Onko kellään paniikkihäiriöstä johtuvaa epätodellista oloa muutenkin kuin kohtauksen yhteydessä? Mulla epätodellinen olo jäi jotenkin päälle heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen, kärsin siitä koko aika. tuntuu kuin eläisi unessa. Haluan takaisin sen tunteen että elän oikeasti! :(
Epätodellinen olo
AdoreMe
112309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Joka aamu, ilta...
jos sitä alkaa miettimään, tulee varmasti pahempi olo :(
Haluis vaan päästä nauttimaan taas elämästä sillä tavalla että sen kanssa tuntee.
onko vara käydä hierojalla? jännität niska/hartia seutua kovasti. tuttua on, ihan niinku katsoit omaa elämää sivusta, vitun outoja oloja.
auttaa tuohon niska-hartiaseudun jännitykseen. Olen edellisen kirjoittajan kanssa aivan samaa mieltä, että niiden jännityksestä ns.epätodellinen olosi johtuu.
Pitäis osata olla jännittämättä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän kyllä.
Yritä pärjätä!
itsellä tulee noita epätodellisia oloja, samanlaisia kuin edellä kuvailtiin (seuraan itseäni jostain yläviistosta enkä pysty tarkentamaan näköä), ja johtuvat juuri hartioista. yleensä noi on kausittaisia juttuja. itsellä voi olla esim. 2vk-useita kuukausia kestävä pöhnäjakso ja sitten taas huomaamatta olo palautuu normaaliksi. uskoisin että sullakin menee ohi. kannattaa venytellä, mahdollisesti käydä hierojalla (useita kun yhden kerran koska ekasta kerrasta huimaus saattaa pahentua) ja välttää uimista! itselläni uiminen kiellettiin, siis kuntoilumielessä, koska jos et osaa oikeaa tekniikkaa niska menee jumiin. jaksua&kärsivällisyyttä!
Sama täällä....Kyllä niin on rasittavaa itsestäkin joka päivä aina joku "olotila" välillä ihan normaalikin kyllä mut sitten taas yht"äkkiä se sama "paska" fiilis..samalla kyllä huomaat että ajatukset ovat taas itsessä..ei kun sisulla vaan ajatukset positiiviseksi ja pois itsestä...
Hyvää syksyä...
Minulla on ihan sama juttu! Muutaman kohtauksen jälkeen epätodellinen olo jäi päälle ja myös mulla on ihan koko ajan epätodellinen olo! :( Haluis kans takasin sen tunteen et elää ihan oikeesti eikä nää vaan jotain unta... :( Tää on aika kamalaa... Joskus jos on paljon tekemistä niin se saattaa hetkeks unohtuu, mut sit se taas palaa... :( En tiedä onko se se ajatus epätodellisuudesta vai mikä se on, mut kurjaa elää näin... :(
Kun itselläni oli outo olo, ei tosin paniikin muodossa. Kävin ensin neurologilla, ja sain psyykenlääkkeet. Tuolla masennuspalstalla, myös ihmiset kirjoittavat kyseisestä olosta. En heti kyllä usko, että se johtuu hartioitten, tai niskan kireydestä.
Vaikka se kuullostaa kummalta niin niskajännitys tuottaa epätodellisia fiiliksiä. Koko kroppa kärsii niskaoireista.
Dissosiaatiohäiriöksi sitä kutsuvat, ainakin mielenterveyspuolella. Ja kyllä se minunkin mielestäni viittaa johonkin vakavampaan. Niska jännitys on aivan erilaista, ei siitä tuollaisia fiiliksiä tule.
on ollut kyllä, ja todella ikävä vaiva. kyse voi olla dissosiaatiosta (tai depersonalisaatiosta mikä lienee dissosiaatiohäiriön yksi muoto). no meni termit miten tahansa, niin siitä pitää aktiivisesti pyrkiä eroon. itse olen kärsinyt masennuksesta, paniikkihäiriöstä ja ko. oireesta. olen nyt psykoterapiassa ja lääkitys on, ja molemmat tuntuu tärkeiltä. teraputin kanssa hiljattain puhuin tuosta vaivasta ja hän sanoi että minun pitää pyrkiä eroon epätodellisesta tunteesta heti kun se ilmaantuu. eli pitäisi heti tehdä jotain fyysistä tai esim. painaa jalat tiiviisti maahan tai jos istuu niin oikein painautua tuoliin kiinni että palautuu todellisuuteen tms.. tämä kuulosti minusta aluksi hassulta kun terapeutti näin neuvoi, mutta olen kokeillut ja siinä on oikeasti pointtia! minua on auttanut myös paluu säännölliseen päivätyöhön (ja -rytmiin), töissä sopivasti pientä kiirettä, pitää keskittyä, välillä jutella toisten kanssa jne...kaikki tämä auttaa pysymään todellisuudessa. nyt minulla tilanne siis parempi mutta en väitä että olisin lopullisesti siitä päässyt eroon.
tärkeintä minulle oli se että terapeutti sanoi, että vaivasta ei tarvitse kärsiä loppuikäänsä, vaan siitä voi päästä eroon ja oikeastaan pitäisi aktiivisesti pyrkiä pääsemään eroon. oli helpottavaa kuulla että kyseessä ei ole jokin minun ominaisuuteni tai luonteenpiirteeni jonka kanssa minun pitäisi alistua elämään!