Asioita seuranneena voi todeta, että rahaston salkunhoitajilla on suuria eroja taidossa ja näkemyksissä. Esimerkiksi nuo Japani-rahastojen vertailuluvut edellä kuvastavat asiaa selkeästi. FIMin salkunhoitaja on onnistunut hävittämään rahastosijoittajien varoja yli 11 % enemmän kuin Nordean rahastonhoitaja. Lisäksi FIMillä palvelut maksavat enemmän kuin Nordealla. FIMin räväkkä mainonta ei korvaa ammattitaitoista salkunhoitoa!
Salkunhoitaja
ratkaisee menestyksen
9859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mutta jollen väärin muista niin Nordeasta annettiin kenkää jollekulle keväällä joka oli johdannaisilla hävinnyt 20 miljoonaa.
Tässä on ollut hyviä vuosia, kaikki mihin on rahaa laittanut on noussut, mutta ajat on vaikeutumassa tuoton saamisessa.
Salkunhoitajan pätevyys ratkaisee, mutta aina on myös tuurilla osuutensa asiassa sekä siinä että miten näkemys toimii. Olen vähän harrastanut pörssisijoittamista itsekin ja joskus vaan varmakaan osake ei nouse vaan laskee, turhan usein kun valikoi kahden hyvän välillä ja sijoittaa toiseen, niin se toinen olisi kuitenkin ollut parempi.
Tappiot realisoituvat vasta myydessä, usein kannattaa odottaa, nousu tulee jossain vaiheessa taas. Odottavan aika on pitkä ja aikaa voi mennä jopa vuosia.
Sijoitin kesällä Mandatumin Puola-rahastoon, se laski senkin jälkeen, mutta alkoi myöhemmin nousta, myin äsken pois, tuottoa oli tullut noin 30 prosenttia.
että se nordean tyyppi oli tehny jonkun vahingon ja ostanut väärällä summalla. piti ostaa 2miljoonalla ja laittoikin vahingossa yhen nollan liikaa tai jotain tommosta
Aina sattuu vahinkoja. Väärinkäytöksestä ei kai ollut kyse, vaan huolimattomuudesta tai taidon puutteesta Nordean tapauksessa. Pankki kärsi tappiot.
Japanissa sattui vastaavanlainen virhe, josta aiheutui aivan valtavat tappiot pankkiiriliikkeelle. Se pani Tokion pörssin aivan sekaisin viikoksi. Kurssilasku oli valtava.
minusta ainakin koko pörssipeli näyttää niin tuuliviirimäiseltä sattumankaupalta että joku salkunhoitajan työ näyttäisi olevan suunnilleen veitsenterällä tasapainoilua, jos ja KUN sattuu huono tuuri ja kurssit laskee niin paitsi tulee hirveät tappiot niin salkunhoitajaa syytetään ammattitaidottomuudesta ja potkutkin taitaa tulla.
Kyllä salkunhoitajan pitäisi pystyä seuraamaan VERTAILUINDEKSIÄ ainakin. Jos tähän ei pysty, niin ei ole mitään mieltä sijoittaa aktiivisesti hoidettuihin rahastoihin, joiden kulut ovat 1,4-2,7 % suunnilleen.
Jos vertailuindeksiin ei pysty, niin järkevämpää on sijoittaa INDEKSIRAHASTOON, jossa osakkeita on indeksin mukaisesti ja salkkua ei muutella. Näissä kulut ovat 0,5% molemmin puolin. Esimerkiksi Seligsonilla on puolenkymmentä indeksirahastoa. Kannattaa tutustua.
Saako salkunhoitaja sijoittaa itse hallinnoimaansa rahastoon, vai pelaako hän vain toisten rahoilla?
Useimpia rahastoja ja salkunhoitajia voi moittia liian laiskasta kaupankäynnistä. Vaikka tarvetta olisi käydä kauppaa, niin kustannuksia säästäen ei vaan käydä kauppaa. Pelataan siis rahastoyhtiön pussiin. Poikkeuksia tästä toki on, esimerkiksi ODIN-rahastoyhtiö. Sen lukuisat rahastot keikkuvatkin tulosten kärjessä oikein reippaasti. Se käy osakkeilla kauppaa tuplasti sen, mitä monet muut ja tulos näkyy sijoittajan pussissa.
Aika monet kansainväliset rahastot pystyvät päihittämään vertailuindeksinsä.
Kuitenkin täytyy muistaa, että hyvin monet rahastoyhtiöt PUTSAAVAT KULUT POIS ENNEN VERTAILUA. Todellisuudessa vain harvat rahastot pystyvät seuraamaan vertailuindeksiänsä. Tästä syystä huokeat INDEKSIRAHASTOT ovatkin monien suosiossa.
Mitä kaikkia indeksirahastoja on tarjolla?