Lopetin viinanjuonnin kun täytin 50v ja sänkyhommelit loppu samaan,kun en viitsi peuhata kirkkain aivoin juopuneen ukon kanssa.
Olenko ainut jolle iloa tuottaa enää suklaa?
Olenko ainut jolle iloa tuottaa enää suklaa?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä enemmän iloja, sitä enemmän kiloja.
nyt enää raskaaksi paukahtaisi? Että se siitäkin ilosta.
juuri alkaneesta raittiudestasi. Kauanko aioit siitä kiinni pitää?
Tosin syynä on ettei sopivaa miestä ole
lähettyvillä. Mieluummin minäkin olen kyllä ilman
kuin juopon tai muuten sikamaisen miehen kanssa.
Minullakin makeansyönti tuo lohtua ja liikunta hyvän
mielen. Joten et ole yksin tilanteessasi. Jättääkö
juovuksissa oleva miehesi miehesi sinut
rauhaan???!!!
Selibaattia jatkunut jo yli vuoden. Saantia olisi ollut, mutta kun aviossa olevat tai hetken huumat ei miellytä. Liikenteessä olen ollut ja aina sama juttu eli tapaan jonkun ja useimmiten löytyy mukavan tuntuinen mies ja illan päätyttyä mies pyytää meille tai teille. Meikä vastaa, että minä menen meille ja sinä teille, mutta voit soitella myöhemmin jos siltä tuntuu. Mies saattaa soitella innokkaasti ja txt, mutta sitten tapaaminen on aina jotenkin hankalaa, miehellä ei tunnu olevan aikaa. Tästä olen vetänyt johtopäätöksiä:
1. Mies onkin varattu, vaikka markkinoi itseään vapaana ja päällikkö ei päästä mihinkään.
2. Hän ei enää olekaan minusta kiinnostunut, vaikka ensin oli niin täpinöissään, että hyvä ettei syönyt.
Vaihtoehto 1 on paljastunut oikeaksi useimmissa tapauksissa.
Selibaatti pitää niin kauan kunnes löydän ihmisen, joka on minusta kiinnostunut aidosti ihmisenä, eikä vain hetken sutaisusta. Tämä päätös voi merkitä loppuelämän seksittömyyttä, mutta tunnen tekeväni väkivaltaa itselleni jos toimin toisin.
Viinaakaan en voi ottaa, kun tulen pienestäkin määrästä pahoinvoivaksi. Iloista jää jäljelle siis suklaa, irtokarkit, sauna, ihanat lapseni, terveys, opiskelu, auringonpaiste, uppoutuminen hyvään kirjaan jne jne.
Suren kuitenkin jollain tasolla sitä, että en voi iltaisin käpertyä miehen viereen, jutella kaikista maailman asioista ja tuntea oloani rakastetuksi ja halutuksi.
Mä rakastan suklaata ja poikiani.
Olen ollut raittina jo yli vuoden,mutta suklaasta huolimatta kiloja ei ole tullut,koska onhan viinaksissa enempi kaloreita.
Ei sitä miestä paljo kiinnosta itseäänkään,kun on aina pöhnässa ja kait se rupee jo kykykin menemään,kun ei yksistään aivot vaan muutkin vempaimet pehmenee.
Itse olisin parhaassa vireessä ja himotkin toimii ,mutta en viitsi vieraisiinkaan mennä,kun siitä tulisi vaan turhaa painolastia molemmin puolin.
leidit , se moraali!
Eiko sittenkin pieni iloittelu vieraissa olisi mukavampaa kuin ikuinen selibaatti.
Ajatelkaahan miten ihana tunne, lammin iho iholla, vahvat, kiihkeat kasivarret kiedottuna ymparillesi!
Kuka on haviaja jos jattaa tilaisuudet kayttamatta,kuka?
Yksi syy, miksi jätän väliin nämä yhden yön hurmat on se mistä aloittajakin mainitsi eli alkoholin vetelöittävä vaikutus erinäisiin laitteisiin. Sitä paitsi harva mies jaksaa irtosuhteessa paneutua naisen miellyttämiseen, siitä muutaman sekunnin nk. tilaisuudesta on nautinto kaukana.
Kiihkeät käsivarret ympärillä ovat ihanat, kunhan ne ovat rakastavat ja vain minua varten (eivätkä siis hetken päästä lähde vaimoaan tms. puristelemaan.
ole kuitenkaan ajatellut,että luovut monesta mukavasta asiasta,ja vain siksi,että toinen haluaa vain olla pöhnässä kaiket päivät?
Ei OIKEIN kuulosta kivalta. Tekisin kyllä jotain sinun sijassasi asian eteen, jos olisin sinä, mutta mikäs siinä, jos pelkkä suklaa riittää...
Ilman viinaakin pärjää, jos on syntymähumala ja pelkkä elämä riittää huumeeksi... Mutta, että ilman... Elämäähän voi olla edessä vielä vaikka kuinka pitkästi... Ei sitä elämättä kannata jättää. Ilman muuta toisista välittävät ihmiset ajattelevat jo etukäteen tekojensa seurauksia, mutta uskon, että voit löytää ratkaisunkin. Ratkaisun avaimet ovat vain sinulla. Ei meillä täällä jossain...
Kirkkoherra on viriili mies. Mene tunnustamaan miehesi synnit ja samalla vähän kokeilet lahkeesta.
Minun vaimo viipyy aina neljä tuntia kirkossa
( se on ortodoksi). Sillä on henk. koht. sielunpaimen, jolle se tunnustaa minun synnit ja
sitten tämä paimen silittää vaimoani pyllystä ja...
omituinen avioliitto. Vai onko kyse sinun seksifantasioista?
seksiä pärjää ihminen kyllä tässä iässa. Pärjää kyllä ilman suklaatakin. Olehan kuitenkin varovainen sen suklaan kanssa, kohtuus on hyvä olla siinäkin.
voisivat myös iloa tuottaa.
oikein tehdä, että parantaisi tapansa??Minulla on ihan samanlainen viinasieppo.
Joku muu lohduke kannattaisi kehitellä ainakin itsellesi kuin tuo suklaan syöminen,kyllähän se pitemmän päälle lihottaa ja kohottaa kolesteroliakin.
Tämä sexsin puute on niin uusi ilmiö,kun sitä on jatkunut vasta puolivuotta,etten ole oikein sisäistänyt koko touhua.
Aluksi ajattelin ,että onhan sitä huppelissa peuhattu ennenkin,mutta nyt kun ei kerta kaikkiaan jaksa herätellä ja houkutella henkiin tuota "vempainta",kun en voi sietää viinanhajuista hengitystäkään .
Kyllä tuon ukon tietty vois jättää,mutta sitte olisi aina hakusessa se romeo.
Kaipaisin keskustelevaa,kiihkeää ja sisäsiistiä ukkelia itelleni,jolle olisi luonto tärkeä ja hänellä pitäisi olla myös lapsenlapsia.
Ulkonäöllä ei olisi väliä,kunhan olisi miehen kokoinen.
Mustasukkainen ei saisi myöskään olla eikä joulupukki.
Olenko aivan mahdottoman ongelman edessä.
Siinäpä se, sun pitää saada myös se ukkos sisäistämään se ongelma... Voi olla ettei se itse edes tajua, että kyseessä on toisille naisille todellinen ongelma. Asiasta pitää puhua sen miehen kanssa. Sitten voi hakea apuja lääkäristä - kyllä ne tänä päivänä ovat tietoisia että kyse on tärkeästä asiasta parisuhteessa. Tai sitten tehdä muita ratkaisuja...
Se ei liity tähän mitenkään, että joillekin selibaatti on luonnollinen olotila - ei se kaikille sitä ole...
Puhun sitten kokemuksesta - ei tollasessa asiassa yhteisymmärrykseen pääseminen puolison kanssa ole välttämättä mahdoton tehtävä. (Minä olisin heittänyt ukkoni pihalle, jos olisi ollut, nyt mulla on sitten raitis mies, joka ymmärtää, että elämästä ja vaimosta pitää myös nauttia...)