vaikka muutama "mielipidemolopää" yrittää pitää yllä vanhanaikaista kateuden henkeä.
Ei voi olla totta että, se mikä on poissa viljelijöiden ja maasedun hyvinvoinnista lisäisi palkansaajan ja "veronmaksajan" hyvinvointia.
Ei voi olla totta että, se mikä on poissa viljelijöiden ja maasedun hyvinvoinnista lisäisi palkansaajan ja "veronmaksajan" hyvinvointia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
köyhien ja rikkaiden välillä.
Vaikka kokoomus vallanhimossaan muuta yrittää todistellakin.
kuin maalaisten ja kaupunkilaisten vastakkain asettelu.
Nyt kokoomus hyökkää kovilla valheilla hallitusta vastaan .
Ensinnäkin - kukaan tuskin vastustaa ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista riippumatta siitä, missä tämä asuu tai mitä ammattia harjoittaa. Tämä peruslähtökohta, josta useimpien on helppo olla yhtä mieltä.
On kuitenkin niin, että kansat ja valtiot hyvinvoinnin maksimoimiseksi pyrkivät kustannustehokkuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena pitää olla kaikkien ihmisten hyvinvoinnin nostaminen köyhyysrajojen yläpuolelle ja tuloerojen kohtuullinen kapeus. Tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä, jos toimitaan erittäin epätaloudellisella tavalla.
On tilastoista ilmi käyvä tosiasia, että Suomessa on joukko kuntia, joiden taloudesta vastaavat suurelta osin muiden kuntien veronmaksajat. Kun näin on, jokin tässä kustannustehokkuudessa mättää. Tämä on selvää vuodesta toiseen jatkuvaa tulonsiirtoa kustannustehottoman rakenteen paikkaamiseksi. Kysymys ei ole tulonsiirrosta rikkailta köyhille, vaan enemmän kyse on hölmölöistaloudesta. Jokaisella olkoon oikeus asua missä lystää, mutta onko siihen pysyvä oikeus muiden kustantamana on jo eri juttu.
Valtionosuuksien kustannusvaikutus on esim. pääkaupunkiseudulla suuri. Se vastaa suunnilleen 2-3 veroprosentin määrää kuntataloudessa joka ikinen vuosi. Tämän päälle tulevat vielä erilaiset infrastruktuurikustannukset, joka ovat aina yksikköä kohden laskettuna suuremmat haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Jos on pitkät etäisyydet, putkea, johtoa ja asfalttia joudutaan käyttämään aina enemmän. Onko oikein, että julkisia satsauksia tehdään pääluvun mukaan laskettuna enemmän haja-asutusalueille kuin taajamiin? Eikö kustannusvastuuta pitäisi siirtää myös niille, jotka saavat asua elitistisemmin hienojen maisemien äärillä omakotitaloissa luonnonrauhan keskellä?
Viljelijöiden hyvinvoinnista pitäisi huolehtia viljelijöiden itsensä. Hehän ovat yrittäjiä. Kukaan arvonsa tunteva yrittäjä ei kinua yhteiskunnan varoja itselleen. Esim. parturi-kampaamo-yrittäjät ja kahvilayrittäjät eivät ole yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa.
Viljelijän hyvinvointi ei ole pois keneltäkään, mutta nykyisen ja entisen maatalouspolitiikan seuraukset ovat. EU:n mitassa on pysyvää ja suurta ylituotantoa. Sitä on myös Suomessa. Veronmaksajat ja kuluttajat maksavat tuon ylituotannon. Se ei ole mikään vähäinen määrä. Todennäköisesti suurimmat hyötyjät tilanteessa nykyisin ovat elintarviketeollisuus ja kauppa sekä suurimmat ökytilat. Onko siis järkeä ylläpitää näin kustannustehotonta järjestelmää?
Meillä Kepu on lähes ainoa puolue, joka jarruttaa järkevämpää kehitystä. Se vastustaa toimia, joilla kustannustehokkuutta lisättäisiin ja saataisiin siten paremmin resursseja suunnata hyvinvointia niille, jotka ovat eniten sen tarpessa kuteen sairaat, köyhät, vanhukset, opiskelijat ja pienituloiset lapsiperheet.
....palasi ja paukuttaa päätään tallinseinään.
Ukolla on aamusta heti valheet mielessä.
että, onko keskusta lisännyt vai vähentänyt sitä kustannustehokkuutta.
Vai onko jokin toinen puolue syypää esim. tähän Kiuruveden kehitykseen?
http://www.yritystoiminta.fi/index.asp?pid=63
Kumminpäin se on sinun mielestä. Onko tässä tapauksessa kustannustehokkuus lisääntynyt vai vähentynyt?
ei kerro mitään kustannustehokkuudesta. Se kertoo vain maitolitrojen ja peltopinta-alojen lisääntymisestä sekä tuottajien vähentymisestä. Onko tällä sitten tuotettu kuluttajille edullisempaa maitoa kuin aikaisemmin, antaa osviittaa kustannustehokkuuden suuntaan. Siitä päätellen, että maitolitrat ovat lisääntyneet, kustannustehokkuus on vähentynyt, koska se lisää ylituotanto, joka jää kuluttajien ja veronmmaksajien maksettavaksi. Jostain toisesta näkökulmasta kuten elintarviketeollisuuden näkövinkkelistä se voi tarkoittaa kustannustehokkuuden lisääntymistä. Minun näkökulmani asioihin on kuitenkin kansalaisten enemmistön etu ja siinä suhteessa kuluttajat ja yksityiset veronmaksajat ovat enemmistönä.
Kepu on Suomelle ongelma, koska se politiikallaan lisää koko kansan kustannuksia ja sälyttää nämä vielä osin niiden maksettavaksi, jotka eivät ole lainkaan hyötyjien puolella kuten suurissa kaupungeissa asuvat.
seikasta että tuotettu maito määrä ei ole Suomessa noussut viime vuosina vaan paremminkin laskenut useita prosentteja.
koska edes noin yksin kertaista asiaa tiedä niin kantasi tehokkuuteen ei ole pätevä.
"Jostain toisesta näkökulmasta kuten elintarviketeollisuuden näkövinkkelistä se voi tarkoittaa kustannustehokkuuden lisääntymistä. Minun näkökulmani asioihin on kuitenkin kansalaisten enemmistön etu ja siinä suhteessa kuluttajat ja yksityiset veronmaksajat ovat enemmistönä."
Näkökulmasi on subjektiivinen eikä siinä ole otettu kokonaisuutta huomioon ja siksi lausumallasia ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
"Kepu on Suomelle ongelma, koska se politiikallaan lisää koko kansan kustannuksia ja sälyttää nämä vielä osin niiden maksettavaksi, jotka eivät ole lainkaan hyötyjien puolella kuten suurissa kaupungeissa asuvat."
hasuka kommentti juuri sinulta, kun pari päivää sitten esitit että vahukset ja eläkeläiset voisivat mennä maalle pikkukunttiin asumaan, ja jokainen joka edes hieman on asioista perillä tietää että suurimmat kulut kunnille tulee terveyden huollossa ja juuri vanhusten hoitoon liittyvissä asioissa.
Niin nyt sinä sitten haukut että näitä vanhuksia joita siellä asuu hoidetaan niinkuin pitäänkin.
Täytyypä sanoa että ihan sama mitä missäkin tapahtuu syy on aina muissa ja asioiden syy seuras suhteen hahmottaminen on kovinkin vaikeaa.
Muilla ei politikkaa taida edes olla kun siitä ei kukaan tahdo puhua tai esitetään että puhutaan vasta vaalien jälkeen
kuluttajahinta on liian kallis, n. 65c litra?
Miten se maataloustukien vähentäminen voisi alentaa sitä hintaa ja parantaa kustannustehokkuutta?
Maidon kuluttajahinta on kaupassa maidosta maksettu hinta plus veroina tuettu hinta. Eli suunnilleen kaksinkertainen kaupassa maksettuun hintaan verrattuna. Maataloustukien poistaminen poistaisi hinnasta heti ylituotannon osuuden. Kilpailun avaaminen poistaisi hinnasta vielä lisää.
tyyliä lainaten: Kirjoituksenne kuvastaa ennemminkin henkistä tilaanne kuin vähäisintäkään oikeaan osunutta päättelyä!
Taitaa olla kirjoittajalla sama logiikka kuin sähkön kilpailuttamisessa...ja tuloksen tiedämme!
>>Vastakkainasettelun aika on ohi