Olen opiskellut yliopistossa kohta 1,5 v. ja olen koko sen ajan ihmetellyt, kuinka jotkut onnistuvat saamaan tenteistä vitosia tai nelosia. Itse olen nähnyt paljon vaivaa, ja käyttänyt paljon aikaa opiskeluun, mutta monesti vaiva on palkittu vain kakkosella tai kolmosella.
Ainoastaan yhden kerran sain nelosen, mutta sekin oli aiheesta, josta olen todella kiinnostunut, ja josta olin lukenut useita kirjoja jo nuoruudessani, ennen kuin edes pyrin yliopistoon. Siitäkin tentistä sain ensin vain kolmosen, ja uusinnassa vasta sen nelosen. Tentissä ei ollut yhtään esseekysymyksiä. Inhoan niitä yli kaiken, koska on vaikea muistaa kaikkia asioita, jotka aiheeseen liittyvät, enkä koskaan oikein tiedä, mitä opettaja haluaa minun kirjoittavan. Niinpä tentin jälkeen tulee aina mieleen monia asioita, joita olisin vielä voinut lisätä vastaukseen.
Yläasteella ja lukion päättötodistuksessa keskiarvoni oli yli 9, reaalista sain Eximian ja äidinkielestä ällän, joten ihmettelenkin, miksi menestyn nyt niin huonosti. Tunnen itseni usein todella tyhmäksi, kun melkein kaikki ovat saaneet parempia numeroita kuin minä. Ehkä heillä on sitten vain niin hyvä muisti, että asiat jäävät mieleen pelkästään luennoilla käydessä. Oma muistini on huono ja keskittyminen luennoilla ja lukiessa katkonaista. Milläköhän ihmeeellä saisi muistia ja keskittymiskykyä paremmaksi?
Tai ehkä olen vai tyhmä...
Ainoastaan yhden kerran sain nelosen, mutta sekin oli aiheesta, josta olen todella kiinnostunut, ja josta olin lukenut useita kirjoja jo nuoruudessani, ennen kuin edes pyrin yliopistoon. Siitäkin tentistä sain ensin vain kolmosen, ja uusinnassa vasta sen nelosen. Tentissä ei ollut yhtään esseekysymyksiä. Inhoan niitä yli kaiken, koska on vaikea muistaa kaikkia asioita, jotka aiheeseen liittyvät, enkä koskaan oikein tiedä, mitä opettaja haluaa minun kirjoittavan. Niinpä tentin jälkeen tulee aina mieleen monia asioita, joita olisin vielä voinut lisätä vastaukseen.
Yläasteella ja lukion päättötodistuksessa keskiarvoni oli yli 9, reaalista sain Eximian ja äidinkielestä ällän, joten ihmettelenkin, miksi menestyn nyt niin huonosti. Tunnen itseni usein todella tyhmäksi, kun melkein kaikki ovat saaneet parempia numeroita kuin minä. Ehkä heillä on sitten vain niin hyvä muisti, että asiat jäävät mieleen pelkästään luennoilla käydessä. Oma muistini on huono ja keskittyminen luennoilla ja lukiessa katkonaista. Milläköhän ihmeeellä saisi muistia ja keskittymiskykyä paremmaksi?
Tai ehkä olen vai tyhmä...
Vastaukset 40
Vanhimmat
Itselläni tulee tenteistä mitä milloinkin. Opintorekisterissä on aika tasaisesti kaikkia numeroita 1:destä 5:teen. Minulle ainakin on ihan sama, kun nyt ei vaan ala kaikki numerot olla ykkösiä opintorekisterissä.
Mielestäni 2-3 on ihan ok numeroita. Turhaan stressaat tuollaisen asian takia! Tärkeintä kuitenkin, että opinnot etenevät ja kyllä tuollainen 2,5 keskiarvo osoittaa, että paljon on tenteissä osattukin - ainakin ihan riittävästi.
Luullakseni monetkaan työnantajat eivät numeroita tuijota työhön ottaessaan. Ainakaan enää sitten kun alkaa olla CV:ssä 1-2 oman alan työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Siksikin mielestäni on turha stressata liiaksi numeroista.
Mitä muuten opiskelet?
...niitä tärkeimpiä (hyvin) työllistymiskeinoja ole
- työnteko/harjoittelu sopivassa firmassa/julkisyhteisössä jo opiskeluaikana ja varsinkin gradun teko sinne eikä vain yliopiston kirjastoon.
- hyvällä säkällä potentiaalisen työnanantajan tarvitsemaa osaamista muutoin vastaava tai läheltä liippaava graduaihe.
- muunkin kuin kesätöissä/harjoittelussa jo opiskeluaikana luotavan suhdeverkon hyödyntäminen.
- sopiva sivuainevalikoima -> tuntemusta sopivasta yhdistelmästä aloja työnantajan tarpeita ajatellen.
Sen sijaan en usko, että niillä arvosanoilla hirveästi on merkitystä työnhaussa. Jatko-opintoihin tutkijakouluun hakiessa ne kaiketi jotain merkitsisivät. Ja ei, ei ole pihlajanmarjat happamia. Itsellä on 100 ov:sta pari kolmosta ja loput nelosia ja viitosia, viitosia niukasti enemmän tällä haavaa. Mutta kyllä välillä (= aika usein) käy mielessä, että "mitä järkee, hei", kun vähemmälläkin selviäisi, eikä sillä tosiaan liene kauheasti väliä ovatko ne numerot kakkosia-kolmosia vai nelosia-viitosia. Saattaapi käydä jopa niin, että joku työnantaja voi pitää hakijaa (minua) turhan niuhona perfektionistina työyhteisöönsä, jos on liian aukoton rivi ylärekisterissä.
Mutta, kun tilanteessani 2,5 keskiarvo ei riitä haaveen toteuttamiseen. Numeroilla on siis konkreettisesti merkitystä, muutenhan niillä ei olisikaan niin väliä.
Opiskelen sellaista alaa maatalous-metsätieteellisessä, jossa sovelletaan paljon luonnontieteitä ja vähän myös lääketiedettä.
Mulla meni tenttinuemeort yks yhteen lukemsien kanssa. Yleensä luin kolme iltaa ennen tennttiä (en käynyt lennoilla), tulos oli 2-3. Mutta jos luin koko koe alueen kunnolla läpi niin tuli 4.
Vitoseen joutui sitten jo opettelemaan kaikki pikkuyksityiskkohdat.
Itse en tuolla lukemisella saisi nelosia ja viitosia. Esim. kakkosen sain yhdestä kurssista, vaikka olin tosissani panostanut lukemiseen kaiken muun kustannuksella ja varmasti käytin aikaa enemmän kun, mitä opintopisteisiin verrattuna olisi voinut olettaa. Luin kirjaa jo joululomalla ennen kurssin alkamista ja viimeiset pari viikkoa ennen tenttiä luin 10 tuntia päivässä tenttiin. Olin jopa ottanut lomaa sitä varten töistä. Olin hyvin varma omasta osaamisestani ja vielä tentin jälkeenkin olin tyytyväinen suoritukseeni, koska tiesin myös niitä yksityiskohtia, joita tentissä kysyttiin paljon. Mutta kuinkas ollakaan, panostamiseni palkittiin vaivaisella kakkosella! Sain 7/10 joten tiukka oli arvostelukin.
Itse en lue koskaan kotona, käyn joskus luennoilla (60-70%) ja kuuntelen mitä ope höpöttää, kotitehtäviä en tee, jos ei ole ihan pakko. Laskareissa en myöskään käy. Ja olen myös päässyt lähes kaikista kursseista läpi. 1-2 arvosanoilla kyllä, joskus 3-4 jos aihe on ollut mielenkiintoinen ja olen jaksanut kirjoittaa tentissä vastauspaperiin yli 3 lausetta per vastaus :)
Itselläni arvosana on suoranverrannollinen siihen paljonko jaksan vastata, jos vastan parilla lauseella niin arvosanakin sen mukainen :) Ja olen samasta tentistä saanut ykkösen ja sitten viikon päästä uusinnassa 4, vaikka en ole yhtään lukenut välissä.
Olen yksinkertaisesti niin laiska, etten jaksa kirjoittaa, erityisesti käsiin. Koneella vielä jaksan jotenkin mutta kynällä en. Sormissakin on aina tentin jälkeen rakkuloita :(
Mutta kai vastauksesta näkee, että henkilö tietää asiasta, vaikka lyhyesti vastasi ???
Mitäs alaa opiskelet? DI?
Itse olen DI, mutta en minä tuollaisella osallistumisella pääsisi juuri yhtään kurssia läpi. (tosin enpä ole koskaan kokeillut)
eivät menisi yksikään läpi tuolla tekniikalla. Mulla meni kyllä viikkoja kun luin biokemman 800 sivun tenttiin. Aika eritasoista tämä opiskelu taitaa olla eri tiedekuntien välillä.
No olisiko sinulla sitten kyse ilmaisun heikkoudesta. Jos osaaminen riittää mutta et saa sitä oikealla tavalla paperille. Pitäisikö yrittää kehittää vastaamistekniikkaa?
Kun vain tietäisin, miten vastaustekniikkaa voisi kehittää. Kaikkein parasta olisi, jos voisi nähdä vitosen oppilaiden tenttivastauksia, mutta sehän ei ole mahdollista yliopistossa, koska tentit pysyvät opettajien arkistoissa.
Luonnontieteell. opinnot vaatii paljon.
"Inhoan niitä yli kaiken, koska on vaikea muistaa kaikkia asioita, jotka aiheeseen liittyvät, enkä koskaan oikein tiedä, mitä opettaja haluaa minun kirjoittavan"
"Oma muistini on huono ja keskittyminen luennoilla ja lukiessa katkonaista"
Kerroit jo itse miksei homma pelaa...
Yksi syy voi olla vain väärä vastaustekniikka. Kannattaa kysellä muilta, mitä tentissä on kysytty aiemmin. On hyvä tietää, kysytäänkö siinä yksityiskohtaisia nippelitietoja vai laajoja kokonaisuuksia, onko esseitä vai lyhyitä määritelmiä jne. On helpompi lukea tenttiin, kun tietää millaisia asioita tulisi hallita.
Tutkiva oppiminen. Kirjoittajina Kai Hakkarainen, Lasse Lipponen ja Kirsti Lonka. Uusin painos on paras.
Taidanpa etsiä kyseisen teoksen käsiini ja lukea sen =) Myös muut kirjavinkit ovat tervetulleita!
Tyhmyys on suhteellista ja usein arvosanoja ei jaella sen mukaan, kuinka hyvin olet oppinut asiat vaan suhteessa muihin oppilaisiin. Joskus saattaa käydä niin, että luokalle/kurssille sattuu sen verran monta erikoisen hyvää oppilasta, että et mitenkään pysty heidän kanssa kilpailemaan. Jotkut yliopistot ja linjat ovat myös tunnettuja vaikeapääsyisyydestään, mikä yleensä ennakoi myös sitä, että kilpailu arvosanoista on siellä hiukkasen eri luokkaa...
Mutta ei kai tenteistä jaella numeroita Gaussin käyrän mukaan?! Eiköhän kilpailu käyty siinä vaiheessa, kun suoritettiin ylppärit ja pyrittiin yliopistoon. Eikö tentin kaikkien oppilaiden keskiarvon pitäisi myös kertoa jotain siitä, kuinka hyvin kyseinen ryhmä on oppinut kurssilla opetettavat asiat?
Yleensä kaikki kurssit kai tehdään kuitenkin niin vaativiksi, että arvosanat noudattavat suunnilleen gaussin käyrää (ehkä kohta 0 tai 1 jopa painottuu). On meillä tkk:ssa ollut myös kursseja, joiden keskiarvot pyörivät hieman ykkösen yläpuolella.
Riippunee yliopiston noudattamasta politiikasta: olen kuullut ainakin eräältä tutulta sellaisia huhuja, että yliopisto A pumppaa sisään enemmän opiskelijoita kuin valmistuneita tulee koskaan olemaan. Siinä matkan varrella kuulemma sitten karsitaan porukkaa ns. "pullonkaulakursseilla", joista eräillä peräti 50% opiskelijoista saa hylsyn kerta toisensa jälkeen ja uusi tutkintojärjestelmä kuulemma vielä estää sellaisten kurssien suorittamisen, joissa tämä pullonkaulakurssi on esitietovaatimuksena. Kaipa se Gaussin käyrä siellä sitten kummittelee arvosanoja jaettaessa. Mun mielestä toi on ehdottomasti väärin opiskelijoita kohtaan, koska siinä tuhlataan opiskelijoiden kallisarvoista opintotukea ja tietysti aikaakin turhaan, kun se menestyvin osa huristelee tentti toisensa jälkeen sen kehnoimman osan ohitse...
Itselläni on humanistiselta puolelta niin pääaineopinnot (perus ja aine) kuin useammat sivuaineopinnotkin suoritettu erinomaisin tiedoin (vitosta ja nelosta). Samaan tähtään nyt syventävissä. Itse pidän esseiden kirjoittamisesta ja sama juttu, äikän yo:sta ja reaalista E.
Miten olet voinut unohtaa kirjoittamisen jalon taidon? Tai sitten sulla ei vain ole tietoa mistä kirjoittaa - silloin pitää vain lukea enemmän. Tosin itselläni toimii tuo, että kuuntelee luennolla tai lukee tenttikirjan kerran läpi.. Olen todella iloinen, että asiat tuolla tavoin päähäni jäävät.
"Tentissä ei ollut yhtään esseekysymyksiä. Inhoan niitä yli kaiken, koska on vaikea muistaa kaikkia asioita, jotka aiheeseen liittyvät, enkä koskaan oikein tiedä, mitä opettaja haluaa minun kirjoittavan."
Tähän ei tule helpotusta muuta kuin harjoituksen kanssa - yliopistossa PITÄÄ pystyä kirjoittamaan esseevastauksia, piti niistä tai ei. Niin, ja vinkkinä, aina kaikki ajatukset tenttipaperiin, ettei tarvi kotona jälkeenpäin harmitella, että mainitsematta jäänyt asia olisi ollut ihan paikallaan.
mutta mutta, lue ja kirjoita - uskoisin, että pikkuhiljaa harjaannut. Itselläni ainakin lukiossa kaikki psyka, uskonto ym vaati kokeissa pitkiäkin esseevastauksia, joten koen saaneeni jalon "paskanpuhumisen" taidon jo sieltä.. =)
Humanistisissa aineissa pärjää, jos osaa kirjoittaa hyvin. :)
"Tai sitten sulla ei vain ole tietoa mistä kirjoittaa - silloin pitää vain lukea enemmän. Tosin itselläni toimii tuo, että kuuntelee luennolla tai lukee tenttikirjan kerran läpi.. Olen todella iloinen, että asiat tuolla tavoin päähäni jäävät."
Niinpä, ole iloinen, että sinulle jää asiat noin helposti päähän. Itselläni asiat ovat ihan sekaisin päässä, jos luen kirjan vain kerran tai käyn luennoilla, enkä muista kuin pienen osan. Aikaa ei kertakaikkiaan ole siihen, että lukisin joka ikisen kurssin todella hyvin. Saisin yhden kirjan opiskeluun menemään vaikka vuoden.
"Itselläni ainakin lukiossa kaikki psyka, uskonto ym vaati kokeissa pitkiäkin esseevastauksia, joten koen saaneeni jalon "paskanpuhumisen" taidon jo sieltä.."
En voi sietää juuri sellaista paskan puhumista liirum laarumia. Olen luonteeltani aika suorasukainen ja kärsimätön. Yritän aina kertoa asiat mahdollisimman lyhyesti, mutta täyttä asiaa. Lisäksi rajaan vastauksen niin, että se vastaa täsmälleen kysyttyyn asiaan, enkä kirjoita mitään asian ulkopuolelta. Äidinkielen aineen kirjoitin toki ihan eri tyylillä, eli pohdiskellen ja filosofoiden. Mutta luonnontieteen kysymyksiin pitää vastata eri lailla kuin humanistisiin kysymyksiin.
Tämän takia reaalissa vastasin aikoinaan pääasiassa kemian kysymyksiin, koska vastaukset ovat selkeitä, lyhyitä ja loogisia. Inhoan humanistisissa aineissa juuri sitä epävarmuutta, kun ei tiedä, mitä esseevastauksessa odotetaan. Olin lukiossa todella kiinnostunut psykologiasta, mutta en saanut kursseista koskaan kymppejä toisin kuin esim. kemiasta. Kemiassa on aina olemassa yksi selkeä vastaus.
"Niin, ja vinkkinä, aina kaikki ajatukset tenttipaperiin, ettei tarvi kotona jälkeenpäin harmitella, että mainitsematta jäänyt asia olisi ollut ihan paikallaan."
Kaikki asiat mitä tiedät aiheesta eivät välttämättä vastaa koekysymykseen. Peruskoululaiset luettelevat kaiken mitä tietävät, yliopistossa pitäisi jo osata jäsennellä vastaus kysymyksen mukaan.
Itselläni on hiukan sama tilanne. Saan esseistä aina vitosen, mutta tentti tiputtaa minut neloseen. Tämä tarkoittaa, että tentin arvosana on käytönnössä ollut kolmonen. Itselläni ongelma on liian lyhyt vastausaika. Ei niinkään kirjoitusaika, mutta aika miettiä ja hahmotella vastausta.
Suosittelen kirjoittamaan mahdollisia tenttivastauksia paperille jo ennakkoon. Näin asiat jäävät paremmin päähän ja useinhan kysymykset seuraavat samaa kaavaa vuodesta toiseen.
Koska se osoittaa, ettei opiskelija ole sisäistänyt/ymmärtänyt asiaa. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä vastaa ja vasta sitten kirjoittaa.
"Kaikki asiat mitä tiedät aiheesta eivät välttämättä vastaa koekysymykseen. Peruskoululaiset luettelevat kaiken mitä tietävät, yliopistossa pitäisi jo osata jäsennellä vastaus kysymyksen mukaan"
Toki pitää vastata kysymykseen (ajattelin, että tämä olisi itsestäänselvyys), mutta kaiken minkä OSAA perustella, kannattaa vastaukseen laittaa, vaikka se ei esim. tenmttikirjassa olisi ollut. On paljon parempi vastata omin esimerkein kuin luetella pitkät rimpsut ulkoa tenttikirjasta. Itse heittelen useita, tenttikirjaan liittymättömiä, ajatuksia, mielipiteitä ja esimerkkejä - niillä arvosana nousee heti, sillä silloin näyttää sen, että on sisäistänyt lukemansa asian, ei vain opetellut sitä ulkoa.
Voit vastata mitä tahansa scheissea tenttikysymykseen kunhan kykenet perustelemaan sen liittyvyyden kysyttyyn asiaan usw.
Tässä omakohtainen kokemus.. Humanistisista tai yhteiskuntatieteellisista aineista ei ollut vaikea saada vitosta (tai kolmosta, jos 1-3 arvostelu), mutta esim. luonnontieteissä se teetti huomattavasti enemmän töitä (oli jopa mahdotonta).
arvosanoista niistä ei useammille ole loppupeleissä mitään hyötyä kunhan saat todistukseen hyvät tiedot. Vielä tähän päivään mennessä ei minun erinomaisia tietoja pääaineesta ole kukaan noteerannut työnhakutilanteessa jos ovat edes vilkaisseet FM papereita. Minulla oli hirveä huoli opiskeluaikana kun sain sivuaineesta vain hyvät tiedot todistukseen, erinomaiset jäivät vain 0,25 pisteen päähän, joten mietin jo jonkun kurssin korottamista. Se olisi ollut ajan hukkaa.
Minulle kävi niin että vasta viimeisinä vuosina opin oikeanlaisen lukutekniikan, sitä ennen kiitettävien arvosanojen saaminen oli työtä ja tuskaa. Vaati kyllä perslihaksia. Meidän kurssilla oli yksi todella lahjakas poika, paras kaikista, mutta hän sai tenteistä jostain syystä vain keskinkertaisia arvosanoja vaikka tietämys oli ihan toista luokkaa.
Arvosanoilla ei siis ole niin suurta merkitystä kunhan opit asian ytimen. Kuka tahansa voi opetella ulkoa tenttikirjan, mutta soveltaminen käytäntöön onkin sitten eri asia.
"Minulle kävi niin että vasta viimeisinä vuosina opin oikeanlaisen lukutekniikan, sitä ennen kiitettävien arvosanojen saaminen oli työtä ja tuskaa."
Herätit kiinnostukseni. Voisitko hieman valaista, millaisen hyvän lukutekniikan opit? Itselläni on usein työtä ja tuskaa saada edes kakkonen tai kolmonen.
Olen siis opiskellut bilsaa ja ensimmäiset vuodet menivät kyllä ihan perusjuttujen omaksumiseen ja englanninkielisen kirjallisuuden lukemaan opetteluun. Yliopistossa ei ihan kaikkea tenttimatskua voi opetella, joten se oleellisen ja epäoleellisen erottaminen voi aluksi olla vaikeaa jos koko asia on vierasta.
Viimeisinä vuosina kun peurus asiat olivat jo jotenkin tuttuja oli helpompi omaksua myös uutta. Luin kerran ja kirjoitin omat muistiinpanot tärkeimmistä asioista, toisen kerran luin nämä omat muistiinpanot ennen tenttiä. Yleensä sain 2,5 (meillä asteikko oli 1-3) eli vastannee teidän nelosta.
Veikkaisin että monella arvosanat ja oppiminen kyllä paranee opintojen edetessä.
Jos opiskelija menee keskiarvossaan yli 3.0, on hän haaskannut aikaansa. Aika tulee käyttää hyödyllisesti. Eli arvosanojen sijaan on haalittava mahdollisimman paljon opintopisteitä tiettyä aikayksikkö kohden. Itse aikanaan noudatin tätä politiikkaa ja suoritin tarvittavat kurssit kolmessa vuodessa säästäen aikaa. Samalla sovitin keskiarvoni suunnitelmallisesti kaksi kymmenystä yli kolmen, joka mahdolistaa halutessani automaattisen jatko-opinto-oikeuden. Sitä kyllä jälkeenpäin hämmästelin, etteivät työnantajat kiinnittäneet juuri lainkaan huomiota tähän nopeuteen, joten arvatenkin työnantajat eivät tee normaalisti mitään eroa ka:n 2 ta 3 välillä. Arvosanat eivät ole vielä tae hyvälle työmarkkinamenestykselle, esim jos olet vaikka nörtti tai autisti.
Vakkeivat työnantajat arvostaisikaan tätä nopeutta, niin siitä kuitenkin hyötyy, siten ettei tarvitse kovin kauaa koulunpenkkiä kuluttaa. Työpaikan haussa eniten vaikuttaa työkokemus, jos sitä ei ole kertynyt riittävästi, voi tietyillä aloilla olla todella vaikeaa saada koulutustaan vastaavaa työtä. Näet nykyään kai jo 50-60% nuorista käy AMK:n tai ylemmän korkeakoulututkinnon. Tämä voi kuitenkin olla alakanttiin, koska opetusministeriön tavoitelinja on 70%.
Suurimpaan osaan opiskelijoista tuo pätisi, mutta minun tapauksessani, mitä parempi keskiarvo, sen parempi. Olen nimittäin hakemassa vaihtoon eikä sinne pääse ihan niin vain. Pitää olla hyvä keskiarvo, jotta tulisi valituksi. Vaihtopaikoista on kova kilpailu. Tahtoisin kovasti Australiaan tai Uuteen-Seelantiin, mutta minun tapauksessani niihin paikkoihin ei ole mitään mahdollisuutta päästä kovan kilpailun takia. Pitäisi olla yli nelosen keskiarvo.
Olen pääsääntöisesti saanut tenteistä nelosia ja vitosia, tosin on joukkoon tullut muutama kolmonenkin. Itse aloitan tenttiin valmistautumisen sillä, että yritän olla läsnä kaikilla kurssin luennoilla (jos sellaisia järjestetään) ja tehdä hyvät muistiinpanot. Lukemisen tenttiin aloitan hyvissä ajoin jo kurssin aikana. Kirjat luen kerran kokonaan läpi lisäksi kertailen tärppikohtia. Hyväksi olen kokenut sen, että yrittää löytää vanhoja tenttikysymyksiä joihin kirjoittaa mallivastaukset kirjan ja muistiinpanojen avulla. Niitä on hyvä lukea juuri ennen tenttiä. Tämä oli myös pelastukseni viime kesän kesätenteissä, kun aikaa oli vähän lukemiseen kesätöiden vuoksi. Lukemista oli ensimmäiseen tenttiin vähän yli 1200 sivua (kolme kirjaa) ja en millään ehtinyt lukea kirjoja kokonaan, joten hankin aikaisempia kysymyksi vanhoista tenteistä (ainejärjestöillä on monesti tenttiarkistoja) ja luin vain niitä kohtia kahden kirjan osalta. Kovasti pelotti tentissä ja olin varma, että en pääsisi läpi, koska osaaminen ei tietenkään ollut sitä tasoa mitä se olisi ollut jos olisin lukenut kirjat kokonaan. No, kolmoset sain kummastakin kesätentistä, joihin olin ihan tyytyväinen siihen nähden miten vähän olin ehtinyt lukea. Toki proffissakin on eroja. Toisilta saa hyvän arvosanan helpommalla kuin toiselta...
Mihin kuvittelet tarvitsevasi niitä viitosia? Eiköhän riitä, että tenteistä pääsee läpi.
Minulla on yksi ammattikorkeakoulutodistus, jossa on paljon nelosia ja viitosia. Töihin en päässyt.
Nyt opiskelen yliopistossa toista alaa enkä todellakaan aio repiä stressiä arvosanojen vuoksi. Valmistua pitäisi ensi keväänä kun työpaikkakin jo odottaa...
... luin vasta kommenttini jälkeen, miksi tarvitset parempia arvosanoja ja ymmärrän nyt.
Luen itse biokemiaa, ja pystyn kyllä saamaan hyviä arvosanoja. Kaiken pohjana on kuitenkin ymmärtäminen. Miten asiat liittyvät toisiinsa. Tähän käytän apuna muistiinpanoja. Luen kirjan kerran hyvin muistiinpnoja tehden. Teen myös mindmappeja. Pikkuasioita opettelen paperilapuilla, joita kanniskelen mukanani esim. ruokaa laittaessanitai esim. lenkillä. Jos vain luen kirjaa, mitään ei jää päähän. Luennolla teen muistiinpanoja slideihin, jotka on saatu etukäteen ja koitan kuunnella hyvin tarkkaan. Pintapuolinen ulkoluku yms. kyllä sabotoivat hyvä tarvosant ainakin meillä.
Yhden kurssin olen itsekin lukenut biokemiaa, ja sain siitä kurssista kolmosen, mikä on siis minulle ihan hyvä numero. Keskityin opiskelussa juuri luentomonisteiden lukemiseen. Luin kirjaa kurssin aikana sen verran, mitä kerkesin. Valmistautumiseen käytin kyllä aika paljon aikaa.
Opiskelen toista vuotta biologiaa sivuaineenani monitieteiset ympäristöalan opinnot. Pääaineopintoni eroavat melkoisesti sivuaineopinnoista, jotka ovat suurelta osalta yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tiedekunnan järjestämiä. Molemmista aineista olen saanut pääasiassa nelosia ja vitosia - mahdollisesti siksi, että valmistaudun tentteihin eri tavalla.
Biologian vaikeimmista (tai lähinnä epäkiinnostavammista, kuten solubiologiasta) asioista joudun tekemään paljon muistiinpanoja. Luennoilla en käy juuri lainkaan, koska keskittymiskykyni on olematon, jos asia ei kiinnosta. Opettajat eivät usein myöskään opeta luentomonisteiden ja tenttikirjojen ulkopuolelta mitään uutta, eivätkä selitä asioita sen paremmin kuin ne ovat kirjoissa. Kirjoista teen laajat muistiinpanot sillä ajalla, jonka muut viettävät luennoilla (ainakin teoriassa pyrin tähän). Luentomonisteisiin, jotka ovat jo muutenkin suunnilleen yhtä tiivistä asiaa kuin muistiinpanot, teen alleviivauksia ja asioita selventäviä kaavioita. Opin asioita listaamalla niitä tapahtuma- tms. järjestykseen. Tärkeää on, että osaa jo tenttiin lukiessa erotella tärkeät ja vähemmän tärkeät asiat, ja keskittyä enimmäkseen niihin. Silloin tentissä ei tarvitse pohtia, mitkä asiat kannattaa kirjoittaa.
Sivuaineopintojeni kurssit ovat vähemmän työläitä, koska kurssikirjat ovat pääasiassa täynnä yleissivistävää asiaa jaaritellussa muodossa. Kertalukeminen ajatuksella sekä ylimalkainen kertaaminen yleensä riittävät. Luennot ovat usein hyödyllisempiä kuin biologiassa ja hyvien muistiinpanojen tekeminen tärkeää. Itse ainakin pysyn luennolla keskittymiskykyisempänä, jos joudun kirjoittamaan asioita jatkuvasti ylös. Luento, jolla ei koe oppivansa mitään, kannattaa suosiolla jättää väliin ja käyttää aika johonkin muuhun.
Biologian opinnoissa on tärkeää ymmärtää asiat ja oppia käyttämään terminologiaa oikein. Yhteiskuntatieteellisen opinnoissa omien mielipiteitten muodostaminen on erityisen oleellista, koska sitä kautta asioita tulee mietittyä ja sisäistettyä. Tenttiinkin saa laittaa enemmän omia ajatuksia.
Minun oli hyvin vaikeaa päästä opiskelemaan biologiaa, koska pääsykoesysteemi ei tuntunut minulle sopivalta. Pääsykokeessa vaaditaan hyvin tarkasti tietyt asiat eikä ylimääräisestä oikeastakaan tiedosta saa juuri pisteitä. Oli mahdotonta tietää, mitä asioita vastauksiin haluttiin. Tarkemmin ajateltuna suurin ongelmani oli kuitenkin yletön stressaaminen ja jopa masennus. Ne veivät keskittymis- ja oppimiskykyni melkein täysin. Yritä siis olla stressaamatta liian paljon arvosanoista. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty.
Mitähän neuvoja vielä keksisin... Yritä saada jotain "kontaktia" tekstiin, jota luet. Kirjoita ylös huomioitasi, alleviivaa, tee kaavioita ja listoja sekä muistiinpanot tärkeimmistä asioista. Myös tentissä voi tehdä ennen vastaamista listan tärkeimmistä asioista. Luultavasti myös aika auttaa, kunhan et menetä motivaatiotasi. Sopivaa opiskelutekniikkaa ei välttämättä pysty omaksumaan heti. Kokeile eri keinoja. Kenties numerosi lähteävät parantumaan vasta sitten, kun huomaat opiskelevasi tiedon etkä niinkään numeroiden vuoksi. En tiedä ikääsi, mutta minua ainakin myös vanheneminen on auttanut käsittämään asioita paremmin. En taatusi olisi menestynyt yhtä hyvin opinnoissani, jos olisin mennyt lukiosta suoraan yliopistoon.
Olethan oikealla alalla, eli opiskelemasi asiat kiinnostavat sinua oikeasti?
Kiitos, että jaksoit kirjoittaa noin pitkän vastauksen ja hyviä vinkkejä.
"Kirjoita ylös huomioitasi, alleviivaa, tee kaavioita ja listoja sekä muistiinpanot tärkeimmistä asioista."
Yksi suuri ongelma minulla on juuri se, ettei tällaiseen ole aikaa. En edes ehdi lukemaan kirjaa kokonaan, saatika, että ehtisin tekemään siitä hyvät muistiinpanot, alleviivaukset, mind mapit yms. Olen hidas lukija. Aikaa vähentää myös se, että joudun käymään töissä opintojen ohella.
Luulisin, että olen nyt oikealla alalla. Se ei ehkä ole sitä, mistä olen kaikkein kiinnostunein, mutta hyvä kompromissi tulevaisuuden näkymien, kuten palkan ja töiden riittämisen sekä oman kiinnostukseni suhteen.
Lukion jälkeen suoritin amk:ssa itselleni väärän alan tutkinnon. Nyt olen siis jo 25-vuotias. Tässä vaiheessa, kun opiskelen vielä perusopintoja, on opiskeltava paljon sellaistakin asiaa, joka ei niin paljon kiinnosta.
Jos hidas lukeminen on suurin ongelmasi, voisit ehkä kokeilla jonkin nopean lukemisen kurssin suorittamista. Ehkä sellaisia on koulussasikin, mutta ainakin erilaiset yms. opistot järjestävät. Ehkä kannattaisi myös kysellä opettajien ajatuksia tenttivastauksistasi. Opinto-ohjaajillakin voisi olla hyviä vinkkejä. Minäkin luen varsin hitaasti ja siksi on hyvin tärkeää, ettei tarvitse lukea samoja kirjoja moneen kertaan.
Tai ehkäpä voisit yrittää parantaa keskittymistä luennoilla ja tehdä siellä hyvät muistiinpanot. Muistiinpanoja on ainakin nopeampaa lukea. Mitään fiksumpia neuvoja taitaa olla vaikeaa antaa, kun kaikki oppivat niin yksilöllisesti.
Pärjäsitkö ammattikorkeakoulussa paremmin? Ehkä yliopisto-opiskelu on hieman erilaista ja siihen tottuminen vie aikansa. Hyvää jatkoa joka tapauksessa :)
Olen jo käynyt yhden kesäyliopiston järjestämän kurssin sekä yhdellä luennolla, jossa esiteltiin uusia lukutapoja ja harjoiteltiin tunti. En kummassakaan oppinut lukemaan yhtään nopeammin, tai ainakaan niin, että olisin ymmärtänyt mitään lukemastani. Kai minulla vain on niin pitkät piuhat, etteivät asiat kerta kaikkiaan mene perille nopeammin.
Amk:ssa pärjäsin ihan hyvin. Sain useimmiten 3-5 arvosanaksi. Mutta siellä pärjäsi tentissä jo hyvin, jos oli opetellut luentomonisteet kunnolla ja vähän vilkaissut kirjaa. Suurin osa arvosanoista sitä paitsi koostui soveltavista raporteista ja ryhmätöistä.
Kiitos ja hyvää jatkoa sinullekin! :)
Minulla on sama ongelma, en saa vastauksillani pisteitä vaikka olisi lukenut kuinka. Eli alkuperäinen kysymyskin taisi olla, että miten kannattaa vastata???? Please, konkreettisia esimerkkejä!! Tämä on esseekysymys, johon toivon vitosen vastausta =)!!!