Telkkarin pääuutisissa 14.1. Pitäjänmäen Vehon
"huoltoneuvoja" selitti korjaamoruuhkaa mm. sillä,
että ihmiset eivät ymmärrä säästää autoissansa
sähköä pakkasilla, niinkuin muka pitäisi. Laturi
kun kuulemma ei anna pakkasella niin paljoa sähköä, kuin muulloin. Siispä akku menee tyhjäksi,
eikä kärry käynnisty. Että sellaisia tietäjiä
merkkikorjaamossa. Tai sitten Mersuissa on ihan
omanlaatuisia latureita.
"huoltoneuvoja" selitti korjaamoruuhkaa mm. sillä,
että ihmiset eivät ymmärrä säästää autoissansa
sähköä pakkasilla, niinkuin muka pitäisi. Laturi
kun kuulemma ei anna pakkasella niin paljoa sähköä, kuin muulloin. Siispä akku menee tyhjäksi,
eikä kärry käynnisty. Että sellaisia tietäjiä
merkkikorjaamossa. Tai sitten Mersuissa on ihan
omanlaatuisia latureita.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ehkä huoltoneuvojan olisi enempi olisi pitänyt selitellä,kyllä se näin on,että säästettävä on sähköä.
Vaikkapa tämmöinen tilanne:Dieseli(kylmä)käynnistetään,(pakkasta-30),akku hyvin vajaasti toimiva kylmän takia.
Jälkihehku minuutin/pari päällä,laturi ei vielä riitä lataamaan akkua,tässä vaiheessa se säästö on tarpeen,ja vieläkin kun jälkihehku tipahtaa päältä,silloin jäinen akku vaatii ensin energiaa lämmetäkseen,sitten vasta alkaa ottamaan lataus virtaa vastaan.
Varsinkin näinä muutamina alku minuutteina tarvittaisiin sähkön säästöä,jos vielä ajomatka on lyhyt,niin jokainen ajo aina vähän syö akkua,niin aika pian on tilanne ettei jaksa riittävästi startata.
Sanoisin, että laturin sijasta akku kemiallisena komponenttina reagoi lämpötilan vaihteluun. Tarpeeksi alhaisessa
lämpötilassa koko reaktio pysähtyy ja virranantokyky/jännite häviää.
Ilmeisesti nykyään on akkuteollisuuden muutoksien ja uudelleen organisointien takia enään vaikea löytää todella arktista akkumallia.
Muistaakseni meillä on ollut kotimainen akkutehdas, mutta onko enää?
Eihän tuossa ole varsinaisesti mitään väärinkään, vaikka oikeampi tapa olisi sanoa, että kylmä akku ottaa huonosti virtaa vastaan.
Eihän se laturi anna enempää virtaa, mitä laitteet kuluttavat ja akku ottaa vastaan. Vai mihin se ylimääräinen sähkö sitten muunmerkkisten autojen laturista menee, kun akku ei ota vastaan?
ja mielestäni huoltoneuvoja tarkoitti, että kovilla pakkasilla laturi ei pysty tuottamaan tarpeeksi virtaa kaikkiin vimpaimiin ja samanaikaisesti pitämään akkua kunnon latingissa. Siis laturin tuotto on vakio, mutta pakkasilla kulutus ylittää tarjonnan.. meni taloustieteen puolelle, mutta kumminkin!
Laturin maksimiantovirta ei tosiaan riipu
pakkasesta eikä auton sähkönkulutuskaan siitä
riipu! On pakkasta enempi tai vähempi jälkihehku
vie 40A (pari minuuttia), lämmityspuhallin 15A takalasi 10A, penkinlämmitin 10A ajovalot 15A
moottorin/vaihteistonohjaus 10A. Jos laturi ei
tätä tuota, se tyhjenee, mutta sehän tuottaa
tämän 100A pakkasesta riippumatta. Ongelma
on siinä, että laturista lähtevä kaapeli on liian
ohutta, jotta siinä ei syntyisi jännitehäviötä.
Jos akun napoihin ei tule 14.4V vaan 13.0V,
akku ei lataannu vaikka virtaa laturista vielä voisikin ottaa lisää. Akku vaatii pakkasessa
suuremman napajännitteen lataantuakseen, kuin
lämpimässä. Siksi ongelma ei esiinny kesällä.
On siis väärin suunniteltu ja toteutettu. Tätähän
ei Vehomiehen sovi sanoa ääneen, koska siitä
aiheutuisi takuukorjausvelvoite. Mahdollista ja todennäköistäkin tosin on, että tämä perussähkötekniikka on ao. ihmisille ylivoimaista
ymmärtää (kuten useimmille auton käyttäjillekin...)
Laturin teho mitataan laturista,tosiaan kaapeli akkuun vähentää voikkaasti virtaa.Kun pakkasesta käynnistetään,niin ei ole mitään järkeä heti koneelle antaa 5000 kierrosta,jossa pyörimis nopeudessa laturi antaa ilmoitetun tehon.
Lähdetään liikkeelle rapealla 1000 kierroksella,siitä aivan maalaisjärjellä ajatella,paljonko laturi sillä pyörimis nopeudella tehoa antaa,lienee noin 1/3,ja laturi on teholtaa vaikkapa 65 A,ja erittäin runsaat häviöt välillä akkuun,niin ei sähköä ole tuhlattavaksi
Lyijyakun latausjännitteen tule muuttua lämpötilan mukaan. 25 C:ssa oikea jännite on 14,4V ja -20 C pakkasessa sen pitää olla 15,7V, kun ladataan 12V akkua. En nähnyt ko. ohjelmaa TVssä, mutta edelläkuvatusta siinä lienee ollut kysymys.
Mutta jos säätimessä onkin arvo 13,8V, niin sittenhän se ei koskaan lataa riittävästi? Ja saavutetaanko lämpökompensoidulla säätimellä sitten riittävä latausjännite? Entä hehkulamppujen kesto silloin?
Muuten selityksesi kuullostaa oikeammalta kuin aiemmin väitetty ohuen kaapelin ongelma. Akun toimintahan "hidastuu" sen oman vastuksen takia kylmässä, eli se ei ota virtaa vastaan kuten lämpimänä, eikä myöskään anna virtaa kuten lämpimänä.
Kuten ed. kommenteista näkyy, vaikeatahan se sähkö-
tekniikka on. Huoltoneuvojalle se ei saisi olla
vaikeata.
"Maalaisjärkeä": virta ei vähene ohuessa kaapelissa
vaan jännite. Jos akun napoihin ei tule 14.0...14.4V
pakkasella, akku ei ota virtaa lainkaan vastaan,
vaikka sitä laturilta olisi saatavissa. Nykyaikana
vaihtovirtalaturi antaa jo moottorin tyhjäkäyntikierroksilla
maksimivirtansa, mitattu on 125A kierrosluvulla 850
r/min, laturin napajännite 14.1V -20 astetta pakkasta.
Mutta mutta: kun laturilta starttimoottorin napaan on
vain 5 neliö-mm kaapelia 1 m ja siitä sitten vasta
35 neliöistä akun napaan, tapahtuu johdossa
100 A:n kuormavirralla 1.5V jännitehäviö, ei akku
lataannu, vaikka 25A olisi vielä tarjolla.
Asennettuani 35 neliöisen johdon alkuperäisen tilalle
kaikki sähkönpuutosongelmat ja siis käynnistysongelmat
loppuivat! Tietysti, koska nyt akku pysyy täytenä,
vaikka kaikki sähkönkulutuslaitteet ovat jatkuvasti
päällä.
"Kaupunkilaisjärkeä": Tiettävästi minkään valmistajan akku
ei siedä tuhoutumatta jatkuvaa 15.7V napajännitettä
pakkasellakaan, mutta jos lataussäädin ottaa
mittausvirtansa akun navasta, eikä laturin navasta,
ja ohuen latausjohdon häviö on sellainen, että
akun napaan tulee 14.4 V, silloin homma on ok.
Tällaisia lataussäädinkytkentöjä ei vaan taida enää
nykyautoissa olla. 30 v sitten niitä olikin.
"Kallonkutistaja": Juuri niin oli ongelma: Laturin
sisään rakennettu säädin on huonolla tuurillani vain 14.0V
antava, startin jälkeen jälkihehku, pakolliset ajovalot,
lämmittimen puhallin: virtaa menee n. 80A. Mistäs
säästät Vehomiehen neuvon mukaan? Ohuessa johdossa
1.5V jännitehäviö, akun navassa 12.5V, akku aina
lähes tyhjä, vaikka kuinka monta tuntia ajaisi
yhtämittaista ajoa ja autossa on käynnistysongelmia
jo 0 asteessa? Ongelmat loppuivat 5 euron johdolla
itse asennettuna 10 minuutissa.
Kaiken kaikkiaan: sähkönriittämisongelma ei ole
auton käyttäjän syytä, vaan virheellistä auton
suunnittelua.
Ps. Ainakin VAG-dieseleissä ongelmaa pahentaa vielä
saksalaisen insinööritaidon huippusaavutus:
jäähdytysnestettä lämmitetään sähköllä!!!!!
Näihin vedenlämmityshehkutulppiin (3 kpl) menee
yhteensä n. 50A, lämmitys on JATKUVASTI päällä
-15 astetta kylmemmillä keleillä (vaikka
Webasto puhkuu myös koko ajan). Tällöin
ohuen johtimen jännitehäviö on entistä suurempi
ja akku entistä tyhjempi. Tästä pahasta tosin
asiakas pääsee sulakkeen irroittamisella.
"Vahinkoa" sähkölämmityksen katkaisusta on vain
sen verran, että moottorin lämpenemisnopeus
kylmästä 80 asteiseksi hidastuu noin 25 sekuntia.
Kun tunnut tietävän noista sähköasioista, niin kerro vähän myös akun sisäisestä vastuksesta. Miksi akun toimintaa määritetään -18C:ssä, jos se akun toiminta ei ole kiinni lämpötilasta? Testaushan olisi paljon mukavampi tehdä 20C:ssä.
Lämpötilalla on erittäin suuri merkitys akun lataus ja purkausominaisuuksiin. Akun toiminta perustuu sähkökemiallisiin reaktioihin akun sisällä ja nämä toiminnot ovat lämpötilariippuvaisia. Lämpötilan laskiessa hidastuu elektronien liike elektrolyysissä ja napajännite laskee, sekä akun sisäinen vastus kasvaa. Lämpötilan nousu vaikuttaa päinvastaisesti.
Lataus ja purkaus käyttäytyy yhtäläisesti edellä kuvatun kanssa.
Auton latausreleen (puolijohdetekniikkaa) tehtävänä on säätää latausjännite lämpötilamuutoksia vastaavaksi. Matalissa lämpötiloissa kaasunmuodostus akussa alkaa korkeammalla latausjännitteellä kuin lämpimässä.
Edellä mainitusta syystä johtuen säätäjään sijoitetaan lämpötilasensori, joka säätää latausjännitteen lämpötilaa vastaavaksi.
Korkea lämpötila (n.30C) puolestaan vaatii kiehumisen estämiseksi sen, että säätäjä rajoittaa jännitteen pienemmäksi kuin 14,4V.
Pakkasella akun kapasiteetin laskiessa ja sisäisen vastuksen kasvaessa, siitä saatava käynnistysvirta pienenee. Kun samaan aikaan kylmänjäykän koneen ja apulaitteiden pyöritys vaatii enemmän tehoa, joudutaan varsinkin ikääntyneen akun myötä tilanteeseen jossa kone ei käynnisty.
Käynnistinmoottorille tuleva lyhyt johto kyllä sietää hetkellisesti 30A/mm^2. Kun autoa käynnistetään, kaikki virta otetaan akusta, laturi tulee kuviin vasta moottorin käydessä.
"Mutta mutta: kun laturilta starttimoottorin napaan on vain 5 neliö-mm kaapelia 1 m ja siitä sitten vasta 35 neliöistä akun napaan, tapahtuu johdossa 100 A:n kuormavirralla 1.5V jännitehäviö, ei akku lataannu, vaikka 25A olisi vielä tarjolla."
Missä autossa on noi arvot?
Omassa autossa on laturilta johto liittimen kautta suoraan akun plussaan, se ei siis kierrä startin kautta. Johto on kahdeksan neliomilliä ja laturin virta-arvo 70 ampeeria. Ja startin plussajohto on "vain" 25 neliömilliä.
Terve "Kallonkutistaja".
Näinhän se asia on kuten kerrot. Kaveri sekoilee monella tavalla jutuissaan. Kuten esim. jännitehäviön suhteen.
100A tasavirran aiheuttama jännitehäviö 1m mittaisessa 5mm^2 Cu-kaapelissa on 0,35V. Kuitenkin jatkuva 100A virta vaatii, liiallisen lämpiämisen estämiseksi, vähintään 16mm^2 Cu-johtimen, jolloin häviö on 0,11V.
Ohmin lakina tunnetun sähkövirran (I), vastuksen (R) ja jännitteen (U) välisen yhteyden U=R*I, keksi saksalainen fyysikko Georg Ohmin. Turha on ruveta nimettömän (nim. "Vehossa") nettipalstalla nahkahousuja neuvomaan,- kyllä heillä homma on hanskassa.
Taitaa "roopelta" unohtua ohuen kaapelin ohuitten
kaapeliliittimien aiheuttama jännitehäviö, joka
hyvinkin on melkein puoli volttia / liitin
(kaapelikenkä). Laske se sitten ohmin lailla,....
Minulla ei ole koskaan ollut autoa jossa latausvirtapiirin johdot olisi liitetty "Abikoilla", vaan aina liitoksissa on käytetty kaapelikenkiä. Oikean kokoisilla kaapelikengillä ei tule ongelmaa ylimenovastuksista.
JOs kertojan kärryssä alkuperäisellä johdotuksella
jännitehäviö on ollut 1.5V ja uudella 0.1V,
mitä siitä intät. Onko jokin pakottava tarve
inttämiseen?