eli voikos kytkeä maakapelin(4x2.5mm2) jatkoksi autokatoksessa 1.5mm2 johdot kiinteille valaisimille. Talossa on kaapissa 16A:n sulake.
16A sulake ja 1.5mm2 johto
onko laiton?
13644188
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 136
Vanhimmat
Ei voi. Kytke ne valaisimet 2,5 neliöisellä.
Asennus-kotelon sisällä saa pidentää johdinta yhdellä loolla
ropun pienemmäksi luulisin.
...
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Näiltä sähköalan nillittäjiltä ja pilkunnxxxxjoilta on kyllä lapsellista pätemistä ja itsensä korostamista. Jos on ammattilainen alan tekijä, niin tehköön oma hommansa niin pilkulleen kuin pystyy, mutta älkää saarnatko ja pätekö mustasukkaisesti pienemmästäkin verukkeesta muille.
Olen tehnyt talooni itse sähköt ilman mitään pelle kouluja. Säästöä tuli monta tonnia. Että pätekää tutkinnoilla.
Juuri niin.
Kaiken saa ja voi tehdä itse.
Usein taustalla on vakuutuskorvaukset jotka evätään "reiskan" asennusten takia.
Vakuutuskorvaukset evätään vain, jos Reiskan asennukset aiheuttivat vahingon, ei sen vuoksi, että Reiska teki asennukset (ja mahdollisesti ihan ok tekikin).
Suomen sähköturvallisuulaki on muutenkin hanurista. Laki lähtee siitä, että syyllinen löytyy, ei siitä, että asennus olisi turvallinen. Lakihan antaa mahdollisuuden kenen tahansa Reiskan tehdä asennukset, jos vain on johtaja, joka laittaa nimensä paperiin. Muissa EU-maissa on erilaisia sääntöjä ja mm. sellaisia, että sen tekijän pitää olla pätevä.
⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Olis kiva saada jotain kuvia kytkennästä ja kaapeleiden mitoituksesta ja johdosta kun itsekkin suunnittelen tekeväni omat sähkötyöt
Kerkiitkö,jelppimääm
Asennukset on syytä teustauttaa tähän tarkoitukseen soveltuvalla mittarilla ja laatia niistä pöytäkirja niin pääsee pälkähästä, jos jotain sattuu kun näitä sattuu siitä riippumatta kuka asennukset on tehnyt. Pistorasian kykentäsäännöissä on yksi erikoisuus kun vaihe kytketään alimmaiseen reikään tai vasemmalle niin vesivahingon sattuessa jännite on ensimmäisenä veteen kosketuksissa ilman maadoitusta. Toisin päin kytkettäessä maadoitus on ensin veteen ja veden noustessa sulake palaisi tai johtaisi virran maihin kun se yltää virtajohtoihin.
Vaihe kytketään oikealle , aina
Erikois tietäjä ässä
Just.
Fysiikka ÷ käytäntö ., vakio.
Ja mistäänhän ei tuollaistakaan määräystä löydy.
sulakkeen perään saa laitaa ainoastaan 2.5 m2 johtoa 10 amps. sulon perään 1.5 m2 johtoa.
Nyt on sfs6000 voimassa. Nuo juntit ei osaa muuta kuin ulkoa:
2,5mm2 16A
1,5mm2 10A
Mutta asiat ei mene enää aivan noin, kun kysymys kuuluu saako laittaa...?
Tuostahan on juuri tälläkin palstalla ollut juttua. Ei tarvitse taas kauan odottaa, kun vts00x kertoo totuuden. Taas uudelleen.
No kumminkin sfs6000:ssa on oikein esimerkkikuvat tällaisesta tilanteesta, jos johtohaaran kulutus, eli virta on tiedossa ja se on vakio. Eli jos oikosulkuvirta riittää siellä viimeisen lampun päässä, niin se on ok, jos se 16A toimii 5s sisällä oikosulun tapahtuessa. Tämä siis täytyy mitata tai vaihtoehtoisesti laskea.
Ne jotka ei usko katsokaa sfs6000 kohdasta oikosulkusuojaus. Siellä on piirroksin tämä tapaus esitetty, niin ettei pitäisi olla mitään epäselvää.
Tietty, jos se syöttöpiuha on pitkä, niin saattaa käydä, ettei oikosulkuvirta riitä. Mutta luulen, että riittää, jos ne haarajohdot on suhteellisen lyhyitä pätkiä. Niin ja se mitataan, että näin on.
Ei siinä muuta tarvita.
Jos tosiaan tämä on kielletty, niin laittakaa se kiellon kohta esille. Kiitos.
Kysymys voitaisiin asettaa myös, että saako tai voiko 16A:n pistorasiaan laittaa sähkövatkainta, jossa on vain 0,75mm2 johto?
Koskapa vatkaimessa on vakiovirta (jonka vatkaimen johto kestää), voidaan näin menetellä.
toisia amatöörejä. Johdon mitoitukselle löytyy jopa valmiit taulukot, joissa 16 ampeerin sulakkeella pitää käyttää vähintään 2,5 mm2 kaapelia, kun sulake toimii oikosulku- ja ylikuormitussuojana. Sfs standarti on niin vaikeaselkoinen , että sieltä löytää vastauksen yhtä hyvin kuin raamatusta.
Ei voi verrata kiinteitä asennuksia pistorasiaan kytkettäviin johtoihin.
valoputkikäyttöön
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai
🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌🔌
tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Hommatkaa kirja johdon mitoitus ja suojaus, siitä löytyy vastaus moneen kysymykseen, myös tähän kysyjän ongelmaan.
Johtohaara on alle 2m rasialta, sen saa tehdä 1,5 mm johdolla. Mutta se sotii mielestäni hyvää asennustapaa vastaan. Itse en tekis tuollaista asennusta.
Tästä asiasta oli muistaakseni juttu sähkömaailmassa muutama vuosi sitten ja muistan nähneeni Tukes tiedotteenkin.
Katsoppa sfs6000 liite 47A ja siitä kohta A.1.1 sekä kuva 47A.5 joka liittyy ko. asiaan.
Siiinähän tämä asia kerrottu suomeksi ja selkeesti. Metrimääriä ei ole mainittu.
Lisäksi siinä on esimerkinomaisesti luetteloitu, minkä tyyppisiin laitteisiin ohje soveltuu ja mihin ei.
Eli valaisimiin, lämmittimiin,.. käy, koska ne eivät todennäköisesti aiheuta ylikuormitusta johtohaaran osalla.
Pistorasioihin ei käy, koska kuomitus vaihtelee.
Liittyisikö nuo sinun mainitsemat metrimäärät joihinkin vanhoihin kattolämmityskelmujen ohjeisiin? Niissähän oli laitettu jokin tuollainen metrimäärä.
"Johtohaara on alle 2m rasialta, sen saa tehdä 1,5 mm johdolla. Mutta se sotii mielestäni hyvää asennustapaa vastaan. Itse en tekis tuollaista asennusta. "
Ensiksikin mistä olet ottanut nuo metrimäärät, jne.?
Hatusta vai?
Toiseksi. Oletko kytkenyt vaikkapa nykyisin yleisiä valumetallisia ulkovaloja, joita kaupat on pullollaan ja joita kaikki haluaa asentaa terasseilleen ja saunojen ulkovaloiksi,...?
Onko hyvän asennustavan mukaista tunkea paksu 2,5mm2 kaapeli lampun sisään vain sen takia, ettei tunne nykyisiä oikosulku- ja ylikuormitussuojausääntöjä?
Minusta ei ole. On parempi tuntea nykyiset säännöt ja laittaa ohuempi 1,5mm2 kaapeli. Näin saat sen valaisimen asennettua silleen, minkä paksuiselle kaapelille ne italialaiset on sen tarkoittanut. Eli saat ne kiinnitysruuvitkin kiinni ja tiivisteet asettuu paikoilleen. Ne ei ole todellakaan tehty 2,5mm2 kaapelille ja karvoille.
Hyvät asennustavat voi käsittää monella tavalla.
Itse asennan valaisimet ennemmin silleen, että niiden kytkentäkotelot ei tursoile ja ne valaisimet pitää kosteuden ulkopuolella.
Tämä onnistuu hyvin 16A ryhmillä, joissa rasialle tuodaan 2,5mm2 kaapeli ja kullekkin valaisimelle viedään se 1,5mm2 kaapeli. Näin säästyy muuten myös asennusaikaa.
Mutta jos on juntti, ei tunne standardeja ja jos ei vielä osaa niitä soveltaa, niin siinä tapauksessa on parempi pysytellä vanhoissa ryhmityssännöissä ja antaa heidän tyhmyyksissään kytkeä noita valaisimia sormet ruvella.
Sanotanko näin, että viisas pääsee vähemmällä, mutta silti asennuksista tulee parempia.
Mietin vaan sitä että miksi tarvitsee 16A sulakkeen ulkovaloille? 10A sulakkeella saa jo aikamoisen määrän valoa aikaiseksi.
Metrimäärä on jäänyt mieleen Sähkömaailmassa olleesta jutusta, jossa oli esimerkkinä keittiön pistorasiattoman työtasovalaisimen asennus. En ole väittänytkään muistikuvani olevan korkein totuus tässä asiassa.
Ne italialaiset, saksalaiset ja vinkuintialaiset valaisimet. Olen kytkenyt. vaan en kytke enää, pyrin palvelemaan asiakkaitani paremmin tarjoamalla heille laadukkaampia valaisimia ja aika monta kertaa olen saanut pienellä vaivalla lisälaskutusta aikaiseksi. Pelkän asennustyön katteella ei Thaimaan reissuja perheen kanssa joka vuosi tehdä.
En näkisi 2,5 mm2 kaapelin käyttöä em. kaltaisia valaisimia asennettaessa hyvän asennustavan vastaisina. Asennus kyllä onnistuu, mutta se ei ole järkevää, kuten mainitsit siihen menee enemmän aikaa ja kaapelikin on kalliimpaa. Valaistusryhmissä yleensä käytän 10 A sulaketta ja 1,5mm2 kaapelia.
Tässä maailmassa on todella kiehtovaa se, että meistä ihmisistä on niin moneksi..
joku on juntti, toinen ei..
sinulla on jo terassilla vaikkapa 16A pistorasiaryhmä.
Jos haluat lisätä terassille myös hieman tunnelmavaloja, niin se käy laittamalla väliin rasian ja valaistusohjauskytkimen. Ja tästä rasiasta voi vetää 1,5mm2 kaapelilla itse valaisimille.
Ei tarvitse tunkea sitä paksumpaa niihin valaisimen pieniin kytkentäkoppiin.
Oikosulkusuojaus täytyy mitata.
Aina ei kannata vetää keskuksilta asti uusia kaapeleita.
kaapeloinnit on tehty jo valoille 1.5mm2 johtimilla joten lienee helpoin homma vaihtaa nuo sulakkeet 10A:ksi kaapissa. Sen kai voi itse tehdä kun katkaisee ensin tulot pääkykimestä?
Meneekö se näin vai tarvitaanko tuohon vaihtoon EU:n lupa?
Pohjakosketinta ei saa maallikko vaihtaa.
Säännöt muuttuvat ja ennen ankarasti kielletyt asennustavat muuttuvat sallituksi, vanhemmat jäärät (meikäläinenkin) eivät aina ehdi ensimmäisenä omaksua uusia säääntöjä kun takaraivossa on vuosia opitut käytännöt.
Se on kuitenkin elämää eikä näitä kirjoituksia rarvitse ottaa henkilökohtaisina loukkauksina. Keljuilu on aivan turhaa, ei kukaan yksin kaikkea tiedä eikä osaa.
Eipä ole tuommoista kahden metrin sääntöä ollut ainakaan 25 vuoteen. Kyllä tuossa ajassa pitäisi kenen tahansa ehtiä lukemaan uudet asennusstandardit kun kerran ne on todella selvästi ilmoitettu uudistuneiksi eli varmuusmääräykset päätyivät sinne mihin ne kuuluivatkin eli kaatopaikalle.
Eikä kytkee niitä rasioitakaan muutenkaa tai koskee mihinkään edlläpuhuttuun.
Olen minä joskus kuulluut jonkun itseään asentajaksi kutsuneen olleen sitä mieltä että jakorasiassa saa pykälällä pienentää johtimen kokoa.
Kun ketjuun asentaa riittävän monta rasiaa peräkkäin niin sujuvasti voi pienentää johtimen kokoa niin että alunperin 100 mm^2 kaapelin jatkeena on 0,5 mm"2 piuha.
Mienti sinä miks et lue .äalku pätkä oli paksumpaa kaapelia . Josta haaroitetaan uutena valot nyt.
Lamput ja ky y k i met a k kee kytkee kakspuokaalla. Mutta et y iedä kun et ole säjhkö töi y ä t ehnyt etkö o le tutkin y oa j näyttökokeita suorittanut.
Lukemisen harjoittelusta b ois aloitaa.
Ja u y okatoksessjhan tarviaa tehoa.. siis paksut jiyhot lämmityksen ja jopla sähikäisn e lataukseen .
Asintuntija ,sähkö , tele, dihi, tv, analoohu ,kaapelit , tele ja atk, kolmivaihemoottorit ja laten h oito, naasturit ja omakotitalot , iv vissp
Mutta on kuitenkin lailistalaitaa siihen 16 a pistokeeseen ohut joh y oinen lii t äntälaite.
Ei pienemää liitäntä kapelia.
Ei saa sähkö insikään vaihtaa j o ei kapapelit vaihdu
Vak yhtio ei koevaa enää kun palaa
Laitappa eenovan pistorasiaan mmj 2,t mm2 ja ketjutatat rasian , aika hankalaa
⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Oikeen hyvä kirjoitus
Kiitos
Mullakin riittää varastossa 10 a sulake TV , micro ja leivänpaahdin samaan aikaan olla päällä
Osaako edes
Mikä mahtaa olla tämä "micro"?
minä tekisin näin: haarottaisin 16A vaiheen
sopiva pikku modulikotelon kautta johon 10A sulake ja jatkaisin siitä valaistukselle 1.5mm2 johdolla.
Yksinkertaista mitä?
Ainoa oikea vastaus.
Johto mitoitetaan toimilaitteen mukaan, eli saa.
Ei saa.
Sulake mitoitetaan johdon asennuspaikan olosuhteista riippuvan suurimman sallitun kuormitusvirran perusteella.
Esim:
10 A sulake, johdon kuormitettavuus oltava vähintään 13,5 A
16 A sulake, johdon kuormitettavuus oltava vähintään 18 A
jne.
Kerro vielä se, mikä on toimilaite. Tuommoisesta en ole kuullutkaan vaikka olen vuosikausia sähköasennuksia tehnyt.
Toimilaitteita löytyy pilvin pimein vaikka LVI-säätöjärjestelmistä.
Yleensä tosiaan toimilaite on vaikka peltimoottori, mutta kai mitä tahansa kuormaan kytkettyä laitetta voi kutsua toimilaitteeksi.
Asia selvä. Sähkäri käy katsomassa minkälaisen patteriventtiilin putkimies on asentanut ja tekee sen perusteella johdotuket taloon.
No ei tee.
Kovinpa on vaatimatonta ollut sähköasennuksesi jos et tiedä mikä on toimilaite.
Enpä ole vielä huomannut SFS6000:ssa ainoatakaan mainintaa toimilaitteesta.
Mitä väliä tuolla on. Nyt on kerrottu tuollainen knoppitieto ja tästä eteenpäin tietää. Ei tarvitse olla mulkku ja alkaa keulimaan, jos joku ei moista termiä ole kuullut.
Kyllä nyt kaveri tietää mikä on toimilaite ja osaa niitä asentaa.
Sillä ei ole paskankaan väliä mikä laite johdon päässä on tai ei ole. Suojalaite mitoitetaan johdon kuormitettavuuden mukaan.
Ehkä yllä esitettiin, että laitteen oma kaapeli vaikuttaisi sulakkeen kokoon, mitä se ei tee.
Jos valaisin tai toimilaite tai mikä tahansa laite liitetään omalla liitäntäjohdollaan pistorasiaan niin sillä ei ole paskankaan merkitystä kiinteän asennuksen suojalaitteen mitoituksessa.
Jos valaisin tai toimilaite tai mikä tahansa laite liitetään kiinteästi johtoon niin sillä ei ole paskankaan merkitystä johdon suojalaitteen mitoituksessa.
Paljon on erilaisia sähkölaitteita mitä ei ole standardissa nimeltä mainittu.
Eikä ole sähkölaitteilla paskankaan merkitystä siinä kun sulakekokoa valitaan.
Sähköasentajan olisi hyvä tunnistaa yleisimmät sähkölaitteet.
Sähkölaitteen tunnistamattomuudella ei ole paskankaan merkitystä kun johtoa suojaavan sulakkeen kokoa valitaan.
No ei sellainen sähkäri pysty kyllä sulakettakaan mitoittamaan joka ei edes tunnista mikä se on. 🤣🤣🤣
Sadoittain olen asentanut kaikenlaista mitä en tiedä mitä se oikeasti tekee tai edes mikä sen yleinen nimi on. Riittää että kytkee ohjeen mukaan.
Sillä, tunnistaako asentaja sulakkeen vai ei, ei ole paskankaan merkitystä kun sulaketta mitoitetaan.
Kun käyttää sulakkeen asemasta johdonsuojakatkaisijaa, niin johdon kuormitettavuudeksi riittää se mikä on johdonsuojan nimellisvirta.
Aloittajan tapauksessa voi huoletta jatkaa jakorasialta 1,5 mm2 kaapelilla pinta-asennuksena, varsinkin jos käyttää sulakkeen asemasta 16 A johdonsuojaa.
Älä viitsi tälläisiä ohjeita antaa.
Näitä palstoja lukee porukka joka voi ottaa tuon todestakin.
Jaa sä oletkin sitten vain niitä tyhmiä apuasentajia joiden ei paljoa tarvi ymmärtääkkään.
Apuasentajan ymmärryksellä ei ole paskankaan merkitystä kun sulaketta mitoitetaan.
No olen mikä olen, mutta sinulla tuntuu lainehtivan ylimielisyyden kusimeri päässä.
Ei kyseessä ole mikään ylimielisyyden kusimeri vaan totaalisen tajuttomuuden kusimeri.
Oiskohan asia kuitenkin juuri päinvastoin.
Ei tiedon pidä olla salaista, voi sitä jakaa julkisestikin.
Tiettyyn rajaan asti voi selviytyä opetetun apinan metodillakin. Sitä ei kuitenkaan voi kiistää etteikö ole eduksi ymmärtää mitä on tekemässä.
Niin siihen tarvitaankin oikeata Asentajaa.
Sulakkeen mitoitukseen riittää sähkösuunnittelija. Asentajilla ei ole mitään merkitystä.
Väärin, sähkösuunnitttelijalle ei ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia, kuka tahansa voi niitä alkaa tekemään. Vastuu oikeista mitoituksistakin jää täysin asentajalle.
Sulakkeen mitoituksen voi kuka tahansa tehdä vaikka tupakka-askin kanteen välikaljapierussa. Ei siihen mitään asentajaa tai laitteentunnistajaa tarvita. Riittää kun tietää mitä SFS6000 asiasta kertoo.
Ennen pitkää se menee apinalla sormi suuhun, silloin olisi tiedolla käyttöä.
Eikö sitten ole hyvä kun kerrotaan miten se oikeasti menee?
Tietysti vanhat sähkärit toivovat että sähköjutut säilyvät maallikoille mystisenä salaoppina.
No ei ole kun kerrotaan huuhaata.
Tampiolle moni asia tuntuu huuhaalta. 😄
Sinulle varmasti koko ajan.
Joo, kun joudun työssäni erottelemaan kaltaisisia tampioita kelvollisista.
Palkkakin varmaan maksetaan banaaneilla :D
No kusipäillekin täytyy joku suojatyöpaikka löytää. Miten sitä mulkku muuten saisi pidettyä itsensä yhteiskunnan suurimpana mulkvistina.
Sitkeässä elää oman elämänsä sähkäreiden keskuudessa käsitys, että nyrkkisääntö; 1,5mm²=10A, 2,5mm²=16A, jne. olisi oikea ns. virallinen mitoitussääntö poikkipinnalle ja sulakkeelle. On se mitoittaminen sentään vähän perusteellisempi prosessi.
Niinpä eli tosiaankin sen suunnitelman voi tehdä kuka tahansa, mutta vastuu homman oikeellisuudesta jää täysin sille asentajalle.
Aikuisten oikeasti vastuu on sähkötöiden johtajalla eikä asentajalla.
Kyllä viranomaiset tulevat sinulta kyselemään, jos on käynyt tapaturma. Sähkötöiden johtaja varmasti on myös kuulusteltavana, mutta et sinä siitä pälkähästä pääse piiloutumalla sähkötöiden johtajan hameen alle.
Tuskin kukaan alkaa tarkalleen laskemaan jotain 10a-sulaketta eikä se paljon vaadi, että mitoitus on oikeasti 1,5mm^2.
Aika moinen ammattimies kun ei edes tiedä mikä on toimilaite.
Missä näitä ammatti miehiä oikeen tulee. Vieosta ja lapista varmana .
Ei mmjn vetäminen o le sähköasenustyötä
Asianyuntija amaiedu pro
Toimilaite tai aktuaattori on automaatiossa koneen toimielintä eli esim. venttiiliä käyttävä laite. Toimilaite vaikuttaa ohjattavaan prosessiin toimielimen kautta. Toimielin saa aikaan mekaanista liikettä, mutta vaikutus voi olla myös esimerkiksi lämmittäminen. Toimielin vaikuttaa prosessin toimisuureeseen, kuten lämpötilaan tai neste-, kaasu-, sähkö- tai muuhun virtaukseen.
Toimilaite on se osa toimiyksiköstä, joka vaikuttaa toimielimeen, esim. venttiilimoottori[1]
Tyypillisiä toimilaitteita:
pyörivät sähkömoottorit
lineaariset sähkömoottorit
sähköiset servomoottorit
solenoidit
hydrauliikka- ja pneumatiikkamoottorit
hydrauliikka- ja pneumatiikkasylinterit
paineilmatoimilaitteet
Onhan tuota mitoitusta lähes mahdotonta opettaa apinalle. Nykyisille sähkäreille on opetettu vain yksinkertaiset toimintamallit asennusten tekoon.
Siis enintään tarkoitit ?
Ei vähintään........
Mietippä uudestaan...
Ylimielisyydellä ollaan ennenkin isoimmat munaukset tehty. Sinulla sitä kusta riittää päässä. En sinun säädösten oikomisien tielle haluaisi joutua. "Joo voi hyvin laittaa 32A sulakkeen" ja sitten on talo tulessa. Et taatusti osaa kuin periaatteellisia tapoja laskea kuormitus, jos sitäkään, ja senkin päin vittua.
Voi olla että sinusta tuntuvat yli-ihmisiltä ne sähköammattilaiset jotka osaavat mitoittaa johdon ja sulakkeet. Mutta yleisesti ottaen, "ne piirtää joilla on liitua".
Sinun taidoilla niitä ei mitata ja taidat omissa harhoissasi luulla, että jokainen ryhmä jossain omakotitalossa lasketaan millin tarkkaan paljon sitä voi kuormittaa. Sitten tulee joku muutos ja yhden seinän sisään tuleekin villaa ja se sinun amatöörituherruksesi onkin väärin mitoitettu. Tai seinän, katon tai muun rakentaja survoo sen sinun kaapelisi villan väliin vaikka ei pitäisi. Varmasti teet hienosti sähkötulipaloja. Oma veikkaus kyllä on, että olet korkeintaan jotain piirrellyt paperilla tai parhaimmillaankin olet ns. sähkörane.
Ne joilla on järkeä päässä mitoittaa ryhmät turvalliselle puolelle eikä yritä säästää paria euroa kaapelissa.
No alkoipas alisuoriutujat parkumaan ;)
Ei ole olemassa johdoille asennustapaa "villan sisään", jos palopaikalta tutkija löytää kaapelin villojen välistä, lähdetään etsimään syyllistä muusta porukasta kuin kaapelit mitoittaneesta suunnittelijasta.
Eihän sitä amispoika heti koulusta päästyään voi kaikkea tietää.
Nyt pitäisi saada lisää kommentointia !
Nyt alkaa aloitusihmettelijäkin jäädä keskustelussa jalkoihin...
Mulle jäi kyllä epäselksi saanko vei en
Et saa et. 16A -> 2,5 mm^2.
Riippuu ihan siitä minkälaista aiot saada.
Voisikos joku kertoo saako sitten ko pistorasiaan jossa 16a s u klake liitää aikka autojoh y oo j oka on esi o 75mm2 jolla au t o lämpiää b a i miten nuo liitänyäjohtojen mitoi y ukset sitten menee yleensä kun ne tuppaa olen aika ohkasii.
Jos kerran edes 1,5 mm 2. Ei kelpaa raadille
Rane raksalta
Et saa edes selvinpäin.
Mä nään sut. Pistä se kossupullo piiloon. Tai ainakin tuulensuojaan.
Minkähän takia tämä pieni kansa on keksinyt mailman monimutkaisimmat säännöt sähkölaitteille ja asennuksille, se on omituista.
mikä pelko meitä vaivaa kun koko ajan on joku standardi oven välissä ja niistä sitten kiistellään eestaa.
muutenkin muutaman vuoden ammattikoulussa istuneista tulee aivan ihmeellisiä sähkötohtoreita kun kävelevät eestaa työmaalla pari ristipäätä vasemmassa liivintaskussa ja se kuuluisia koetinkynä oikeassa.
Ja katse harhailee kaukana horisontissa ja näkee siellä vain sen standardikirjan ja ne loputtomat laskelmat oikosulkuvirroista ja suojista.
saattavat antaa hätäpäissään ensimmäiselle lapselleenkin nimeksi KATKO 16A.
Näin ja niillä nassikoila on suoritettu ammatitutlin y o ja näyttökokeet joita sulla ei le .ämmj vetomies eårane ei pal k on n äyttökeissa ainkaa saa
Sen takia, että meillä hommat toimii. Ihan vaan sen takia. Mene jonnekin Pakistaniin tekemään remonttireiskasähköjä, jos haluat jotain vaarallista sontaa.
Pakistanissa on jokainen oman elämänsä keksijä ja selviytyjä.
Meikäläiset sössöttää jostain direktiiveistä ja siunaillaan ja jeesustellaan,
että ei voi, ei saa, eikä sitä eikä tätä. Pakistanissa vaan tehdään
eikä ihmetellä. Siellä ei velliperseet selviydy tuskin päivääkään.
Siellä on sinulle sitten hyvät oltavat. Ihan varmasti moni muukin kehitysmaa on sinun mieleen. Talot sortuu, tiet sortuu, sähköpaloja, sähkökuolemia, kaikki on perseellään. Toiset tykkää.
Kehitysmaissa on vallalla leväperäinen/välinpitämätön asenne sähköturvallisuusasioihin.
Eikä kyse ole vain yksittäisistä sähkömiehistä (tai "sähkömiehistä", eli henkilöistä, jotka kyllä tekevät sähkötöitä, mutta heillä ei ole minkäänlaista sähköalan koulutusta).
Kun mukana ovat "grynderit" eli yritykset, jotka rakentavat taloja myydäkseen niitä voitolla.
ko. yritykset eivät enää tyydy siihen, että tekevät voittoa, vaan he esim. tekevät sähköasennukset kokonaan ilman maadoitusta, ja sitten maksavat lahjuksia paikalliselle viranomaiselle, joka lahjusrahaa vastaan allekirjoittaa asiakirjan, jonka mukaan "kohteen X sähköasennukset ovat kaikilta osiltaan määräysten mukaisia".
Haluatko lämmintä vettä suihkuusi, vai suihkutteletko kylmällä vedellä ?
Kun koko rakennuksessa ei ole maadoitusjohdinta missään, eikä sen paremmin nollajohdintakaan, vaan kuhunkin asuntoon tulee 2 eri vaihejohdinta, joiden välinen jännite on 240 V. Vaiheen ja maan välinen jännite taas on joko 120 V (L1, L2) tai 208 V (L3).
Lisäksi, kun et omista rakennusta etkä maapohjaa, vaan olet vuokralainen, ja asunnon "omistaja"kaan (=vuokranantajasi) ei itseasiassa omista rakennusta eikä huoneistoa, vaan taloyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa, eli joko asumaan siinä itse tai vuokraamaan sen jollekulle vuokratuloa vastaan, niin voi olla vaikea/mahdoton saada lupa asentaa oma maadoituselektrodi taloyhtiön maalle.
Ainoa tapa asentaa vedenlämmitin (=läpivirtausmalli, eli ei säiliötä, vaan lämmittää veden sitä mukaa kuin sitä käytetään) edes jotenkuten sähköturvallisesti on varmistua siitä, että sen virtasyöttö tulee vikavirtasuojakytkimen kautta.
Kannattaa huomata: vikavirtasuojakytkin ei estä sähköiskua, mutta se rajoittaa mahdollisen sähköiskun ajallisesti niin lyhyeksi (max. 30 ms) että se ei ehdi tappaa.
Tällaista meininkiä esim. Filippiineillä.
Maassa on kyllä sähköturvallisuuslaki, mutta lahjonnasta johtuen sillä lailla ei ole edes sen paperin arvoa, mille se on kirjoitettu.
Jäi vielä pois:
Suomessa vaiheen ja maan välinen jännite on 230 V ja kahden eri vaiheen välinen jännite on 400 V.
Filippiineillä taas vaiheen ja maan välinen jännite on 120 V (L1, L2) tai 208 V (L3) ja kahden eri vaiheen välinen jännite on 240 V. Tämä on todennäköisesti yleisin maassa käytetty sähköjärjestelmä. On toki mahdollista, että jossain osassa maata jakelumuuntaja olisi kytketty samoin kuin Suomessakin, jolloin asuntoihin todella tulisi nolla ja vaihe, mutta tämä on vähintäänkin selvästi harvinaisempi kytkentätapa Filippiineillä, koska se vaatisi joko a) erilaista jakelumuuntajaa tai b) jenkkimallisen jakelumuuntajan alkuperäisen maadoituskytkennän irtikytkemistä, ja uuden maadoituskytkennän tekemistä siten, että lähdön 240V:n toinen ääripää olisikin kytketty maahan.
Lisää Filippiineillä käytetystä kytkentätavasta:
https://en.wikipedia.org/wiki/High-leg_delta
Eli sähkönjakeluyhtiön näkökulmasta kytkentä on melkein sama kuin USA:ssa, paitsi että pistorasialle ei tule nolla ja vaihe (= 120 V) vaan 2 eri vaihetta (= 240 V).
HUOM: Ylläkirjoitettu pätee Filippiineillä käytetyssä kytkentätavassa, eikä ole sovellettavissa Suomessa käytettyyn sähköverkkoon, sillä Suomessa 2 eri vaiheen väliltä pitäisi löytyä 400 V jännite !
Eipä sitä maadoitusta asunnoissakaan niin kaivata, kun jakeluverkkoakaan ei ole kytketty maahan mistään pisteestä. Turvallinen kelluva järjestelmä. Muuntajatkin pieniä, verkko on pieni ja paikallinen.
heh, kuulosti ihan tutulta samaa huttua on Thaimaassa kaikki sähkötyöt, sitten huomasinkin että philippiineiltä juttelet, itse tein suomalaisen sähköstandardien mukaisesti oman taloni Thaimaassa, eli maadoitukset kunnolla, ja kas kaikki automaattisulakkeetkin ja vikavirta suojat löytyi ABB, sneiderin, strömbergin yms brandien laitteet suoraan paikallisesta sähköliikkeestä, muutoin kun olen sähkötöitä tehnyt monessa talossa Thaimaassa nini ei maadoituksia johdot mitä sattuu, liitokset kierretty ja teipillä kasassa, johtojen värit mitä sattuu yms, samoin oli espanjassa taloissa jopa kaiutin kaapelia 230V johtoina ja keskuksissa myös mitä sattuu kokoja kaapelit, ihan puuta heinää ja hirveitä johdotuksia jokapaikassa, enimmäkseen englantilaisten grynderien tekemissä taloissa on aina taatusti kamalimmat mitä sattuu kaapeleita käytetty ja kytkennät miten sattuu vaarallisia.
mutta toki kuolemiakin on paljon enemmän kuin esim ,suomessa. henki on halpaa espanjassa ja muissa kolmansissa maissa. jenkeissä taasen kaikki sähkötyöt oli sääntöjen mukaisia mutta niin vain omituisia että siinä suomipoika oli monet kerrat asennuksisa sormi suussa kun ei mene ihan euroopan standardien mukaisesti yhtään mikään. heh.
Anna mennä vaan, mutta katso enste millä tolalla on henkivakuutus ja kotivakuutus
Minä en vakuutusyhtiöille maksa mitään.
Pidän rahat itsellä.
Tänään sain ohjeen asentaa toimilaitteille ulkona ja sisällä MMJ:t ja lisätä,keskukseen johdonsuojakatkaisijat eli totsit tai automaatit, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
1,5mm2 johtimen kuormitukselle on useita eri arvoja ( SFS6000):
1. Asennustapa A eli uppoasennus (läpivientiin korjauskertoimet esim.100mm = 0,81)
2. Asennustapa C eli pinta-asennus (seinään tai lattiaan, pinnalle)
3. Asennustapa E eli ilma-asennus (yli 0,3x kaapelin paksuus irti seinästä yms)
Kupari 1,5mm2 kuormitus asennustapa (SFS6000).
Kuormitettuja johtimia kpl/johtojen kuormitus virta A:
A: 3/13A; 2/14A
C: 3/17,5A; 2/19,5A
E: 3/18,5A
(Esim. 3~ MMJ 5x on kolme kuormitettua johdinta L1, L2, L3 ja epätasaisessa kuormassa N otta erotuksen, mutta silti kolme kuormitettua johdinta; ja 1~ on L ja N eli kaksi kuormitettua johdinta)
Nipussa ilmassa, pinnalla, kotelossa jos johdot (esim. MMJ) koskettaa toista on korjauskertoimet!
Johdot kpl/kerroin
2 / 0,8
3 / 0,7
…
Eli jos kaksi johtoa koskettaa muovikotelossa toisiaan aiemman taulukon virta kerrotaan korjauskertoimella.
Jos on esim. ILP sisäyksikkö 3~ ja 8kW lämmitysvastus niin, I = 11,6A. Johtoon ei saa kytkeä pistorasioista tms. eli toimilaitteen pätöteho on joko 0 tai 8kW.
Kun 2 johtoa samassa muovikotelossa (Asennustapa A) saadaan 11,6A/0,8=14,5A eli maksimi johdon johtimia lämmittävä virta. Aiemmasta taulukosta kolme kuormitettua johdinta 3/17,5A nähdään että asennukseen saa laittaa C16 johdonsuojakatkaisijan sillä johdin ei kuormitu vakiotoimilaitteella eli lämpövastuksella taulukon maksimiin, tiittä oikosulun katkaisu. Saa laittaa siis MMJ 5x1,5S:n ja sille C16 eli 16A johdonsuojakatkaisijan.
Tässä on kuitenki sellainen sudenkuoppa, että vaatii laskelmilla todistaa, että kaikki määräykset täyttyvät. Kun perus S2 rane käy heppaamassa johtoja kiinni, niin siinä ei paljon sen ihmeellisempiä laskuja mietitä kuin montaku eskoo lisää extranakki hodarin väliin kustantaa.
Toki saa laittaa....toimii kyllä
Mikä estää käyttämätt 2,5mm2 kaapelia
Ja laita samalla siihen haara jissa pistorasia esim auton imueointiin
Asintuntija sähkö ja data ja kaapelit
Mittaa ensin ledien ottama birta jos ale 1 a niin se köy
Sähkö palon mahdollisuus moninkertaistuu kun sulake on iso ja kaapelit ohukaisa siis muuttuvat lämpö vastus siksi
Miksi ei voisi laitaa pudotus sulaketta
⚽🔥🎳🔌📞☎️📱🔦🪠🧸🧺🩳🥾👢
Usein tällä kysyttyä
Sähköpätevyydet ja työalueet
Sähköturvallisuuslaissa on määritelty seuraavat sähköpätevyydet:
sähköpätevyys 1, eli S1: kaikki sähkötyöt
sähköpätevyys 2, eli S2: enintään 1000 V sähkötyöt
sähköpätevyys 3, eli S3: sähkölaitekorjaus.
Aiemmat, ennen vuoden 1996 lakimuutosta myönnetyt pätevyystodistukset A, B, C, D ovat edelleen voimassa annetussa laajuudessaan.
Sähköpätevyystodistuksen myöntämisen edellytykset
Pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI OyLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä.
Jotta voit saada pätevyystodistuksen, edellytyksenä on:
soveltuva sähköalan koulutus
soveltuva sähköalan työkokemus
suoritettu sähköturvallisuustutkinto.
Sähköpätevyysluokkien pätevyystodistusten saamisen minimivaatimukset hyväksytysti suoritetun sähköturvallisuustutkinnon lisäksi ovat:
Sähköpätevyys 2, eli S2: soveltuva perustutkinto, esim. sähköasentaja, ja sen jälkeen hankittu kolmen vuoden työkokemus sähkölaitteistojen rakentamiseen ja töiden johtamiseen perehdyttävistä töistä.
Sähköpätevyys 3, eli S3: koulutus voidaan korvata soveltuvalla työkokemuksella.
Sähköpätevyys 1, eli S1: vähintään teknikon tai insinöörin koulutus ja riittävän laaja-alainen kahden vuoden työkokemus
Rajoitettu sähköpätevyys 1: yliasentajan erikoisammattitutkinto ja vähintään kuuden vuoden työkokemus.
Lue vaatimuksista tarkemmin SETI:n sivulta.Linkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä
Sähköpätevyys 3 -luokan työalue
Luokan S3 pätevyystodistus on työalueeltaan laitekorjauspätevyys, eikä oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.
Mitä sähkötöitä luokan S3 urakoitsija saa tehdä?
Enintään 1000V:n sähkölaitteiden irrottaminen paikoiltaan, niiden uudelleen kiinnittäminen ja rikkoontuneiden sähkölaitteiden ja -kalusteiden vaihtaminen uusiin ovat S3-urakoitsijan työalueeseen kuuluvia töitä. S3-urakoitsija saa asentaa yksittäisen ryhmäjohdon keskukselta tai asennusrasialta korjattavaa tai uutena asennettavaa laitetta, esim. ilmalämpöpumppu, tai laitekokonaisuutta, esim. nosto-ovi, varten muuttamatta keskuksen rakennetta.
Sähkötyöt, joissa joudutaan asentamaan useita sähkölaitteita ja kaapeleita asennuskokonaisuudeksi, eivät kuulu S3-urakoitsijalle sallittuihin töihin.
Oikeutta tehdä sähkötöitä ei tarvita muutamassa poikkeustapauksessa:
maallikkotyöt
eräät muut erityistapaukset tietyin edellytyksin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 56 §):
sähköauton voimajärjestelmän sähkötyöt: töiden tekijän on oltava riittävästi perehtynyt kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin
maakaapelointiurakoissa kaapelin asentaminen ja peittäminen kaapeliojaan sähköurakoitsijan valvonnassa: työn tekijällä on oltava vähintään kahden vuoden kokemus kyseisestä työstä ja riittävät alan perustaidot
vähäinen, kertaluonteinen sähkötyö, jos tekijällä on työhön oikeuttava pätevyystodistus, esimerkiksi yksittäisen pistorasian tai valaisinpisteen asennus
tilapäisen sähkölaitteiston rakentaminen opetustarkoituksessa koulun laboratoriotiloissa, kun työtä ohjaa ja valvoo sähköalan ammattihenkilö
sähköalan ammattihenkilön omaan tai lähisukulaisensa asuntoon tekemät sähkötyöt, eli niin sanotut kelpoisuustodistuksella tehtävät työt. Kelpoisuustodistuksen myöntää SETI Oy ja työlle on teetettävä varmennustarkastus.
Sähköalan ammattihenkilö
Sähköalan ammattihenkilön katsotaan olevan riittävän ammattitaitoinen valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavaa sähkö- ja käyttötyötä. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka on opastettu sähkötöihin ja lisäksi jokin seuraavista koulutus- ja työkokemusvaatimuksista täyttyy:
suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöistä
suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä
suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöissä
hankkinut kuuden vuoden työkokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kohdistuvasta sähkö- tai käyttötyöstä, esimerkiksi elektroniikkalaitteiden huolto- ja korjaustyöt, voidaan edellä luetelluista poiketen soveltaa lievempiä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tällöin riittävän ammattitaitoiseksi tekemään kyseisiä töitä itsenäisesti katsotaan henkilö, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja riittävät alan perustaidot. Jos henkilöllä on soveltuva sähköalan koulutus, on hänellä oltava sen lisäksi vuoden työkokemus kyseisistä sähkötöistä.
Usein kysyttyä
Voinko laitaa 200 A sulakkeen ja ja 1,5 mm 2jihdon Bai vaatiikin 2;5 mm2
Luulisi riippuvan siitä kuormasta mikä johtojen päihin tulee, jos virta ei nouse 10 ampeeria suuremmaksi. Kyllä 1,5 mm2 jatkoroikankin voi kytkeä 16 ampeerin pistokkeeseen huoletta kun ei kuormita sitä liikaa.
1,5mm2 jatkoroikalle 15A ei ole liikaa.