Aihe

BRETONI

Pariskunta2

Sitten jokainen koiraihminen joka tuntee rodun Bretoni, kertoo minulle kaikki hyvät ja huonot puolet tästä koirasta.

Itse olemme erittäin liikkuvainen pariskunta rivitalokaksiossa rauhaisalla alueella. Vieressä peltoa ja metsää, joissa ihmiset juoksuttavat koiriaan vapaana. Kokemusta koiran koulutuksesta / kasvatuksesta kummaltakin löytyy yht. neljän koiran kanssa.

57

17780

    Vastaukset

    • lehdessä oli iso juttu Bretoneista...Kipinkapin esim. kirjastoon lukemann,jos ei lehti tule itselle

      • Kiitos vinkistä! :)


    • Bretoni vaatii paljon liikuntaa. Ja meillä bretoni on metsästyskoira, joka sen alkuperä onkin.
      Eli metsästysvietti on vahva. kouluttaminen on vaativaa.
      Bretoneilla on myös aika paljon lonkkasairauksia. Valta osa on c lonkkaisia.

      • Kiitoksia kommenteistasi!
        Kuten jo aiemmin mainitsinkin, olemme itse hyvin liikkuvaisia ihmisiä, mutta riittääkö päivittäinen lenkkeily Bretonille, vai vaatiiko esim. kahdesti viikossa "metsästysretken"? Metsästys koulutus kyllä ehdottomasti kiinnostaa. Sitä kun emme ole päässeet vielä kokeilemaan. Mites VePe? Soveltuuko bretoni ihan vaan harrastusmielessä vepeilyyn?

        Satutko tietämään kasvattajia, joiden esim. nettisivuilla voi sukutauluja selailla? Entä tiedätkö missä hintaluokassa bretonipennut tällä hetkellä pyörivät?


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        Kiitoksia kommenteistasi!
        Kuten jo aiemmin mainitsinkin, olemme itse hyvin liikkuvaisia ihmisiä, mutta riittääkö päivittäinen lenkkeily Bretonille, vai vaatiiko esim. kahdesti viikossa "metsästysretken"? Metsästys koulutus kyllä ehdottomasti kiinnostaa. Sitä kun emme ole päässeet vielä kokeilemaan. Mites VePe? Soveltuuko bretoni ihan vaan harrastusmielessä vepeilyyn?

        Satutko tietämään kasvattajia, joiden esim. nettisivuilla voi sukutauluja selailla? Entä tiedätkö missä hintaluokassa bretonipennut tällä hetkellä pyörivät?

        Tuolta bretonigalleriasta(hae googlella) löytyy linkkejä kasvattajille.
        Pentuja syntyy aika vähän oletan hintojen olevan700e ylöspäin. Ei varmaa tietoa hinnoista.
        Meillä koira käy näin metsästysaikaan 3 kertaa viikossa metsällä.
        Bretoni on tosi energinen koko ikänsä. Tuo meidänkin on kuin pentukoira.
        Koulutus on haastavaa yrittää mennä sieltä mistä aita on matalin. Minusta tälle rodulle ei sovi "kova" kuri, kuten rotikoille yms.
        Herkkä luonne, mutta jos maltilla ja palkitsemalla kouluttaa saa hyvän koiran. On ihmisiä, jotka pitää bretonia mahdottomana kouluttaa.


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        Kiitoksia kommenteistasi!
        Kuten jo aiemmin mainitsinkin, olemme itse hyvin liikkuvaisia ihmisiä, mutta riittääkö päivittäinen lenkkeily Bretonille, vai vaatiiko esim. kahdesti viikossa "metsästysretken"? Metsästys koulutus kyllä ehdottomasti kiinnostaa. Sitä kun emme ole päässeet vielä kokeilemaan. Mites VePe? Soveltuuko bretoni ihan vaan harrastusmielessä vepeilyyn?

        Satutko tietämään kasvattajia, joiden esim. nettisivuilla voi sukutauluja selailla? Entä tiedätkö missä hintaluokassa bretonipennut tällä hetkellä pyörivät?

        Unohdin mainita että enemmän tietoa löytyy saksanseisojakerhon sivuilta. Suomen bretonikerhollakin on omat sivut.


      • 7v bretonin omistaja kirjoitti:

        Tuolta bretonigalleriasta(hae googlella) löytyy linkkejä kasvattajille.
        Pentuja syntyy aika vähän oletan hintojen olevan700e ylöspäin. Ei varmaa tietoa hinnoista.
        Meillä koira käy näin metsästysaikaan 3 kertaa viikossa metsällä.
        Bretoni on tosi energinen koko ikänsä. Tuo meidänkin on kuin pentukoira.
        Koulutus on haastavaa yrittää mennä sieltä mistä aita on matalin. Minusta tälle rodulle ei sovi "kova" kuri, kuten rotikoille yms.
        Herkkä luonne, mutta jos maltilla ja palkitsemalla kouluttaa saa hyvän koiran. On ihmisiä, jotka pitää bretonia mahdottomana kouluttaa.

        ...verrata bretonia labbikseen taikka landseeriin. Noin koulukseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa?


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        Kiitoksia kommenteistasi!
        Kuten jo aiemmin mainitsinkin, olemme itse hyvin liikkuvaisia ihmisiä, mutta riittääkö päivittäinen lenkkeily Bretonille, vai vaatiiko esim. kahdesti viikossa "metsästysretken"? Metsästys koulutus kyllä ehdottomasti kiinnostaa. Sitä kun emme ole päässeet vielä kokeilemaan. Mites VePe? Soveltuuko bretoni ihan vaan harrastusmielessä vepeilyyn?

        Satutko tietämään kasvattajia, joiden esim. nettisivuilla voi sukutauluja selailla? Entä tiedätkö missä hintaluokassa bretonipennut tällä hetkellä pyörivät?

        Aika moni bretoni ei mielellään ui. Tiedän monta joita ei saa veteen edes herkuilla. Toiset menee vain riistaa hakemaan ja äkkiä pois.


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        ...verrata bretonia labbikseen taikka landseeriin. Noin koulukseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa?

        Labbis rakastaa uintia, kaikki bretonit ei. Paha sanoa eroja, kun labbiksista ei ola pahaa sanottavaa. Helpompi koulutettava labbis on. Liikunnan tarvekkin labbiksellakin on suuri.


      • Bretonin omistaja kirjoitti:

        Labbis rakastaa uintia, kaikki bretonit ei. Paha sanoa eroja, kun labbiksista ei ola pahaa sanottavaa. Helpompi koulutettava labbis on. Liikunnan tarvekkin labbiksellakin on suuri.

        Bretoni on monen mielestä yhden "miehen" koira. Kiintyy perheessä yhteen ihmiseen, mutta tottelee kyllä kaikkia.
        Meillä mies on kaikki kaikessa, vaikka minä ruokin ja hoidan sitä. Yhtä paljon lenkkeilytetään, mutta miehellä on se ase, jolla ne seisotut linnut tippuu.
        Itseä joskus harmittaa tuo. Aijemmin meillä on ollut kultainen noutaja ja eng.setteri, jotka molemmat tykkäsi kaikista selvästi. Nyt tilanne on hiukan erikoinen. Toki iloitsee kun kotia tullaan jne...
        Mutta kun mies tulee vastaanotto jotain uskomatonta,ikistään ja täristään innosta.


      • Bretonin omistaja kirjoitti:

        Labbis rakastaa uintia, kaikki bretonit ei. Paha sanoa eroja, kun labbiksista ei ola pahaa sanottavaa. Helpompi koulutettava labbis on. Liikunnan tarvekkin labbiksellakin on suuri.

        Tuo uinti homma vähän nyt pistää vastaan. Kesät kun vietämme kaikki veneillen, niin vesi on melkoisen suuressa roolissa, eikä muita vaihtoehtoja ole kuin hypätä mereen, jos ja kun tarvitsee välillä viileyttä koko kehoon.
        Meinaatko, että ei välttämättä totu veteen koskaan vaikka ihan pienestä pitäen yrittäisi totutella?


      • bretonin omistaja kirjoitti:

        Bretoni on monen mielestä yhden "miehen" koira. Kiintyy perheessä yhteen ihmiseen, mutta tottelee kyllä kaikkia.
        Meillä mies on kaikki kaikessa, vaikka minä ruokin ja hoidan sitä. Yhtä paljon lenkkeilytetään, mutta miehellä on se ase, jolla ne seisotut linnut tippuu.
        Itseä joskus harmittaa tuo. Aijemmin meillä on ollut kultainen noutaja ja eng.setteri, jotka molemmat tykkäsi kaikista selvästi. Nyt tilanne on hiukan erikoinen. Toki iloitsee kun kotia tullaan jne...
        Mutta kun mies tulee vastaanotto jotain uskomatonta,ikistään ja täristään innosta.

        Kultainen noutaja onkin ollut heti seuraavana mielessäni. Jotenkin vaan tahtoisin "tuntemattomamman" ja haastavamman koiran.
        Mutta miten vertailisit kultsia ja bretonia. Ottaen huomioon kaikkia asoita joita omasta elämästämme olen tässä kertonut. Kumpi mielestäsi sopeisi paremmin.

        Ihanaa kun kerrot kokemuksia ja rehellisiä mielipiteitä :) Kokemusten kuuleminen on mielestäni todella tärkeää ennen ostopäätöksen tekoa


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        Kultainen noutaja onkin ollut heti seuraavana mielessäni. Jotenkin vaan tahtoisin "tuntemattomamman" ja haastavamman koiran.
        Mutta miten vertailisit kultsia ja bretonia. Ottaen huomioon kaikkia asoita joita omasta elämästämme olen tässä kertonut. Kumpi mielestäsi sopeisi paremmin.

        Ihanaa kun kerrot kokemuksia ja rehellisiä mielipiteitä :) Kokemusten kuuleminen on mielestäni todella tärkeää ennen ostopäätöksen tekoa

        Meilläkin veneillään pikku matkoja vain. Tuo meidän koira ei hyppää edes veneestä. Toki on varmasti innokkaitakin uimareita bretoneissa. En vain tunne yhtään;) 5 bretonia tunnen aika hyvin.
        Meidän kultsu kyllä ui huvikseenkin, mutta siskoni labbis oli ihan hullu. Veden ku haisto niin sinne meni. Istu surffilaudallakin kun isäntä surffasi.
        Kultsu on noista 3 rauhallisin. Siis minusta ainakin. Meille ehkä liiankin rauhallinen. Toki jaksaa touhuta ja lenkkeillä.
        Kaikkein paras olisi että voisit tavata jonkun bretonin omistajan ja bretonin ihan livenä:)


      • Bretonin omistaja kirjoitti:

        Meilläkin veneillään pikku matkoja vain. Tuo meidän koira ei hyppää edes veneestä. Toki on varmasti innokkaitakin uimareita bretoneissa. En vain tunne yhtään;) 5 bretonia tunnen aika hyvin.
        Meidän kultsu kyllä ui huvikseenkin, mutta siskoni labbis oli ihan hullu. Veden ku haisto niin sinne meni. Istu surffilaudallakin kun isäntä surffasi.
        Kultsu on noista 3 rauhallisin. Siis minusta ainakin. Meille ehkä liiankin rauhallinen. Toki jaksaa touhuta ja lenkkeillä.
        Kaikkein paras olisi että voisit tavata jonkun bretonin omistajan ja bretonin ihan livenä:)

        Näin on. Kyllä se on nähtävä ennen kuin mitään lähtee tekemään. Nyt täytyy jutella kertomistasi seikoista vielä miehelle :)
        Kiitoksia kovasti kun jaksoit vastailla, sinusta on ollut paljon apua :)


      • Pariskunta2 kirjoitti:

        Näin on. Kyllä se on nähtävä ennen kuin mitään lähtee tekemään. Nyt täytyy jutella kertomistasi seikoista vielä miehelle :)
        Kiitoksia kovasti kun jaksoit vastailla, sinusta on ollut paljon apua :)

        Vastaan, jos vain osaan. viikonlopuksi menemme mökille jossa retku(bretonien yleinen lempinimi, joka kuvaa sitä aika hyvin:)) pääsee metsälle.
        Bretoni on kyllä ihana, mutta kysyy pitkää pinnaa. Pieni ketterä ja energinen koira. Sisällä on rauhallinen, mutta kun ovi aukeaa tulee energia purkaus.


      • bretonin omistaja kirjoitti:

        Bretoni on monen mielestä yhden "miehen" koira. Kiintyy perheessä yhteen ihmiseen, mutta tottelee kyllä kaikkia.
        Meillä mies on kaikki kaikessa, vaikka minä ruokin ja hoidan sitä. Yhtä paljon lenkkeilytetään, mutta miehellä on se ase, jolla ne seisotut linnut tippuu.
        Itseä joskus harmittaa tuo. Aijemmin meillä on ollut kultainen noutaja ja eng.setteri, jotka molemmat tykkäsi kaikista selvästi. Nyt tilanne on hiukan erikoinen. Toki iloitsee kun kotia tullaan jne...
        Mutta kun mies tulee vastaanotto jotain uskomatonta,ikistään ja täristään innosta.

        Meillä on nyt vajaa 2 v bretoni narttu. Sen voi ainakin sanoa että oman kokemuksen perusteella bretonit on Erittäin sosiaalisia ja energisiä. Meidän koira on kyllä ollut melko helppo koulutettava, ääntä ei passannut korottaa tai koira arasteli parikin tuntia, eli mikään mahdoton luupää ei ainakaan tämä yksilö ole ollut, nätit käskyt on mennyt perille hyvin :) Meillä on mahdollisuus pitää koiraa vapaana isolla pihalla joten sielläkin se saa energiaa purkaa, sen lisäksi käydään lenkillä ja metsällä. Jos joskus on mennyt pari päivää ilman pidempää lenkkiä niin silloin koira on saattanut hieman riehua sisällä, mutta ei pahasti. Sisällä koira enimmäkseen köllöttelee ja retuuttaa pehmoleluja mutta kun ulos pääsee niin energiaa kyllä löytyy. Eli kyllä uskoisin että pärjäätte bretonin kanssa :)


    • Meillä on 1 vuotias bretoni. Se tarvitsee paljon liikuntaa, ja sillä on todella korkea riistavietti, joten se saattaa olla hiukan haittana koulutuksessa . Ne ovat älykkäitä ja saattavat oppia tosi joutuin, niinpä niillä pitää olla paljon tekemistä. Ja Bretonit ovat yleensä hirmu ikäväisiä ja on tosi huomion kipeä. ja tarvii paljon tilaa ympärilleen.

      • Omistamme 3.5 vuotiaan bretoni uroksen.
        Tosi hieno koira. Koulutus onnistuu palkitsemalla,ei kovalla kädellä. Meilläkin mökki veden äärellä ja koira tykkää uida valtavasti. Tekee armottoman pitkiä uintireissuja,eli ei pelkää vettä. Pennusta asti heti rannalle niin varmasti tottuu.


    • Hei. Meillä on 7kk vanha bretoni uros, Aivan ihana vilkas persoona, Jääräpäinen osaa olla, ja tuhoamis taito löytyy.. Mutta aivan ihana koulutettava, olemme käyneet pentukurssin ja toko alkeet jo! miellyttää omistajaansa toden teolla, ja sitä on aivan ihana seurata, kuinka nopeasti se oppii.. Meillä se on ihan metsästys käyttöön otettu ja lenkkeily seurana, koska sillä ob virtaa niin paljon, et aktiiviteettejä täytyy olla, Tokon aloitan sit myöhemmin vielä lisäksi.! Kysymyksiä voit heittääjos tulee jotain!

    • Bretonin hinnat liikkuvat 1000 eurossa, meidän pentu maksoi sen verran ja jos kiinnostaa, niin käy meidän koiran kasvattajan sivuilla, Majaniemen kennel laita hakusanaksi googleen. :)

    • Meillä on tasan vuoden ikäinen retku. Vallottanut molepien sydämet ja ollut uskomaton koira. Vaatii kuria ja huomiota paljon. Herkkä koira, joten ei kannata edes kokeilla kovaa kättä. Metsästysvietti on aivan älytön. En suosittele, jos joutuu jättäämään päivisin yksin kotiin, koska tuhoaa paikkoja ikävissää. Upea koira joka katsoo ruskeilla silmillä suoraan silmiin, eikä sille voi olla vihainen...

    • Itselläni oli Bretoni 13 vuotta, mahtava koira. Sillä on todellakin taipumuksia mennä siitä, mistä aita on matalin, mutta minusta se on vain älykkyyttä, eikä itsepäisyyttä. Koirani oli minulle ensimmäinen rotuaan, ja siksi siinä tuli joitain virheitä aluksi kasvatuksessa, joita oli vaikea, lähes mahdoton korjata myöhemmin. Koiran pentuvaiheessa sain neuvoja, että täytyy kouluttaa samoin kuin Saksanseisojia, kävin joillakin käytännön harjoituksissa, joissa kouluttaja oli hyvin kovakourainen koiralleen, suorastaan julma, meille riitti. Bretoni tajuaa nopeasti mitä pitäs tehdä, ja kun se tekee oikein kannattaa kehua, ja malttaa lopettaa eikä toistaa montaa kertaa. Energinen ja liukasliikkeinen, verraton metsästyskaveri.

      • Itselläni on nyt 11v. vanha bretoni, Italiasta tuotu,(leikattu narttu),jolla on jo vanhuudenvaivoja, kävely on muuttunut horjuvaksi ja pää heiluu puolelta toiselle kävellessä.Ylipainoakin on kertynyt.
        Suurempia ongelmia ei ole koskaan ollut,helposti koulutettava koira ja mainio eräretkikaveri. Missä kunnossa oma bretonisi on?Onko vanhuudenvaivoja?


    • Meillä kaksi bretonia kotona. Voin kertoa että ihanin rotu jonka olen eläessäni tavannut! Aivan valloittava ja rakasettava rotu. Erittäin helppo kouluttaa. Aikamoinen energia pakkaus. tuhoaa meilläkin kun yksin jää mutta nyt tämä vanhempi jo rauhoittui siinä viisi vuotiaana eikä sen jälkeen mitään ongelmia ole ollut. meillä on kovia haukkumaan nämä ja toisella vaikea sukupuolivietti.Aikalailla helppo ensimmäiseksikin koiraksi.

    • Meillä on Bretoni. Hyviä puolia on paljon esim. yleensä hyvin sosiaalinen ja vilkas koira, mutta ei liian vilkas. Huonot puolet ovat ne että bretonit saattavat olla vähän jääräpäisiä.

      • ...varsinkin metsästävässä perheessä. Bretoni on kokemuksieni mukaan juuri tuota kaikkea, mitä edempänä on kerrottu. Todellakin hieno rotu, mutta omasta mielestäni olisi sääli, jos "retku" ei pääsisi kanalintujahtiin, saatika sitten lainkaan vapaana luontoon.
        Jokainen bretonihan on myös oma persoonansa, joten esim. tuhoamisvimma, karkailu tms. on persoonasta, mutta myös ennen kaikkea koulutuksesta kiinni.
        Jos bretoni kiehtoo, neuvoisin tutustumaan esim. bretonikerhoon netin kautta. Siellä, varsinkin keskusteluja seuraten pääsee hyvin käsiksi tähän rotuun.Plus näyttelyt ja kokeet, joissa bretoneita on esillä. Itsekkin jouduimme tekemään aika paljon töitä, odottamaan kauan ja jututtamaan ihmisiä ennen kuin pääsimme pentujonoon ja saimme hyväsukuisen ja hienon kasvattajan kasvattaman metsäverisen bretonin.


    • Mulla vuotinen bretoni uros. Erittäin itsepäinen. Älykäs. Koulutuksessa olen joutunut käyttämään hieman kovempiakin konsteja sillä lässyttelemällä koira todellakin menee sieltä, missä aita on matalin.
      Energinen, nopea. Erinomainen haku. Oppii halutessaan tosi nopeasti.
      Pieni kokoisena ja todella nopeana koirana liikkuu upeasti hankalassakin maastossa.
      Ei pelkää vettä.
      Odotan kovasti tulevaa syksyä. Koira vaikuttaa kovan luokan metsästyskoiralta vaikka ulkonäkö hieman pettääkin. Toivottavasti näitä ei myydä kotikoiriksi. Nämä kuuluvat ehdottomasti metsästyskäyttöön.

    • Meillä on kaksi bretoninarttua, toisella luonnontöpö ja toisella pitkä häntä. Hännällinen rakastaa uimista ja käyttää häntäänsä peräsimen tavoin vedessä. Töpö hakee riistan ja kahlaa, muttei ui. Vaikuttaisi siltä, että uimahaluttomuus liittyisi hännättömyyteen joka tuo mukanaan tasapainohaasteita.
      Muuten äärettömän upeita koiria, mutta parhaimmillaan maalla ja metsästystä harrastavassa perheessä.

    • Mun mielestä bretonin hyviin puoliin kuuluu , että se on hyvä oppimaan. Oma uros bretoni on melkoinen luupää mutta kun oppi sinne uppoaa, niin siellä se pysyy.
      Rotu on erittäin sosiaalinen, energinen. Pienestä koostaan huolimatta melkoinen jahtikoira.
      Ui mielellään, ainakin tää mun retku. Riista into on kova. Hakee kovalla tempolla, joka välillä johtaa törmäyksiin. Koira on reilu vuoden vanha.
      Huonoihin puoliin kuuluu itsepäisyys. Saattaa koulutus tai metsästytilanteessa heittäytyä tosi hankalaksi.
      Ottaa helposti herneen nokkaansa jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi.
      Tuossa tilanteessa lopetan koulutuksen tai jahdin ja annan koiran itse tulla sopimaan asiat.
      Bretoni on hieno koira. Suurelle yleisölle vielä aika uusi tuttavuus.
      Siihen ei päde kaikki vanhat opit. Esim, äänen korottaminen ei siihen välttämättä toimi.
      En suosittele rotua pelkästään kotikoiraksi.
      Ja toivoisin myös kasvattajien olevan näillä linjoilla. Bretoni on metsästyskoira ja sillä siisti.

    • Bretoni on hieno ja kaunis koira, mutta urokset täysin luupäitä. Kyllä ne perusjutut menee järkeen, mutta kärsivällisyyttä ei ole. Hyvä perhekoira, mutta vaatii metsästävän perheen, jos ei tätä niin liikkuvan. Äärettömän energisiä, meidän 9 -vuotiaasta kysytään että onko nuori? Uteliaita ja innokkaita kaikesta, aina auttamassa vaikka kyse olisikin vain kovalevyn asennuksesta. Meillä ei lonkkavikoja ole ollut kun haettiin Ranskasta papereineen. Ei oikein sovellu kaupunkiasumiseen, tarvitsee lääniä vapaana juosta ja kuluttaa energiaa. Turkin kanssa ollut ongelmia, mutta erikoisruokavliolla onnistuu sekin. Loppukaneettina, en vaihtaisi kun on oma - mutta kun olisi tiennyt, niin joku helpompi rotu.

      • Piti alun perin tähän vastaaman, mutta innostuin tuonne toisaalle.
        ...
        Hyvin kiteytit muutaman asian. Terveystilanteesta totean, että mitään turkki-/ nahkaongelmaa ei ole meillä ollut (käsittääkseni erittäin harvinaista bretoneilla). Lonkat on ollut meillä A/A, A/C, B/C eli helvetin hyvin bretoniksi. Lonkkapuoli on se rodun karmea ongelma, joka ei miksikään muutu ainakaan vaikenemalla. Meillä on ollut onnea. Keskimäärin taitaa olla C-kamaa ne bretonin lonkat.


    • bretoniman… Kirjoitti helvetin hyvän luonnehdinnan erikoisesta rodusta.

      Eli maailman nopeimpia oppimaan (ja unohtamaan). Itse päädyin kahden rotukokeilun (seisojia molemmat)jälkeen bretoniin. Neljäs on tämä retkun alku. Näppärä, pieni ja iloinen. Erinomaisen hiljainen, yltiöystävällinen koiria ja ihmisiä kohtaan. Ei saksanseisojan veroinen metsällä, mutta kun ukko viettää 95 % muissa touhuissa kuin metsällä, niin väliäkö tuolla. Bretoni on koira, joka kestää lällytystä, mutta joka vaatii hulvatonta päivittäistä liikuntaa ja …. sen näkemistä, että koiran täytyy saada olla oma ittensä.

    • Bretoni on aivan yhtä kova jahtikoira kuin mikä muukin rotu.
      Ulkonäkö pettää...
      Nopea, jopa tulinen haku. Järisyttävä riistavietti ja vainu.
      Melko iisi koulutettava mutta täytyy tietää mitä ollaan kouluttamassa. Erikoisen luonteensa vuoksi kaikki saksanseisoja opit ei toimi. On niin junttura jos sille päälle sattuu.
      Kuitenkaan lässyttely ei sovi sekään. Älykäs koira käyttää lässyttelevää kouluttajaa hyväkseen, eli menee siitä missä aita on matalin.
      Jämerä, johdonmukainen kouluttaja saa bretonista mahtavan jahtikoiran.
      Rodulla on joitakin omituisia piirteitä esim, kanalintujahdissa.
      Jos linnut on puissa, bretoni kyllä sen ilmoittaa "seisomalla" linnut puihin. Luulin että tuo on pelkkä juttu mutta totta se on. Olen sen itse nähnyt.
      Metsällä bretoni on oikeassa ympäristössään. Pitkän päivän jälkeen koira aina muistaa näyttää kuka on sen paras metsä kamu. Silloin tulee esiin se ystävällinen ranskalainen......

      • Aika hyvä kuvaus.


    • En voi ymmärtää, että jotkut haluavat bretonin joksikin muuksi kuin metsästyskoiraksi. Ulkonäkö pettää täysin. Bretoni ei ole mikään helppo koulutettava. Minulla on kokemusta useammasta roturyhmästä ja olen käynyt pitkiä keskusteluja rodusta useampien kokeneiden bretoni-ihmisten kanssa. Bretoni on TODELLA vaativa rotu kaiken kaikkiaan.

      Bretoni on nopea kuin rasvattu salama; sen hakutyöskentely on silmiä hivelevää. Bretoni on intohimoinen metsästäjä, jonka haku tuo nopeudeltaan ja laajuudeltaan (joskaan ei säännöllisyydeltään) mieleen enemmän brittiläiset rodut (setterit ja pointteri) kuin mannermaiset (saksanseisojat jne.). Haku on itse asiassa turhankin laajaa etelän metsästysolosuhteisiin. Yhteydenpitokin jättää toivomisen varaa.

      Bretonin ylenpalttinen energisyys tuo omat ongelmansa koulutukseen ja jokapäiväiseen elämään. Jo pelkästään paikallapysyminen on tolkuttoman iso haaste. Katsokaapa kuvia bretoneista. Monilla on kuristuspanta. Arvatkaapa miksi? Eivät kaikki näistä kuristuspannan laittaneista ole kokemattomia koiraihmisiä, joilla on konstit loppuneet kesken. Kyllä se vika voi olla koirassakin.

      Bretoni kyllä noutaa lähestulkoon mitä vain ja uikin, jos vaan osaa opettaa, mutta ei se kyllä ole varsinaisten noutajarotujen veroinen. Kylmänsietokyky on keskimäärin alhainen, ei siis mikään ihanteellinen marrassorsien noutaja.

      Remmiräyhääminen on vaiettu ongelma bretonipiireissä. Jälleen kerran, katsokaapa bretonien kuvia. Monilla koirilla on silmissä pistävä "polte". Amatöörin puhettako? Kenties, mutta jos englantia osaa, niin kannattaa googlata "french brittany". Itse tiedän kotimaastakin tapauksia, joissa bretonista on jouduttu luopumaan tappeluhalujen vuoksi, mm. eräs käyttövalio. Tappeluhalun lisäksi ongelmia tuottaa taipumus varastella tavaroita ja tyhjennellä roskiksia. Bretoni on älykäs rotu, joka oppii helposti avaamaan ovenkahvat jne.

      Itse en toista bretonia en kyllä ota metsästyskoiraksi, eikä vaimokaan sen puoleen suostuisi. Mitta on tullut täyteen. Helpompiakin rotuja löytyy metsästyskäyttöön. Miettikää nyt hyvät ihmiset kahdesti, ennen kuin kaavailette bretonin hankkimista seurakoiraksi!!

      • Koiraa ei pidä vetämisestä rangaista kuristuspannalla, se kertoo tyhmästä omistajasta.
        Valjaat, on ratksisu onhelmaan, eikä tarvitse kuristaa koiraa.Eli, ohuet pannat vain näyttelykehiin, lenkeille tukevat valjaat.Valjaat joissa talutuslenkki rinnassa, lopettavat betämisen helposti.Ja mikä parasta, eivät satuta eivätkä kurista koiraa.
        Ja voihan miettiä omalle kohdalle, kumman itselleen lenkille haluaisi...
        Kuristuspanta, ja kauheimmillaan hihnaa nykivä omistaja.Se on järkyttävää kärsimystä koiralle.


      • "Remmiräyhääminen on vaiettu ongelma bretonipiireissä" Häh? Remmiräyhääminen? Ei ole remmiräyhääminen minkäälainen ongelma, koska sitä ei esiinny. No voihan ne murkkuikäiset hieman murahdella, mutta kyllä bretoni on yksi vähiten räyhäävistä roduista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Remmiräyhääminen on vaiettu ongelma bretonipiireissä" Häh? Remmiräyhääminen? Ei ole remmiräyhääminen minkäälainen ongelma, koska sitä ei esiinny. No voihan ne murkkuikäiset hieman murahdella, mutta kyllä bretoni on yksi vähiten räyhäävistä roduista.

        Noita on kovin vähän kylillä, näyttelyissä yms nähtävillä, ettei voi kyllä yleistää noin.
        Jokarodusta löytyy räyhääjiä, mutta syynä siihen ei ole rotu, vaan omistaja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Remmiräyhääminen on vaiettu ongelma bretonipiireissä" Häh? Remmiräyhääminen? Ei ole remmiräyhääminen minkäälainen ongelma, koska sitä ei esiinny. No voihan ne murkkuikäiset hieman murahdella, mutta kyllä bretoni on yksi vähiten räyhäävistä roduista.

        Kaksi tuli vastaan kävelytiellä kesällä. Eivätpitäneet mitään ääntä. Oman koirani kanssa haistelivat ja nuorempi bretoni oli kovin leikkisäkin, mutta vanhempi katsoi vaan vierestä nuoremman ja oman koirani leikkiä. Hyväluonteisiaolivat, rohkeita vieraankin silittää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Remmiräyhääminen on vaiettu ongelma bretonipiireissä" Häh? Remmiräyhääminen? Ei ole remmiräyhääminen minkäälainen ongelma, koska sitä ei esiinny. No voihan ne murkkuikäiset hieman murahdella, mutta kyllä bretoni on yksi vähiten räyhäävistä roduista.

        Kyllä tämä on ihan täyttä totta. Kymmenisen vuotta sitten asia kärjistyi, kun silloinen rotuyhdistyksen toimihenkilö oli mennyt kertomaan jollekin, että remmiräyhäämistä esiintyi varsinkin erään näyttelymenestystä niittäneen kasvattajan koirissa. (Kyseisellä kasvattajalla oli kohtalaista menestystä myös kokeista, ja kasvateista pyrittiin leipomaan muotovalioita.) Tämä henkilö meni sitten kirjoittamaan kuulemansa silloiselle Bretonifoorumille, mistä ymmärrettävästi aiheutui paljon kuohuntaa. Pian tämän jälkeen kyseinen foorumi lopetti toimintansa. Liekö sattumaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tämä on ihan täyttä totta. Kymmenisen vuotta sitten asia kärjistyi, kun silloinen rotuyhdistyksen toimihenkilö oli mennyt kertomaan jollekin, että remmiräyhäämistä esiintyi varsinkin erään näyttelymenestystä niittäneen kasvattajan koirissa. (Kyseisellä kasvattajalla oli kohtalaista menestystä myös kokeista, ja kasvateista pyrittiin leipomaan muotovalioita.) Tämä henkilö meni sitten kirjoittamaan kuulemansa silloiselle Bretonifoorumille, mistä ymmärrettävästi aiheutui paljon kuohuntaa. Pian tämän jälkeen kyseinen foorumi lopetti toimintansa. Liekö sattumaa?

        Mieti, näyttelykehäässä räyhäävää koiraa ei palkita hyvin. Eli, jos pärjännyt kehissä, juttusi on puppua.
        Itse olen nähnyt vain kymmenkunta bretonia. Yksi uros murisi urokselleni kun tunki haistamaan, mutta lopetti kun vedin koirani pois. Enole räyhäämistä nähnyt, itellä ihan eri rotu .


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä tämä on ihan täyttä totta. Kymmenisen vuotta sitten asia kärjistyi, kun silloinen rotuyhdistyksen toimihenkilö oli mennyt kertomaan jollekin, että remmiräyhäämistä esiintyi varsinkin erään näyttelymenestystä niittäneen kasvattajan koirissa. (Kyseisellä kasvattajalla oli kohtalaista menestystä myös kokeista, ja kasvateista pyrittiin leipomaan muotovalioita.) Tämä henkilö meni sitten kirjoittamaan kuulemansa silloiselle Bretonifoorumille, mistä ymmärrettävästi aiheutui paljon kuohuntaa. Pian tämän jälkeen kyseinen foorumi lopetti toimintansa. Liekö sattumaa?

        Joku kertoi jollekkin joskus jossain jotain, ja kymmenen vuotta jo aikaa.
        Miten tarinasi vaikuttaa tämänpäivän koiriin, ja siihen räyhääkö ne hihnassaan?
        Remmiräyhääminen ei ole rotuominaisuus. Se ei periydy. Vaan johtuu taluttajasta. Jotkuttaluttajista hermostuu, ja nykii hihnasta ohituksessa, jolloin koira luulee taluttajan pyytävän suojelua ja koira sitten rähisee. Eli suojelee ohitettavalta taluttajaa.
        Sinun kannattaa googlettaa remmiröyhäys, jotta opit sen syyt. Nyt ilmeisesti kuvittelet siihen syyksi kenneliä. Syy on hihnan toisessa päässä. Monesti jo auttaa, kun hihnan päässä oleva taluttaja vaihdetaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joku kertoi jollekkin joskus jossain jotain, ja kymmenen vuotta jo aikaa.
        Miten tarinasi vaikuttaa tämänpäivän koiriin, ja siihen räyhääkö ne hihnassaan?
        Remmiräyhääminen ei ole rotuominaisuus. Se ei periydy. Vaan johtuu taluttajasta. Jotkuttaluttajista hermostuu, ja nykii hihnasta ohituksessa, jolloin koira luulee taluttajan pyytävän suojelua ja koira sitten rähisee. Eli suojelee ohitettavalta taluttajaa.
        Sinun kannattaa googlettaa remmiröyhäys, jotta opit sen syyt. Nyt ilmeisesti kuvittelet siihen syyksi kenneliä. Syy on hihnan toisessa päässä. Monesti jo auttaa, kun hihnan päässä oleva taluttaja vaihdetaan.

        Ei tarvitse googlettaa mitään, kun olen omistanut vuosikymmenten aikana erirotuisia koiria. Toiset rähisivät, toiset eivät. Perimässä se agressio toisia koiria tai ihmisiä kohtaan on. Ei siinä taluttajan vaihtamisella mitään muutosta synny. Kouluttaa voi (näyttelykehäänkin), mutta ei se perimä siitä mihinkään muutu. Ja se perimähän on jalostuksen kannalta tärkeintä. Jotkut retkut vaan on tappelupukareita.

        Edellä mainitsemani kasvattaja muuten käytti jalostukseen koiraa, joka oli käynyt toisen koiran päälle. Mistäkö tiedän? No, kyseinen kasvattaja kertoi itse asian minulle! Voisin kyllä kertoa kennelin nimen ja koirankin nimen, mutta sillä voisi olla ikäviä seurauksia. Sama pätee yhdistyksen toimihenkilöön. Nämä tiedot olivat kaikkien halukkaiden luettavissa bretonifoorumilla. Kannattaa kysyä asiasta henkilökohtaisesti pitkän linjan bretoniharrastajilta, he kyllä tietävät ja muistavat tämän tapauksen.


    • Ei hitto vie pelkästään seurakoiraksi. Toi mun bretoni on kans sellainen uhooja.
      Isottelee kelle vain.
      Emännän kanssa vaiva on pahempi kuin mun kanssa. Koira on kyllä tosiaankin älykäs.
      Ja junttura!!
      Mutta, metsällä kova jätkä.
      Jos ei ole joka päivä itsellä aikaa bretonille, hanki joku muu. Voit selvitä ilman hermoromahdusta.

    • Terveystulokset netissä ei ainakaan kerro hyvää rodusta.Lonkat, silmät, ja varsinkin selkä heikkoudet.
      Onko teidän koirat tutkittuja?

    • Mun retku täyttää nyt 4 vuotta. Terveysongelmia ei ole ollut. Lääkärissä käydään kaksi kertaa vuodessa.

      • Onko koirallasi lonkat ja selkä kuvattu?
        Siellä ne ongelmat on.Terveitä lonkiltaan ja selältään on kohta vaikea löytää.Ja se kuvaamaton, ei ole terve.


      • Miksi käytät lääkärillä kahdesti vuodessa?
        Minä käytän vaan rokotuksilla, kolmen vuoden välein.Ellei tule jotain loukkaantumisia yms.
        Aika harvassa on lonkiltaan ja selältään terveet bretonit kyllä, vois jopa luulla ettei niitä ole.Jalostustietokannastahan ne tulokset näkyy.
        Ja jos ei ole kuvattu, voi olla sairas vaikka se ei silmällä näkyis.


    • Onko tiedossa onko tuo selkä ongelma niin paha mitä jotkut puhuu?
      Kaunis metsästyskoira, mutta terveys mietityttää.

      • Kannattaa seurata jalostustietokannan tuloksista.
        Ihania koiria, mietinmyös terveyttä itse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa seurata jalostustietokannan tuloksista.
        Ihania koiria, mietinmyös terveyttä itse.

        No, mä käytän koiraa näytillä kahdesti vuodessa ihan vaan sen vuosi että mun tuttu on eläinlääkäri.
        Ei sen kummempaa. Katotaan vaan ihan tommonen yleis silmäys.
        Piikit normi n, 3 vuotta.
        Bretoni nyt 4 vuotias, ei ongelmia.
        Jahdissa sen kuin paranee....


    • Olisi kerrottavaa paljon mutta ei pysty kun ei ole puhelinnumeroa.

    • Seisojaporukoissa olen vaikuttanut kohta 40 vuotta ja bretonin hyväksi on laskettava: iloisuus, ystävällisyys ja pohjaton kiltteys. Voisi sanoa, että bretoni on yhtä kiltti kuin ajokoira ja yhtä paljon innokas kuin suomenpystykorva. Bretonin puutteet on siellä riistapuolella. Bretoni on niin pirun malttamaton niissä riistatilanteissa. Eli ajaa usein linnun ylös ennen komentoa ja noudot yleensä mitä sattuu. Haku on yleensä ok paitsi, että kaukohakuisuutta on. Ja jos jotakin hyvää niin bretoni vaikuttaa olevan se kaikkein kestävin koira, kun tehdään pitkiä eräretkiä. Ja myös se koira joka ei rähjää muille koirille (seisojat yleensä näin). Bretoni on erinomainen kumppani metsästäjälle, joka ei ole niin tarkka siitä lopputuloksesta. Ja myös perheelliselle luontoihmiselle. Yksi tuttu koirankasvattaja sanoikin, että hän uskalsi jättää 4 vuotiaan taaperonsa bretonilauman keskelle mennessään asioilleen/ käymään sisällä. Minkään muun rodun kohdalla hän ei olisi edes harkinnut asiaa.

    • Tuollainen spanieli ei oikein koirasta mene. Täällä kirjoitettu seisonnasta ja seisojasta en katso tuon erektion olevan aivan meidän koiraporukoitten keskustelua. Bretoni ei koirana ole kovin kummoinen, paljon on luonnehäiriöisiä ja jotkin kasvatuslinjat ovat aivan sairaalloisia. Ei kannata tuota rotua ottaa vaikka saisi ilmaiseksi tai puoliilmaiseksi. Seisokki voi olla jatkuvaa kun tuota rotua käyttää eikä se ole terveellistä. Koirat ovat koiria ja muut jotain muuta.

    • Meillä on breton-doberman mix. Naapuri teki niitä kokeilun vuoksi. Ihan kelvollisia koiriksi.

      • Naapurinne oli sitten oikein kunnon kasvattaja. Perhemme lemmikki, juurikin tuollainen sekabretoni lopettamaan kun tuli liian agressiiviseksi. Koira vain sekosi eikä tietoa miksi. Ei silti, ei sitä selviteltykään kummemmin. Paras, nopein ja halvin tapa oli tuo pikainen piikitys. Loppui häiriöt ja valppaana olo sen takia.


    • Kannattaa kokeilla ensin. Ottaa aina muutamaksi viikokosi rodun kerrallaan jos ei varmuutta ole. Palauttaa sitten jos ei miellytä, ei ongelmaa. Sitten toinen rotu kokeiluun, jossakin vaiheessa se oma suosikki löytyy.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiesikö Martina miehensä taustat?

      Turkkilainen miljonääri onkin irakilainen jolla huikea rikostausta? Askarruttaa tiesikö Martina mistä on kyse vai tuliko yllätyksenä. Joka tapauksessa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      408
      21770
    2. Greta Thunberg kritisoi Suomen hallitusta

      ”Tämä on epäonnistuminen”. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006515088.html Thunberg on liittänyt mukaan perustamansa Fridays for Future -liikkeen
      Maailman menoa
      356
      14516
    3. Korona räjähtämässä käsiin 618 uutta tartuntaa 5 uutta kuolemaa

      Marin ja Kiuru karjaisivat kunnille mm. HUS-alueelle viime hetkellä, eivät ne pysty hoitamaan asioitansa vaan tarvitaan Marinin hallituksen tiukkaa oh
      Maailman menoa
      727
      14238
    4. Seiska: Sedu Koskinen vaihtaa nimensä eksoottiseksi Zedu Di Lucaksi!

      No nyt! Ja nimen takana vanha ystävä Andy McCoy... https://www.suomi24.fi/viihde/seiska-sedu-koskinen-vaihtaa-nimensa-eksoottiseksi-zedu-di-lucaksi-ni
      Kotimaiset julkkisjuorut
      101
      10130
    5. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

      Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      5826