EU:ssa maatalouden raskas tukeminen on jäänne historiasta. On omituista, että toisaalta jäsenmaat haluavat vapaita, moderneja ja kilpailukykyisiä markkinoita, mutta toisaalta EU:n budjetista noin puolet annetaan maatalouden tukemiseen, vaikka ala vastaa vain paria prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta. Yhtälö on muille teollisuuden aloille epäreilu.
Ei ole mitään järkeä käyttää puolet koko unionin rahoista sellaisen maataloustuotannon tukemiseen, joka sitten dumppaa tuotteensa joko alihintaan maailmanmarkkinoille, tai pahimmassa tapauksessa vain viemäriin. Vaikea kuvitella järjettömämpää rahojen haaskausta.
Meidän tulisi alkaa vähentämään turhaa ylituotantoa. Tämä auttaisi viljelijöitä saamaan parempaa rahaa tuotannostaan, vähentäisi tukien tarvetta, vähentäisi ylituotannon dumppauksen aiheuttamaa kehitysmaiden viljelyn kuihtumista, sekä auttaisi meitä osaltaan torjumaan ilmastonmuutosta.
Ikävää on, että maatalousministeri Juha Korkeaoja ja MTK pitävät yllä valheellista käsitystä siitä, että EU ajaa maataloutta alas eikä ymmärrä vaikeita viljelyoloja”. Kyllä ymmärtävät, ja siksi muutoksia tehdään. Lisäksi monet suomalaisistakin kuvittelevat EU:n yhteisten rahojen haaskautuvan unionin byrokratiaan.
Koska Kepu-MTK ja muidenkin EU-maiden maatalousväki on jäänyt sata vuotta ajastaan jälkeen, noin puolet yhteisistä rahoista käytetään hukkaan, Suomessa mm. lanta-einareiden Valtra-traktoreiden seisottamiseen, metsien raivaamiseen pelloksi ja harrastelijaviljelijöiden puhdetöiden rahoittamiseen verokassasta.
Ei ole mitään järkeä käyttää puolet koko unionin rahoista sellaisen maataloustuotannon tukemiseen, joka sitten dumppaa tuotteensa joko alihintaan maailmanmarkkinoille, tai pahimmassa tapauksessa vain viemäriin. Vaikea kuvitella järjettömämpää rahojen haaskausta.
Meidän tulisi alkaa vähentämään turhaa ylituotantoa. Tämä auttaisi viljelijöitä saamaan parempaa rahaa tuotannostaan, vähentäisi tukien tarvetta, vähentäisi ylituotannon dumppauksen aiheuttamaa kehitysmaiden viljelyn kuihtumista, sekä auttaisi meitä osaltaan torjumaan ilmastonmuutosta.
Ikävää on, että maatalousministeri Juha Korkeaoja ja MTK pitävät yllä valheellista käsitystä siitä, että EU ajaa maataloutta alas eikä ymmärrä vaikeita viljelyoloja”. Kyllä ymmärtävät, ja siksi muutoksia tehdään. Lisäksi monet suomalaisistakin kuvittelevat EU:n yhteisten rahojen haaskautuvan unionin byrokratiaan.
Koska Kepu-MTK ja muidenkin EU-maiden maatalousväki on jäänyt sata vuotta ajastaan jälkeen, noin puolet yhteisistä rahoista käytetään hukkaan, Suomessa mm. lanta-einareiden Valtra-traktoreiden seisottamiseen, metsien raivaamiseen pelloksi ja harrastelijaviljelijöiden puhdetöiden rahoittamiseen verokassasta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sosialistivaltiot ovat EU:n suurimpia maataloustuen saajia. Saavat kaksikin satoa vuodessa. Mites nyt suu pannaan, kun valehtelu ei auta.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sisältää kroonisen ylituotanto-ongelman. EU on joutunut historiansa aikana useita kertoja muuttamaan tämän politiikan sisältöä juuri sen vuoksi, että se aiheuttaa veronmaksajille ja kuluttajille kalliiksi tulevaa ylituotantoa. Myös Suomen oma maatalouspolitiikka johti ennen EU-kautta vakaviin ylituotanto-ongelmiin, jotka sälytettiin veronmaksajien ja kuluttajien maksettaviksi.
Sokerijuurikastukia koskevan uudistuksen yhteydessä esitettiin tietoja, joiden mukaan Keski-Euroopassa tuotetaan 6 miljoonaa tonnia sokeria, josta oma kulutus on 4 miljoonaa tonnia. Vuosittainen ylituotanto on siis 50 % eli kahdessa vuodessa tuotetaan kolmen vuoden kulutus. Jotakin tälle ylituotannolle pitää tehdä ja se myydäänkin kolmasosahinnalla kolmansiin maihin verrattuna EU-kuluttajien maksamiin hintoihin. Tällaisella dumppauksella poljetaan tarkoituksellisesti kehitysmaiden tuotantoa alas, ettei EU:hun virtaisi halpaa tuontisokeria.
Ylituotanto rasittaa myös tuottajia. Ylitarjonta johtaa aina halvempiin hintoihin. Tosin esim. sokerin kohdalla tämä ei näytä pitävän paikkansa, vaan ylituotanto maksatetaan ensisijaisesti kuluttajilla.
EU:n maatalouspolitiikan ongelmista on kyllä olemassa tietoa. Meillä Suomessakin on esitetty tv:ssä parin viime vuoden aikana muutamia hyvin tehtyjä eurooppalaisia dokumentteja maatalouspolitiikan aikaansaannoksista. Yhden ohjelman nimi oli "Kuumaa sokeria" ja toinen, jonka nimeä en muista esitteli mm. eurooppalaisia näkemyksiä tukipolitiikan vaihtoehdoista, joita olivat käytössä oleva Ranskan ym. malli, Saksan luomutuotantomalli ja Iso-Britannian maisemanhoitomalli. Kolmas oli ruotsinkielisen kanavan esittämä. Näissä dokumenteissa käytiin asiantuntijavoimin hyvinkin syvällisesti käsiksi EU:n maatalouspolitiikan järjettömyyksiin ja niitä olisi hyvä esittää useammankin hyvinä katseluaikoina kansalaisille.
tahdo nostaa hintoja suomessa?
en silti halua että sademetsät muutetaan sinun haluamaasi suuntaan, sokerin tuotto alueiksi