Soutuveneen kaaret

puuvene.com

www.puuvene.net/keskustelu

Jos jostain saisit suoraa katajaa( pylväskataja on rauhoitettu )niin sitä vaan.Kataja on pihkapuu,taipuisa,ei katkea oksan kohdalta kuten esim.kuusi.Mutta jos ei katajaa ole saatavissa, niin sitkeä ja kestävä on myös pihlaja.Aikoinaan heinäharavan piikit tehtiin pihlajasta,myös sitkeä taipuisa puu.Eeestiläiset veneen- rakentajat suosivat saarnea,koska sitä puu-lajia on sielläpäin palon.Saarni ja tammi ovat kovia puita joten niiden sitkeys on vähän niin ja näin.Kiinnitä kaaret perinteiseen tapaan niitaten kuparinauloilla.

Yleensä lehtosaarni ja Euroopassa kasvava saari (myös Suomessa!) tarkoittavat samaa puuta eli saarnea, toki poikkeuksia voi olla.

Otsikon latinankielinen nimi on meikäläisen saarnen "oikea" nimi. Punasaarnikin on samaa Fraxinus -sukua, mutta se on amerikkalainen puulaji eikä ainakaan minulla ole varmuutta sen teknisistä ominaisuuksista.

Mainitusta saarnesta voi hyvin tehdä myös soutuveneen kaaria ja sitä on runsaasti siinä tarkoituksessa käytetty. Olen joskus itsekin tehnyt saarnikaaria. Saarni on kovaa ja samalla myös melko sitkeää. Kaarissa kannattaa katsoa että sahaa kaariaihiot siten, että syyt ovat mahdollisimman tangentiaalisesti suhteessa taivutussuuntaan, koska vinosyyt eli ulospäin "tikkuuntuvat" syyt saattavat taivutettaessa repeillä. Vähän vaikea selittää, mutta asian voi helposti kokeilla taivutamalla eri päin sahattuja kapuloita.

Höyrytys helpottaa asentamista ja kupariniitti on hyvä kiinnitysväline.

ps. monissa yhteyksissä puulajeille on laitettu mitä eksoottisempia nimityksiä, mutta latinakileinen nimi on useimmiten varsin luotettava.

Saarni taipuu hyvin höyrytettynä ja on kuivuttuaan kovaa, joten kannattaa käyttää paksuja kaaria etteivät katkea, niitä voi liimata myös päällekkäin jos vene on plaanaava.

Saarni lahoaa paljon helpommin kuin kuusi, siksi kyllästys on tärkeä, kuusikaari on sitkeä mutta värkin pitää olla pieni ja terveoksaista, perinteisesti kuusikaari tehdään pienestä suorasta kuusesta, kuusi eui saa olla kieroon kasvanutta( näkee kun halkaisee oksan puukolla),kuusi halkaistaan ja höylätään tuoreena sopivaksi ja laitetaan tunniksi höyrykylpyyn, kaari kuuluu aina asettaa sydänpuoli ylöspäin, niin ei katkea niin helposti, kannattaa katsoa että oksaa ei satu pahimpaan kulmakohtaan, kylpyammemalliseen veneeseeen on kaarta vaikeampi saada paikalle kun pyöreään.
Nopeisiin tai suuriin veneisiin kannattaa kaaret tehdä lankusta, viimeksi tekemääni 8m pitkän veneen veistokaaria oli 12 kpl, paksuimmat 75mm ja painokaaria mahan kohtaan kymmenkunta.

Jos vene on niitattu niin kaaret niitataan, ja veneen ollessa naulattu myös kaaret naulataan, jos kaaret niitataan ja vene on muuten naulattu sinkityillä nauloilla niin kaarien viereiset naulat syöpyvät poikki.
Kokonaan niitattu vene on paras, mutta verkkoveneen on paras naulata, niin ei verkot tartu, soutuveneet olen niitannut pohjasta ja naulannut vesilinjan yläpuolelta.

Kyllä eri puulajeilla niinkuin eri saarneillakin on erilaisia ominaisuuksia, mutta vanhan kansan tietotaito on jo kadonnut. Saarni ei käsittääkseni ole suomessa niin hyvin kasvanut, että myyntiin asti riittää. Ulkomailta saarni suomeen tuodaan, mutta ei maahantuojat tai parketin valmistajatkaan taida kertoa mikä saarni on kysymyksessä tai eivät tiedä.

Voisko kaaria tehdä metallista, vaikka alumiinista tai jostakin muusta ruostumattomasta?