Kirjoitin tästä Hesarin YO-kirjoituksia koskevalle keskustelupalstallekin.
Ensiksikin englannin ylioppilaskokeesta tietoa löytyy täältä: http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06syksy/0210.html
Täällä on sitten se itse koe:
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06syksy/kysymykset/0210/englanti.pdf
Katsoinpa vain tuota enkun YO-koetta ja voin ihan suoraan todeta, että ei paljoa poikkea siitä, mitä meillä oli joskus vuonna 2003 eli kokeessa oli tuolloinkin aivan samalla tavalla harhaanjohtavia vaihtoehtoja. Luetunymmärtämisessä oli tosin jostain syystä aina vain kolme vaihtoehtoa kun taas meidän aikana oli peräti neljä. Ongelmana noissa monivalinnoissa on (ja on aina ollut) se, että melkein jokaiseen kysymykseen on kaksi lähes identtistä vastausta, joista kummatkin voisivat olla oikein, mutta toinen on juuri YO-lautakunnan mielestä "enemmän" oikein. Tähän mulla ja monella kaverilla meni hermot aikanaan.
Päätin käydä näyttämässä tuota enkun luetunymmärtämistehtävää mun samassa solussa asuvalle Etelä-Afrikasta kotoisin olevalle ystävälle ja niin kuin arvelinkin, niin eihän se osannut ollenkaan mua paremmin antaa oikeita vastauksia tuohon ekaan luetunymmärtämiskohtaan. Tehtävät 2.1 ja 2.2 oli sille huomattavasti helpompia. Kuitenkin vaikka kyseessä on jo osaltaan akateemisen koulutuksen saanut englantia (ja afrikaansia) äidinkielenään puhuva eteläafrikkalainen, niin eipä se ois välttämättä saanu luetunymmärtämisen (ja kuuntelun) vuoksi yhtään parempia pisteitä kuin vaikkapa minä..
Yksi syy siihen, miksi noita harhaanjohtavia monivalintoja laitettiin YO-kokeisiin on se, että ylioppilaskokelaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi koko ajan ja jos kokeet olisivat samanlaiset kuin joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla (ainakin ekat kasarit), niin niiden tarkastamiseen menisi (nykyisen YO-kokelaiden paljouden takia) mielettömästi aikaa (ja resursseja). Nykyinen harhaanjohtava monivalinta ei ehkä mittaa oikeata englannin kielen taitoa niin tehokkaasti kuin nuo vanhat kokeet, mutta YO-lautakunta saattoi olla pakkopäätöksen edessä kokelaiden kasvavan määrän takia. Vai voisikohan sittenkin sanoa, että kokeiden monivalintaistumisen pääsyynä oli YO-lautakunnan egoisiset päätökset? Onhan se nimittäin huomattavasti vaivattomampaa tarkastaa monivalintoja tunkemalla koepaperit tarkastuskoneeseen tai katsoa oikeat vastaukset sapluunan avulla.
Mitäs mieltä itse olette asiasta?
YO-kokeiden englanti
3
966
Vastaukset
- on käynyt niin
että monivalintoja on nykyisin vähemmän kuin 90-luvulla, tai oikeastaan pitäisi kai sanoa, että kokeisiin on tullut takaisin sellaisia osioita, joita ei toteuteta monivalintoina. Joitakin vuosia sitten oli ainoastaan monivalintaa ja kirjoitelma, nyt on sentään avoimia, on joskus käännöstä, on täydennystehtävää, on tiivistelmää.
Eli kun samaan aikaan kokelaiden määrä on kasvanut, niin ei lautakunta ainakaan laiskuutta tässä osoita, vaan juuri päinvastoin.
Mutta monivalintojen heikkous johtuu kokeen laatijoista - on olemassa esimerkkejä hyvistä kokeista, syksy 2002 oli hyvä ja selkeä koe, samoin 90-luvun lopun kokeet olivat selkeitä. Tuolloin tietysti sitten esimerkiksi laudaturin raja huiteli pitkälti yli 280 pisteen (282-284), mutta haitanneeko tuo mitään, kun mitään ylimääräisiä eksytyksiä ei kuitenkaan harrastettu.- Unohdinkin tuon
Ton jutun unohdinkin jo ihan täysin. Kyllähän sitä meilläkin muistaakseni 2003 puhuttiin siitä, että jotakin retroilua olis luvassa eli vanhoja "kirjoita puuttuva sana etcetera" -tyylisiä tehtäviä oli muutama, kun taas pari vuotta sitten tais olla niin, että oikeastaan kaikki tehtävät olivat monivalintoja kirjoitelmaa lukuun ottamatta. Jos nyt muistan aivan oikein, niin 2003 kuitenkin suurin osa tehtävistä (tai nyt ainakin tuo merkittävin luetunymmärtämistehtävä) oli kyl niitä 90-luvulla käyttöön otetun tyyppisiä monivalintoja sumutuksineen.
- yo...
Nuo kokeet eivät nykyään ensinnäkään mittaa mitään kielitaitoa. Oikeastaan joka tehtävän alkuun voisi liittää ohjeen: HUOM. KYSYMYKSESSÄ SINUN EI TULE VASTATA SIIHEN, MINKÄ PERIAATTEESSA VOISI OLLA IHAN OIKEA VASTAUS, VAAN SIIHEN, MITÄ YTL ON KUSSAKIN KOHDASSA YRITTÄNYT HAKEA.
Tuotahan hommaa on perusteltu muka sillä, että taso nousee. Tasoa arvellaan ilmeisesti mittaavan myös sen, että hyvällä/huonolla tuurilla on paljon osuutta lopputulokseen. Monivalintasysteemi on aikansa elänyt, ja luultavasti olemassa vain sen takia, että optisella lukijalla on helppo tarkistaa tuhatmäärin lomakkeita, eikä korjaajia tällöin tarvita paljon ollenkaan.
YTL:n uskottavuus keikkuu muutenkin. Itse viimevuonna vihastuin juuri kielten kokeen systeemiin. Nykyään ajattelen YTL:ää huumorin pilke silmäkulmassa. Pääasia on, että olen yliopistossa, eikä M:n tasoisesti mennyt englannin koe pilannut mahdollisuuksiani. Viimevuotuinen kemian kokeen sössiminen oli kardinaalimunaus. Muutaman vuoden päästä naurat koko systeemille, lupaan sen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2754699Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343040Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442877Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k342871Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061664Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601429
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151190