Vilkas lapseni

Kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää.Kysessä saattaa olla jonkin asteinen lukihäiriö.Lapsi ei hahmota kirjaimia oikein eikä näin ollen osaa yhdistää äänteitä ja tavuja toisiinsa.Tuttava piirissäni on muutama tällainen tapaus.Toisessa diagnosointi meni tosi myöhään ja lapsi kerkesi masentuakkin,kun ei häiriköinyt luokaassa,että olisi huomattu "vikaa"lapsessa.Lapsi ei vain oppinut lukemaan eka vuonna, eikä opettajakaan kiinnittänyt lapseen huomiota,kun oli niin hiljaa.Lapsi on nyt pienryhmässä ja saanut oikeanlaisen diagnoosin.Tosin ehti jo itsetunto litistyä pienellä,kun joutui jäämään luokalle.Toinen tapaus, myös ekalla hankaluuksia lukemisen kanssa.Tokalla,kun jo vaaditaan enempi ei oikeen pysynyt toisten matkassa.Erityisopettajan tunteja todella harvassa ja äiti joutuu panostamaan opetukseen itse kotona.Lapsi uhattiin jo jättää luokalleen,kun kielet olivat alkamassa ja se tuottaisi lapselle suuria ongelmia.Sinänsä sääli,kun lapsi on muuten todella hyvä kaikissa aineissa ja ainoastaan se lukeminen takkuaa.Kaikissa kouluissa kun säästetään, eikä erityisluokkiakaan enää ole ,nämä lukihäiriöiset lapset tahtovat jäädä väliinputoajiksi,ellei heillä ole muuta "häiriökäyttäytymistä".Eli lukihäiriöinen lapsi voi muuttua todella levottomaksi ja käyttäytyä häiritsevästi.Lapsi ei voi ymmärtää miksi ei opi lukemaan vaikka kuin yrittää ja sitten tulee turhautumista.
Oma lapsi oppi lukemaan jo 3 vuotiaana sanoja ja 4 vuotiaana luki jo täysillä.Hänellä on kuitenkin adhd ja koulussa sattui kaikenlaista ekana vuonna,vaikka pienryhmässä olikin.Eskarissakaan kun ei tarvinnut istua paikallaan ja sai valikoida tekemisiään.Koulussa on pakko istua paikallaan ja tehdä sitä mitä ope käskee ja kaikki tekee samaa juttua.Meillä poika kans häiriköi tunneilla jatkuvasti ja teki kaikkea kiusaa muille ,eikä pysynyt paikallaan ollenkaan.Onneksi saatiin lääkitys osastojakson jälkeen ja sittä oli todella suuri apu pojalle.

Minulla on 9-vuotias tokaluokkalainen. Kouluun menoa siirrettiin vuodella, koska pojalla oli keskittymisen vaikeus. Koulukypsyystesteissä todettiin kehityksessä olevan edellä ikäisiään monessa kohtaa ja vähintäänkin ikätasolla kaikessa, mutta keskittymisessä oli ongelmia. Poikani keskittyi hyvin niihin asioihin ja tekemisiin, jotka häntä kiinnostivat, mutta esim. kirjainten opetteluun ei mielenkiinto riittänyt eskarissa.
Ekaluokalla koulu suijui hyvin oppimisen osalta; hän oppi ja oppii edelleen kaiken hyvin, on matematiikassa jopa erinomainen, mutta edelleenkin on levoton tunnilla ja häiritsee muitakin touhuillaan. Hän touhuaan omiaan pulpetissaan, mutta kuulee silti opetuksen ja pystyy vastaamaan kysymyksiin jos opettaja tarkistaa onko hän seurannut.
On kokeiltu kaikenlaista; keinuttelutyynyä pepun alle, sermiä hänen muun luokan väliin jne. Nyt hän istuu suoraan opettajan pöydän edessä. Ongelmia on, mutta niistä on onneksi selvitty tähän mennessä.
Olisiko koulupsykologin tutkimuksista apua pojallesi? Ehkäpä hän tarvitsisi esim. kouluavustajan luokkaan tukemaan keskittymistä?
Ei tilanne ole toivoton, mutta kannattaa hakea apua riittävän ajoissa.