Mitäköhän tein väärin. Yritin verrata lainakantaa ja ansiotasoa toisiinsa alla olevien tietotaulujen mukaan. Jaoin lainakannan ansiotasoindeksillä saadakseni tavallaa kuvan lainan rasittavuudesta (jsp. että paljonko lainaa on tuloihin nähden, useinhan puhutaan vain hoitomenoista suhteessa tuloihin) koska lainat maksetaan kuitenkin pääosin palkkatuloilla ja kaikki on yleensä maksettava pois.
Ansiotasoindeksi:
http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?PA=Stat5&D1=a&D2=a&LA=fi&DM=SLFI&TT=2
Luottokanta (asuntoluotot):
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_rahoitusmarkkinat.html
Tuloksen oli että lainan rasittavuus oli jo vuonna 1999/2000 samaa tasoa kuin edellisen kuplan kohdalla (jakotulos sellaiset 20) ja 2005 jo 29.
Kertooko tällainen laskutoimitus mitään yleensäkään tai unohtuiko tuosta jokin juttu.
vuosi / ans.ind. / lainakanta / osamäärä
1980 577,3 7 619 13,19764421
1981 651 8 760 13,4562212
1982 719,9 10 076 13,99638839
1983 794,5 11 568 14,56010069
1984 869,5 12 972 14,91891892
1985 942,7 14 444 15,3219476
1986 1 008,40 15 952 15,8191194
1987 1 079,30 18 222 16,88316501
1988 1 176,20 22 458 19,09369155
1989 1 280,60 26 134 20,40762143
1990 1 398,20 27 988 20,01716493
1991 1 487,00 29 693 19,96839274
1992 1 515,20 30 491 20,12341605
1993 1 526,20 30 212 19,7955707
1994 1 556,70 30 530 19,61199974
1995 1 629,40 30 283 18,58536885
1996 1 693,00 30 458 17,99054932
1997 1 730,00 31 934 18,45895954
1998 1 789,00 34 355 19,20346562
1999 1 839,00 37 244 20,25231104
2000 1 912,00 39 986 20,91317992
2001 1 999,00 43 369 21,69534767
2002 2 069,00 47 517 22,96616723
2003 2 151,00 53 065 24,66992097
2004 2 232,00 59 471 26,64471326
2005 2 319,00 67 547 29,12764122
Ansiotasoindeksi:
http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?PA=Stat5&D1=a&D2=a&LA=fi&DM=SLFI&TT=2
Luottokanta (asuntoluotot):
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_rahoitusmarkkinat.html
Tuloksen oli että lainan rasittavuus oli jo vuonna 1999/2000 samaa tasoa kuin edellisen kuplan kohdalla (jakotulos sellaiset 20) ja 2005 jo 29.
Kertooko tällainen laskutoimitus mitään yleensäkään tai unohtuiko tuosta jokin juttu.
vuosi / ans.ind. / lainakanta / osamäärä
1980 577,3 7 619 13,19764421
1981 651 8 760 13,4562212
1982 719,9 10 076 13,99638839
1983 794,5 11 568 14,56010069
1984 869,5 12 972 14,91891892
1985 942,7 14 444 15,3219476
1986 1 008,40 15 952 15,8191194
1987 1 079,30 18 222 16,88316501
1988 1 176,20 22 458 19,09369155
1989 1 280,60 26 134 20,40762143
1990 1 398,20 27 988 20,01716493
1991 1 487,00 29 693 19,96839274
1992 1 515,20 30 491 20,12341605
1993 1 526,20 30 212 19,7955707
1994 1 556,70 30 530 19,61199974
1995 1 629,40 30 283 18,58536885
1996 1 693,00 30 458 17,99054932
1997 1 730,00 31 934 18,45895954
1998 1 789,00 34 355 19,20346562
1999 1 839,00 37 244 20,25231104
2000 1 912,00 39 986 20,91317992
2001 1 999,00 43 369 21,69534767
2002 2 069,00 47 517 22,96616723
2003 2 151,00 53 065 24,66992097
2004 2 232,00 59 471 26,64471326
2005 2 319,00 67 547 29,12764122
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kertoohan se jotain. Kertoo sen että suomalaisilla on enemmän lainaa tuloihin nähden nyt kuin ennen.
Toisaalta kun et huomioinut laina-aikaa mitenkään ei tuo kerro esim. asumiskuluista, elitasosta, tms. juurikaan mitään.
Koroilla on suora vaikutus lainanhoidon rasittavuuteen. Samoin laina-ajalla. Inflaatio taas laukatessaan kutistaa pääomaa ja keventää takaisinmaksua. Valuuttakurssien muutokset heiluttelevat ulkomaisten lainojen pääomaa. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat yhtä aikaa ja eri suuntiin. Pelkkä nimellissumma ei riitä lainan rasittavuuden arviointiin.
edellistä nousukautta suhteessa velkoihin oli paremmin verrattavissa toisisiinsa koska ei varmaankaan ollut tämänkaltaista määrää kulutusluottoja ja vippejä vaan lähinnä asuntolainaa.
Mutta siitä huolimatta luvut ovat erittäin informatiivisia ja osoittavat selvästi velkakuplan kasvaneen tasolle josta se ei lähde leijumaan, vaan tekee jotain muuta.
Miten suuri on takaamattomieen tai riittämättömällä takauksella olevien lainojen määrä.