Islamilaisen maailman kertomusperinne on hyvin rikas – kuten esimerkiksi Tuhannen ja yhden yön tarinat (joista vain pieni osa on julkaistu suomeksi) osoittavat. Tänä päivänäkin toreilla esiintyy ammattitarinankertojia.
Monia vuosisatoja on kiertänyt tarinoita mullahista, jolla on eri maissa eri nimiä, mm. Nasreddin (Nasruddin) Hoca (turk.), Juha (arab.) ja Mushfici (Tadzik). Eräänlainen tyhmyyden ja viisauden sekoitus, muistuttaa hieman Hasekin kirjan Kunnon sotamies Svejk sankaria. Olen kääntänyt muutaman englannista, joten kieli voi olla vähän kankeaa:
Nasruddin ja Jumalan tahto
”Tapahtukoon Jumalan tahto”, sanoi jostain asiasta eräs hurskas mies.
”Ainahan se tapahtuu”, sanoi mullah Nasruddin ärtyneenä.
”Miten voit todistaa sen, mullah?” kysyi mies.
”Hyvin yksinkertaisesti. Jos se ei aina tapahtuisi, niin varmaankin edes joskus tapahtuisi minunkin tahtoni, vai mitä?”
Miksi olemme täällä
Kävellessään eräänä iltana autiota tietä pitkin Nasruddin näki ratsumiesjoukon lähestyvän. Hänen mielikuvituksensa alkoi laukata ja hän näki jo mielessään itsensä kaapattuna tai ryöstettynä tai tapettuna. Näiden mielikuvien pelästyttämänä hän ryntäsi pakoon ja kiipesi läheisen hautausmaan aidan yli ja piiloutui avoimeen hautaan jääden sinne makaamaan.
Ratsastajat – jotka olivat kunniallisia matkustavaisia – hämmästyivät tietenkin näin oudosta käyttäytymisestä ja seurasivat häntä. He löysivät hänet makaamassa pelosta jäykkänä ja vapisten haudan pohjalla.
”Mitä ihmettä sinä siellä teet? Näimme sinun juoksevan kovaa vauhtia tänne. Voimmeko auttaa sinua jotenkin? Miksi sinä olet tuollaisessa paikassa?” he kysyivät.
”Että te voitte esittää selvän kysymyksen ei välttämättä merkitse sitä, että siihen olisi yhtä selvää vastausta,” sanoi Nasruddin, joka alkoi tajuta erehdyksensä. ”Kaikki riippuu siitä, miltä kannalta asiaa tarkastellaan. Mutta jos kuitenkin haluatte tietää, niin minä olen täällä teidän vuoksenne – ja te olette täällä minun vuokseni.”
Sänkikasvoinen mies
Mies käveli katua pitkin ja näki erään myymälän edessä seisomassa toisen miehen, jonka kasvot olivat pitkän parransängen peitossa. Hän kysyi sänkinaamalta:
”Kuinka usein sinä ajelet parran?”
”Kaksikymmentä tai kolmekymmentä kertaa päivässä,” vastasi toinen.
”Mitä! Sinäpä vasta olet kummajainen!” huudahti edellinen..
”Miten niin? Minä olen vain parturi!” kuului vastaus.
Nasruddin pitää khutbah’in (saarna)
Erään kaupungin asukkaat kutsuivat kerran mullah Nasruddinin saarnaamaan. Kun hän meni saarnapulpettiin (minbar), hän huomasi, ettei kuulijakunta vaikuttanut erityisen innostuneelta. Niinpä hän kysyi: ”Tiedättekö, mitä aion puhua teille?” Kuulijakunta vastasi: ”EMME!” Nasruddin ilmoitti tällöin: ”Minulla ei ole mitään halua puhua sellaisille ihmisille, jotka eivät edes tiedä, mistä aion heille puhua!” Tämän sanottuaan hän poistui.
Seurakunta oli tietenkin hämmästynyt ja kutsui hänet uudestaan seuraavana päivänä. Tällä kertaa hänet kysyttyään uudestaan saman kysymyksen he vastasivat kuorossa: ”KYLLÄ!” Nasruddin sanoi heille: ”Niin, koska te kerran tiedätte, mitä aion teille sanoa, minun on turha tuhlata enempää teidän aikaanne!” Hän poistui.
Nyt ihmiset olivat todella kummissaan ja päättivät kutsua Nasruddinin vielä kerran puhumaan. Nasruddin esitti taas kysymyksensä ”Tiedättekö, mitä aion teille sanoa?” Nyt ihmiset olivat sopineet etukäteen, että puolet heistä vastaisi ”KYLLÄ” ja toinen puoli ”EI”. Kuultuaan tämän Mullah Nasruddin sanoi: ”Ne teistä, jotka tietävät, mitä aion sanoa, kertokoot niille, jotka eivät tiedä!”
Nasruddin ja hänen aasinsa
Eräänä päivänä eräs Nasruddinin ystävä tuli pyytämään häneltä aasia lainaksi päivän tai parin ajaksi. Tuntien ystävänsä Nasruddin ei ollut kovin innostunut suostumaan ja sanoi tälle, että hän oli jo lainannut aasinsa eräälle toiselle. Juuri kun hän oli sanonut tämän aasi alkoi kiljua takapihalla. Ystävä katsoi mullahia syyttävästi, jolloin Nasruddin totesi: ”En halua olla missään tekemisissä sinun kanssasi, jos uskot enemmän aasin sanaa kuin minun!”
Monia vuosisatoja on kiertänyt tarinoita mullahista, jolla on eri maissa eri nimiä, mm. Nasreddin (Nasruddin) Hoca (turk.), Juha (arab.) ja Mushfici (Tadzik). Eräänlainen tyhmyyden ja viisauden sekoitus, muistuttaa hieman Hasekin kirjan Kunnon sotamies Svejk sankaria. Olen kääntänyt muutaman englannista, joten kieli voi olla vähän kankeaa:
Nasruddin ja Jumalan tahto
”Tapahtukoon Jumalan tahto”, sanoi jostain asiasta eräs hurskas mies.
”Ainahan se tapahtuu”, sanoi mullah Nasruddin ärtyneenä.
”Miten voit todistaa sen, mullah?” kysyi mies.
”Hyvin yksinkertaisesti. Jos se ei aina tapahtuisi, niin varmaankin edes joskus tapahtuisi minunkin tahtoni, vai mitä?”
Miksi olemme täällä
Kävellessään eräänä iltana autiota tietä pitkin Nasruddin näki ratsumiesjoukon lähestyvän. Hänen mielikuvituksensa alkoi laukata ja hän näki jo mielessään itsensä kaapattuna tai ryöstettynä tai tapettuna. Näiden mielikuvien pelästyttämänä hän ryntäsi pakoon ja kiipesi läheisen hautausmaan aidan yli ja piiloutui avoimeen hautaan jääden sinne makaamaan.
Ratsastajat – jotka olivat kunniallisia matkustavaisia – hämmästyivät tietenkin näin oudosta käyttäytymisestä ja seurasivat häntä. He löysivät hänet makaamassa pelosta jäykkänä ja vapisten haudan pohjalla.
”Mitä ihmettä sinä siellä teet? Näimme sinun juoksevan kovaa vauhtia tänne. Voimmeko auttaa sinua jotenkin? Miksi sinä olet tuollaisessa paikassa?” he kysyivät.
”Että te voitte esittää selvän kysymyksen ei välttämättä merkitse sitä, että siihen olisi yhtä selvää vastausta,” sanoi Nasruddin, joka alkoi tajuta erehdyksensä. ”Kaikki riippuu siitä, miltä kannalta asiaa tarkastellaan. Mutta jos kuitenkin haluatte tietää, niin minä olen täällä teidän vuoksenne – ja te olette täällä minun vuokseni.”
Sänkikasvoinen mies
Mies käveli katua pitkin ja näki erään myymälän edessä seisomassa toisen miehen, jonka kasvot olivat pitkän parransängen peitossa. Hän kysyi sänkinaamalta:
”Kuinka usein sinä ajelet parran?”
”Kaksikymmentä tai kolmekymmentä kertaa päivässä,” vastasi toinen.
”Mitä! Sinäpä vasta olet kummajainen!” huudahti edellinen..
”Miten niin? Minä olen vain parturi!” kuului vastaus.
Nasruddin pitää khutbah’in (saarna)
Erään kaupungin asukkaat kutsuivat kerran mullah Nasruddinin saarnaamaan. Kun hän meni saarnapulpettiin (minbar), hän huomasi, ettei kuulijakunta vaikuttanut erityisen innostuneelta. Niinpä hän kysyi: ”Tiedättekö, mitä aion puhua teille?” Kuulijakunta vastasi: ”EMME!” Nasruddin ilmoitti tällöin: ”Minulla ei ole mitään halua puhua sellaisille ihmisille, jotka eivät edes tiedä, mistä aion heille puhua!” Tämän sanottuaan hän poistui.
Seurakunta oli tietenkin hämmästynyt ja kutsui hänet uudestaan seuraavana päivänä. Tällä kertaa hänet kysyttyään uudestaan saman kysymyksen he vastasivat kuorossa: ”KYLLÄ!” Nasruddin sanoi heille: ”Niin, koska te kerran tiedätte, mitä aion teille sanoa, minun on turha tuhlata enempää teidän aikaanne!” Hän poistui.
Nyt ihmiset olivat todella kummissaan ja päättivät kutsua Nasruddinin vielä kerran puhumaan. Nasruddin esitti taas kysymyksensä ”Tiedättekö, mitä aion teille sanoa?” Nyt ihmiset olivat sopineet etukäteen, että puolet heistä vastaisi ”KYLLÄ” ja toinen puoli ”EI”. Kuultuaan tämän Mullah Nasruddin sanoi: ”Ne teistä, jotka tietävät, mitä aion sanoa, kertokoot niille, jotka eivät tiedä!”
Nasruddin ja hänen aasinsa
Eräänä päivänä eräs Nasruddinin ystävä tuli pyytämään häneltä aasia lainaksi päivän tai parin ajaksi. Tuntien ystävänsä Nasruddin ei ollut kovin innostunut suostumaan ja sanoi tälle, että hän oli jo lainannut aasinsa eräälle toiselle. Juuri kun hän oli sanonut tämän aasi alkoi kiljua takapihalla. Ystävä katsoi mullahia syyttävästi, jolloin Nasruddin totesi: ”En halua olla missään tekemisissä sinun kanssasi, jos uskot enemmän aasin sanaa kuin minun!”
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olet eksynyt vääräälle sivulle???
Kirjojen mainonta sivut on erikseen!
PS: tarkoitukseni ei ole loukata sinua,arvoisa
muslimi.
Tarinoista voi aina oppia jotain. Muun muassa sen, että muslimit ja jopa kommaritkin saattavat joissakin harvoissa tapauksissa olla ihmisiä. Jos sen oppii, saattaa oppia keskustelemaankin.
Kyseiset tarinat muuten löytyvät internetistä, valitettavasti en ole tallentanut osoitetta.
Ps. Kertoisitko, millä perusteella arvioit minun olevan muslimi? Oletko aivan varma?
Älä höpötä!
Aha, mikä henkevyys! Osaisitko sanoa OMANKIN mielipiteesi asioista? Onko Sinulla?
Minähän sanoin sen jo edellisessä kommentissani.
pientä reppanaa.
Otan osaa.
/
_Î_