmä että lähtee vetämään lauttasaaren ja larun väliä saa syyttää ihan itseään on siellä senverran liikennettä. Vetouistelijat kyllä näkevät verkkomerkit he ajavat nimittäin hiljaa. Ne eivät ole pintaverkkoja eli yli voi ajaa on vaan merkattu niin että tyhmäkin näkee.

Onko tuohon muuten kielletty verkkojen laskeminen, tietääkseni ei ole.

Täytyy.... kirjoitti:

olla todella keveyt tuuli ja pieni vene, jotta pysähtyy kuin ankkuriin. Tietysti jos on pintaverkko (erittäin tumpeloita jos valosaa) ja molemmissa päissä ankkurit, niin tilanne on toinen.

Potkurissa ei verkko kummosta myttyä tee. Ja 6 metriä korkeat verkot on kyllä todella pokkeuksellisia. Yleensä lohiverkkoja, jotka ovat pinnassa. Vain hullu laskee 3 m korkea silakkaverkon pohjaan, tai sitten pitää tykätä pienestä ahvenista. Yleensä pohjaverkot on 1,5 - 1,8 m korkeita.

Itse ajoin viimetalvena lohiverkkoon. Siis pintaverkkoon. Oli laskettu keskelle tunnettua kulkureittiä kapeaan salmeen ja juuri siihen reunaan, jostka poikkeuksetta kaikkia ajavat. Keskellä yötä täysin pimeässä ehdin nähdä vilauksen kohosta ja tajuta, että edessä on verkko. Muuta ei sitten ehtinytkään tehdä, ja jos olisi ehtinyt, olisin lyönyt kaasun pohjaan. No, jaksoi 55 heppanen kone 6 m veneessä n. 70-80 % teholla katkaista vekon. Vähän tuntui jarrutusta ja se siitä.

Lue lisää

Eipä tule heti mieleen, miten siihen pysähdykseen voisi vaikuttaa minkäänlaisella tumpeloinnilla. Kuten sanottua, tuulta oli 5-6 m/s, ei siis aivan kevyttä. Muutkin faktat jo kerroin.

Omaakin kokemusta erilaisista pyydyksistä on. Toistaiseksi joka kerta on päästy niistä yli vauhdilla, mutta kuudenkin tonnin vene hidastuu tuntuvasti, vaikka tuulta olisi tuuppaamassa paljonkin.

Jos purjevene tarttuu verkkoon tai siimaan, se takertumispaikka on yleensä peräsin, ei köli, joka tavallisesti menee yli. Ohjauskyky menee heikoksi tai katoaa kokonaan, kun veneen perään laitetaan jarru.

tyhmä virvelimies kirjoitti:

Jos virvelinvetäjä on niin tyhmä että lähtee vetämään lauttasaaren ja larun väliä saa syyttää ihan itseään on siellä senverran liikennettä. Vetouistelijat kyllä näkevät verkkomerkit he ajavat nimittäin hiljaa. Ne eivät ole pintaverkkoja eli yli voi ajaa on vaan merkattu niin että tyhmäkin näkee.

Onko tuohon muuten kielletty verkkojen laskeminen, tietääkseni ei ole.

Lue lisää

Verkkojen laskeminen siihen ei tietenkään ole kielletty, mutta ne kuuluisi merkitä kunnolla. Limpparipullot eivät todellakaan ole hyvät, eivätkä lainmukaiset merkit. Toki ne tyvenellä valoisassa näkyy, mutta jotkut liikkuvat silloinkin kun on aallokkoa.

tosiaan ymmärrä? kirjoitti:

Verkkojen laskeminen siihen ei tietenkään ole kielletty, mutta ne kuuluisi merkitä kunnolla. Limpparipullot eivät todellakaan ole hyvät, eivätkä lainmukaiset merkit. Toki ne tyvenellä valoisassa näkyy, mutta jotkut liikkuvat silloinkin kun on aallokkoa.

Lue lisää

Ettei siellä toisessa päässä olis min 30cm korkea lippu toisessa päässä jos on niin on merkitty aivan niinkuin pitääkin.

tarkemmin kirjoitti:

Ettei siellä toisessa päässä olis min 30cm korkea lippu toisessa päässä jos on niin on merkitty aivan niinkuin pitääkin.

Sitkeästi jaksat epäillä havaintojani! Ei, ei ollut lipun lippua, vain pulloja ja kanistereita. Kyllä minäkin verkon merkinnät tunnen, vaikken enää juuri kalastakaan.

Kesällä katkesi yhteys moottorin ja potkurin väliltä. Kysymyksessä oli vuokravene ja toisen päivän aamu. Ei muuta kuin keulakannelle käsiä heiluttamaan vaakatasosta alas ja takaisin (=hätämerkki). Säväyttävää oli seurata kun heti eräs kookas vene muutti kurssia 20 astetta eli suoraan kohti.

Pieni hinaus ja taas pärjättiin.

Ei siinä hengenvaaraa ollut mutta turhilta lisävahingoilta säästyttiin pienellä vaivalla.

Joka pystyy sanomaan mikä on itseaiheutettua varsinkin terveysasioissa.

tuntuu todella järkyttävältä näiden "auttajien" kommentit, totta ihmeessä kaveria on jeesattava. Vaikka kuinka huoltaisi ja vaihtelisi osia vuodesta toiseen, niin koskaan ei voi olla varma mistä repsahtaa. Ainoa varma tapa on huoltaa koko talvi ja jättää kesän alussakin vene maihin ja jatkaa huoltamista.

Aikoinaan oli sanonta "kaveria ei jätetä", mutta edellä olevien tekstien perusteella tuon voisi sanoa nykypäivälle tyypilliseen tapaan "kaverille ei jätetä". Tapahtui tuo haaveri omaa tyhmyyttään, avuttomuuttaan tai sitten todellisen vian takia, niin ikinä en jätä tarjoamatta apua.

Kukaan ei voi hallita kaikkia tilanteita ja koskaan ei tiedä milloin itse seisoo köyden "väärässä päässä".

samaa mieltä kirjoitti:

tuntuu todella järkyttävältä näiden "auttajien" kommentit, totta ihmeessä kaveria on jeesattava. Vaikka kuinka huoltaisi ja vaihtelisi osia vuodesta toiseen, niin koskaan ei voi olla varma mistä repsahtaa. Ainoa varma tapa on huoltaa koko talvi ja jättää kesän alussakin vene maihin ja jatkaa huoltamista.

Aikoinaan oli sanonta "kaveria ei jätetä", mutta edellä olevien tekstien perusteella tuon voisi sanoa nykypäivälle tyypilliseen tapaan "kaverille ei jätetä". Tapahtui tuo haaveri omaa tyhmyyttään, avuttomuuttaan tai sitten todellisen vian takia, niin ikinä en jätä tarjoamatta apua.

Kukaan ei voi hallita kaikkia tilanteita ja koskaan ei tiedä milloin itse seisoo köyden "väärässä päässä".

Lue lisää

Taitaa olla nettiseilori kansaa joka täällä kylvää viisauksiaan, "ei auteta tyhmiä". Kyllä tuolla merellä on aina apua saanut kun on tarvinnut. Ja apua annettu kun joku on tarvinnut. Eikä turhan "rohkeita" tai tyhmiä ole paljoa näkynyt.

Kyrpä Jooseppi kirjoitti:

Taitaa olla nettiseilori kansaa joka täällä kylvää viisauksiaan, "ei auteta tyhmiä". Kyllä tuolla merellä on aina apua saanut kun on tarvinnut. Ja apua annettu kun joku on tarvinnut. Eikä turhan "rohkeita" tai tyhmiä ole paljoa näkynyt.

Lue lisää

ole oikein että auttaja joutuu korvausvastuuseen. Näinkin on käynyt.

sekään kirjoitti:

ole oikein että auttaja joutuu korvausvastuuseen. Näinkin on käynyt.

Kyllä se vain menee niin että se hinaava vene päättää minne mennään ja miten kovaa. Jos tämä kippari ei pysty pitämään hommaa hanskassa on hän korvausvelvollinen. En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä että joku torspo hinaa veneeni karille jossa huomattavasti suurempi syväys. Jos hinaavan veneen kipparin mielestä ei onnistu on hän velvollinen pelastamaan kyydissä olevat ihmiset. Venettä ei tarvitse pelastaa, jos vene menee niin kyllähän siinä vitu***aa mutta jos koko perhe menehtyy niin siitä ei enää välttämättä selviä ikinä.

Jos on ns vaaratilanne soitetaan meripelastukseen heti. Jos tyyni mukava keli voi sitä narua tarjota jollekkin ohi ajavalle. Tai rytyä vaikka remontti hommiin.

Kyrpä Jooseppi kirjoitti:

Kyllä se vain menee niin että se hinaava vene päättää minne mennään ja miten kovaa. Jos tämä kippari ei pysty pitämään hommaa hanskassa on hän korvausvelvollinen. En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä että joku torspo hinaa veneeni karille jossa huomattavasti suurempi syväys. Jos hinaavan veneen kipparin mielestä ei onnistu on hän velvollinen pelastamaan kyydissä olevat ihmiset. Venettä ei tarvitse pelastaa, jos vene menee niin kyllähän siinä vitu***aa mutta jos koko perhe menehtyy niin siitä ei enää välttämättä selviä ikinä.

Jos on ns vaaratilanne soitetaan meripelastukseen heti. Jos tyyni mukava keli voi sitä narua tarjota jollekkin ohi ajavalle. Tai rytyä vaikka remontti hommiin.

Lue lisää

"En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä että joku torspo hinaa veneeni karille jossa huomattavasti suurempi syväys."

Hinausköysi kiinnitetään tietenkin niin, että se on irrotettavissa kummasta tahansa päästä vaikka olisi veto päällä. Näin voit varmistaa ettei se torspo pääse hinaamaan venettäsi karille.

mukaan! kirjoitti:

"En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä että joku torspo hinaa veneeni karille jossa huomattavasti suurempi syväys."

Hinausköysi kiinnitetään tietenkin niin, että se on irrotettavissa kummasta tahansa päästä vaikka olisi veto päällä. Näin voit varmistaa ettei se torspo pääse hinaamaan venettäsi karille.

Lue lisää

on oikeaoppinen hinaussolmu? Siis jonka voi helposti irroittaa vetopäälläkin? Onko linkkiä?

B_Bobby kirjoitti:

on oikeaoppinen hinaussolmu? Siis jonka voi helposti irroittaa vetopäälläkin? Onko linkkiä?

jokohan kannattais opetella solmujakin?

yksinkertaisimmillaan riitää pari kierrosta knaapin ympäri .. toine pää vaikka käteen. muutama kierros tappaa vedon köydestä kitkan avulla , riittää kun köysi ei pääse vapaasti avautumaan

pyhä jysäys sentään kirjoitti:

jokohan kannattais opetella solmujakin?

yksinkertaisimmillaan riitää pari kierrosta knaapin ympäri .. toine pää vaikka käteen. muutama kierros tappaa vedon köydestä kitkan avulla , riittää kun köysi ei pääse vapaasti avautumaan

Lue lisää

kunnon umppari vaan ja puukko käteen, sitten puukolla köysi poikki ku alkaa pelottamaan öllerön hinaus..

mukaan! kirjoitti:

"En minä ainakaan haluaisi maksaa siitä että joku torspo hinaa veneeni karille jossa huomattavasti suurempi syväys."

Hinausköysi kiinnitetään tietenkin niin, että se on irrotettavissa kummasta tahansa päästä vaikka olisi veto päällä. Näin voit varmistaa ettei se torspo pääse hinaamaan venettäsi karille.

Lue lisää

Onhan niitä monta muutakin tapaa millä hinaava alus voi hinattavan hajoittaa. Yleisin taitaa olla knaapin, pollarin kannen irtoaminen. Jos köydessä on veto päällä se irroitetaan vain puukolla tai muulla vastaavalla. Joku valopää alempana ehdotti että pollarin ympäri ja sitten pidetään kiinni voi vit**u että voi olla tyhmä.

Jos hinaava vene hajoittaa hinattavan on se hinaavan veneen vika. Jos hinattava vene hajoittaa hinaavan on se USEIMMITEN hinaavan vika. Ajatelkaa nyt vähän kuka sitä yhdistelmää ajaa ja kenen pitää tästä ottaa vastuu.

... vaan se joka maksaa.
Otit siis asiaksesi pelastaa kunnostaa täysin vieraan ihmisen vene, sopimatta yhtään mitään omistajan kanssa?
Veneen pelastamisesta saatat ehkä hyvinkin saada jotain kahvirahaa, ja jos omistaja sai vakuutusyhtiöltä rahansa, niin saatat ehkä saada veneen omaksesi. Muuten taidat olla aika heikoilla.
Minä olisin soittanut poliisille ja lähtenyt venettä hinaamaan vasta kun olisi selvinnyt minne sen vien, ja että todellakin saan siitä jotain. En olisi laittanut tikkuakaan ristiin sen kunnon puolesta ellen olisi ollut aivan varma ettei se työ mene hukkaan (vakuutusyhtiön kanssa siis viime kädessä pelittäisin).