Kauan vie aikaa lukea oikeustradenomista lakimieheksi yliopistossa. Meneekö se noin 6 vuotta, joka kai muuten on normaali aika, vai auttaako noi tiedot, niin, että olisi helppo valmistua vaikkapa paljon aikaisemmin? Saako hyväksilukuja?
Kauan kestää virossa opinnot Concordiassa. Sinnehän ei kai ole pääsykokeita, mutta lukukausimaksut on?
Kauan kestää virossa opinnot Concordiassa. Sinnehän ei kai ole pääsykokeita, mutta lukukausimaksut on?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Hyväksilukua ei tipu, ei ovarin ovaria.
Kyseessä on korkeakoulututknito, joten ammattikorkeassa suoritetut opinnot ei ole minkään arvoisia, siis hyväksilukua ajatellen.
Toisekseen, onko hyötyä olla "oikonomi"
Eipä juuri, koska heidän saama tuntemus laista on todella pintaraapaisua.
Tiettyä pientä apua voi saada pääsykokeisiin luvussa mutta muuten ei.
ammattikorkean opinnoista hyvitetään yleisesti ottaen aika mukavasti yliopistossa. Korkeakoulujahan molemmat ovat. Et taida olla oikein asioista perillä.
Sinä taas et taida olla oikiksen asioista perillä, joten en vaivaudu edes "kinastelemaan" kaltaisesi kanssa.
Kyse on ollut oikeustieteellisestä ja siellä saatava hyvitys amk opinnoista. Hyvitystä ei saa. Piste.
Ihan kuriositeettina mainittakoon, opetusministeriön sivuilta, kuten myös hallituksen esityksestä, on luettavissa, että suomessa on korkeakoulu ja ammattikorkeakoulu. Se kuuluisa duaalimalli.
Että se siitä.
Se ei parahin Moules muuksi muutu.
Korkeakouluillahan tarkoitetaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja.
Minä olen hyväkäs.
Tiedekunnan hyväkislukumääräyksissä todetaan, että vain yliopisto-opinnot kelpaavat hyväksiluettavaksi. Kursseja voi puolestaan korvata, mikäli ne vastaavat sisällöltään ja laajuudeltaan korvattavaa kurssia. Näin siis Helsingissä. Linkkiä ei ole laittaa, mutta eiköhän sitä juristiksi haluava tällaisesta pienestä tiedonhakutehtävästä selviä.
On korkeakouluilla tarkoitetaan korkeakouluja (esim TKK, TAIK, Teatterikorkeakoulu) ja yliopistoja. Ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan ammattikorkeakouluja. Nämä ovat kaksi eri asiaa, eli suomessa on korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja.
Miksi suoltaa paskaa jonka itsekin tietää valheeksi?
1 §
Korkeakoulututkinnot
Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980464
nyt sanotaan? (anteeksi, olin väärässä? ;))
Katsos kun terminologian takia tulee epäselvyyttä herkästi sen takia, että ei voi tietää puhutko ylä- vai alakäsitteestä, eikö? Siis yrität itse puhua yläkäsitteellä ylentääksesi itseäsi aiheetta, alakäsitteellä kuuluisi tarkasti puhua:
KORKEAKOULUTUTKINTOJA OVAT
a)korkakoulututkinnot
b)ammattikorkeakoulututkinnot
a:t jakautuvat ylempiin ja alempiin korkeakoulututkintoihin ja b:t jakautuvat ammattikorkeakoulututkintoihin ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin
kaikki nuo 4 ovat siis korkeakoulututkintoja
TARKASTI JOS ILMAISISIT ASIASI, NIIN SANOISIT ETTÄ OLET SUORITTAMASSA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOA TAI VOISIT ERIKSEEN SANOA VIELÄ, ETTÄ ns. "alempaa" ammattikorkeakoulututkintoa!
Siis yliopistoista saa alempia ja korkeampia korkakoulututkintoja, näitä eis aa AMK:sta, AMK:sta saa AMK-tutkintoja, mutta siis sinä mielelläsi jätät sen ammatti-sanan pois ja et siis halua puhua tarkasti alakäsitteellä, vaan yläkäsitteellä, jolloin ei voi tietää oletko suorittamassa yliopistossa vai amk:ssa tutkintoa, eikö? Toivot, että kun puhut yläkäsitteellä, niin joku luulee sinun olevan yliopistossa, siksi et halua puhua AMK-tutkinnosta...
Laki lähtee siitä, että Suomessa voi suorittaa erilaisia III-asteen tutkintoja, jotka ovat korkeakoulututkintoja.
KUITENKIN laki sanoo myös, että korkeakoulut ovat yliopistoja tai muita tieteellisiä (akateemisia) opinahjoja. Ammattikorkeakoulu on de jure ja de facto ammattikorkeakoulu ei korkeakoulu. Tässä mielessä amk ei siis ole korkeakoulu.
Edelleen olen sitä mieltä, että em. sekavuus on entisestään sekoittamassa suomalaista koulutuspolitiikkaa. Ehdotus III -asteen koulutuksen (yleis)nimikkeiden jakamisesta mm. tiedekorkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin olisi huomattavasti selkeämpi ja samalla vältettäisiin turha kinastelu yhden sanan sisällöstä.
Yksi vaihtoehto, jota mm. EU:n komissio käyttää, on jakaa erilaiset ja eri tasoiset korkeakoulututkinnot sillä perusteella, minkälaisen jatkoopintokelpoisuuden niillä saa. Useimmissa komission tehtävissä vaaditaan korkeakoulututkintoa, joka perusteella on oikeus tieteellisiin jatko-opintoihin (so. akateeminen ylempi kk-tutkinto Suomen kontekstissa).
Tästä tietenkin seuraisi keskustelu, mitä tehdään ylemmällä amk- tutkinnolla. Vastaus tietenkin on ja olisi, että ei tosiasiallisesti mitään. Tämkin olisi ollut hyvä miettiä jo 15 vuotta sitten, kun korkea-asteen koulutusta alettiin "romuttamaan".
tulit muiden nickiesi takaa esiin. Todella mukavaa ;)
Ilmaisit itseäsi taas hienosti ;)
" TARKASTI JOS ILMAISISIT ASIASI, NIIN SANOISIT ETTÄ OLET SUORITTAMASSA AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOA TAI VOISIT ERIKSEEN SANOA VIELÄ, ETTÄ ns. "alempaa" ammattikorkeakoulututkintoa! "
Minä sanon kyllä aina suorittavani ammattikorkeakoulussa tradenomin tutkintoa, eiköhän se ole ihan tarpeeksi selkeästi sanottu. Kuvitteletko oikeasti, että esim. minä sanoisin pelkästään suorittavani korkeakoulututkintoa, jonkun sitä kysyessä? Tästäkö nyt tosiaan väitellään? Valitettavasti tähän aiheeseen taitaa myös tuo "university" kiukuttelu lähinnä liittyä. Huvittavaa ;)
Miettikää nyt oikeasti mitä te oikein kirjoittelette itsensä ylentämisestä, eihän tässä ole mitään järkeä.
Meinaa oikein huvittaa, millaisia intohimoja tämä asia herättää =D
Yksi kysymys "Opetusneuvokselta" johon vastaukseksi kelpaa vain kyllä tai ei:
Asetuksen korkeakoulututkintojen järjestelmästä, 1§, 3) mukaan, onko ammattikorkeakoulututkinto korkeakoulututkinto?
Melko korkealentoista legendaa, korkealta ja kovaa ...
"KUITENKIN laki sanoo myös, että korkeakoulut ovat yliopistoja tai muita tieteellisiä (akateemisia) opinahjoja."
Missä kohtaa laki näin sanoo rajaten ammattikorkeakoulut ulkopuolelle?
"Ammattikorkeakoulu on de jure ja de facto ammattikorkeakoulu ei korkeakoulu. Tässä mielessä amk ei siis ole korkeakoulu."
Logiikkaasi soveltaen myöskään maanpuoluskorkeakoulun tutkinnot eivät ole de jure de facto korkekoulututkintoja vaan "maanpuolustuskorkeakoulututkintoja".
"Tästä tietenkin seuraisi keskustelu, mitä tehdään ylemmällä amk- tutkinnolla. Vastaus tietenkin on ja olisi, että ei tosiasiallisesti mitään."
Nämä tutkinnothan ovat nimenomaan suoraan teollisuuden tarpeisiin eivätkä täyttämään mitään näennäistä pätevyyttä komission tehtäviin.
Aloitusviestissä kysyttiin tähän asiaan liittyen:
1) Onko helppo valmistua,
2) Saako hyväksilukuja.
Näihin vastaisin, että:
1) varmaan kaikki juridiikkaan liittyvä kokemus auttaa opinnoissa. Tuskin kuitenkaan aiemmilla opinnoilla on ratkaisevaa merkitystä siihen, että valmistuuko nopeammin.
2) Tähän vastaisin, että tuskin ainakaan mitään suurempia korvaavuuksia ole oikeustradenomille tiedossa. Tietysti aina kannattaa ehdottomasti yrittää, josko jotain korvaavuuksia saisi - ainakin jos tärkein päämäärä on nopea valmistuminen. Varmempaa tietoa saat asiasta ottamalla yhteyttä ennalta tiedekuntaan johon hakee (Helsinki, Rovaniemi, Turku tai ÅA). Kyllä sieltä sitten kerrotaan, että mitkä ovat käytännöt ja mihin ne perustuvat.
Tuo nyt palstalla virinnyt keskustelu menee mielestäni jossain määrin sivuun viestiketjun aloittajan ongelmasta.
On.
Ymmärrän täysin, että asian seuraaminen on hankalaa. Samoin käy useimmille työnantajille. Sääli heitä.
Tietenkin on eduksi lukea hallituksen esitys ja sen perustelut ao. laista. Tällöin ymmärtää sen, että korkeakoulututkintoja on Suomessa (ja maailmalla) hyvin erilaisia ja tasoisia. Lienet vanhan kunnon ajan opiskelija, koska halunnet ymmärtää asian niin kuin se oli vielä 1990 -luvun alussa. Tuolloin sana korkeakoultutkinto niin laissa kuin myös arkikielessä ymmärrtettiin poikkeuksetta oikein ja se oli sisällöltään homogeeninen.
Tänä päivänä korkeakoulututkinto ei tarkoita sanan alkuperäisessä merkityksessä korkeakoulututkintoa, koska sen voi suorittaa myös amk:ssa. Laki kuitenkin lähtee selkeästi siitä, että korkeakoulutukintoja on eri tasoisia - ja laisia. Korkeakoulututkinto tiedekorkeakoulusta ja ammattikorkeakoulusta eivät ole sama asia laissa tai millään tavoin muutenkaan. Siksi OPM:n viisaudessaan ajaa edelleen duaalijärjestelmää, jonka auringonlasku on tosin jo alkanut.
Alkuperäinen sanomani oli, että laissa sana KORKEAKOULU tarkoittaa vain akateemisia oppilaitoksia. Korkeakoulututkinnon voi toki suorittaa ammattikorkeakoulussa, mutta ammattikorkeakoulututkintoa ei voi suorittaa KORKEAKOULUSSA.
Sekavaa, myönnetään. Tilanne palautuu noin 10 vuodessa 1990 -luvun alun tilanteeseen. Ensimmäisen merkin järjen voitosta antoi pääministeri Vanhanen pari viikkoa sitten sanomalla, ettei 70 prosentin "korkeakouluttaminen" ole ylipäätään mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista. Hän tuskin tarkoitti puhuessaan, että ongelma olisi tiedekorkeakouluissa ja niiden opiskelijoiden tasossa..
" Korkeakoulututkinnon voi toki suorittaa ammattikorkeakoulussa, mutta ammattikorkeakoulututkintoa ei voi suorittaa KORKEAKOULUSSA. "
Taitaa olla todella vaikeaa myöntää olleensa esim. väärässä.
Onko esim. sairaanhoitaja (ylempi amk) tutkinto suoraan teollisuuden tarpeisiin? Mitä sairaanhoitajista valmistetaan? ;)
"Miettikää nyt oikeasti mitä te oikein kirjoittelette itsensä ylentämisestä, eihän tässä ole mitään järkeä."
- on siinä ja olet siitä loistava esimerkki. Hevosesta ei tule kilpahevosta etuliitteen lisäyksellä.
Sä olet niiiin nokkela...
Voisitko sinä sitten ystävällisesti kertoa miten olen ylennellyt itseäni?
"Kylväminen ei ole niin vaivalloista kuin korjaaminen" ;)
sama vanha huutelijahan se siellä.
...kukas se siinä, jollei itse Kalu^2 alias Moules. Missäs paska jollei rattaissa, ja missäs trolli jollei keskusteluissa?
MITÄ sinulla on tradenomeja vastaan, kun jatkuvasti yrität niitä mustamaalata esiintymällä tradenomiopiskelijana ja suoltamalla tuubaa, joka ruokkii ja vahvistaa kaikkein epäoikeudenmukaisimpia ja loukkaavimpia ennakkoluuloja AMK-opiskelijoista?
Onhan tuo luomasi fanaattisen AMK-uskovainen tradenomihahmo tavallaan hauskakin näine ominaispiirteineen:
1) Ei tiedä mistään mitään
2) Ei myöskään ota selvää mistään ennen kuin puhuu
3) Esittää jyrkkiä mielipiteitä pelkkien oletusten nojalla
5) Esittää faktoina selkeästi virheellisiä väittämiä
6) Ei perustele mitään, mutta vaatii toisilta perusteluja
7) Tultuaan argumentoiduksi kumoon jatkaa inttämistä - joko aihetta vaihtaen tai vieläpä samasta aiheesta.
Hauskahan tuo stereotyyppinen, sokean AMK-uskovainen karikatyyrisi on, mutta ei enää kovin uskottava. Ei kukaan varmaan usko, että yksikään AMK-opiskelija on OIKEASTI noin torvi. Esim. tässä keskustelussa tuo luomasi hahmo ryhtyi puhumaan asiasta, josta ei todellakaan tiennyt - tradenomitutkinnon hyväksiluennasta oikiksessa - luvaten olemattomia hyvityksiä. Tultuaan oikaistuiksi "tradenomiopiskelijasi" jäi jankuttamaan aiheen vierestä. Fiksu olisi ymmärtänyt olla lainkaan ottamatta kantaa asiaan jota ei tunne - tai olisi ottanut ENSIN selvää - ja vähän tyhmempikin olisi oikaisun luettuaan ymmärtänyt vaieta (tai vaieta ja ottaa selvää). Ei noin tyhmää AMK-opiskelijaa ole takuulla oikeasti olemassakaan.
Ei, et tosiaankaan ole enää uskottava. Minä en ainakaan usko enää, että olet sitä mitä väität.
Mutta MITÄ PAHAA ne tradenomit ovat sinulle tehneet, että noin uutterasti jaksat niiden mainetta pilata?
"ammattikorkean opinnoista hyvitetään yleisesti ottaen aika mukavasti yliopistossa. Korkeakoulujahan molemmat ovat. Et taida olla oikein asioista perillä."
YLEISESTI OTTAEN.
Sinulla tuntuu olevan paljon ylimääräistä energiaa kun jaksat kirjoittaa nooooin pitkä viestin, jonka minä puolestani pystyn nollaamaan lauseella.
Onko ammattikorkeakoulu korkeakoulu? Kyllä on. (Ole hyvä, sinut on nollattu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351?search[type]=pika&search[pika]=korkeakoulu*
kirjoittamaan tällaista.
"1) Ei tiedä mistään mitään
2) Ei myöskään ota selvää mistään ennen kuin puhuu
3) Esittää jyrkkiä mielipiteitä pelkkien oletusten nojalla
5) Esittää faktoina selkeästi virheellisiä väittämiä
6) Ei perustele mitään, mutta vaatii toisilta perusteluja
7) Tultuaan argumentoiduksi kumoon jatkaa inttämistä - joko aihetta vaihtaen tai vieläpä samasta aiheesta. "
Tuossa ei ole ollenkaan perää. Voisitko esittää perusteluja?
kaiken lisäksi sekaisin.
"Ei, et tosiaankaan ole enää uskottava. Minä en ainakaan usko enää, että olet sitä mitä väität. "
Mitähän minä olen väittänyt olevani? ;)
"Mitähän minä olen väittänyt olevani? ;)"
Tradenomiopiskelija. Ainakin minä tulkitsen alla olevan otteen omasta tekstistäsi niin. Oikaise toki, jos olen väärässä - mutta kerro samalla mitä tuolla sitten tarkoitit. :)
Nimim. "Moules" kirjoitti 17.10.2006 klo 14.47
"Minä sanon kyllä aina suorittavani ammattikorkeakoulussa tradenomin tutkintoa,---"
Keskustelu kanssasi vastaa Aku Ankka -triviaa, olet todistanut lahjattomuutesi useaan otteeseen. Ei maksa vaivaa.
vain leikkimielellä. Minä luulin että puhuisimme asiaa ja myös sinä vastaisit kysymyksiin, sekä esittäisit faktaa.
Onkohan minulla ollut harhaluulo, kun olen elänyt käsityksessä, että esim. ammattikorkeakoulusta ei voi saada ylempää korkeakoulututkintoa..ja tässä olisi se selvin ero..(?)
-S-
Ei ole tarkoitus nyt olla kamalan ilkeä, mutta käy vilkaisemassa niitä duuneja, joihin oikeustradenomikokeilulla koulutetaan. Oikeustradenomina saatat tehdä näppärästi muistiinpanoja ja erotat käräjäoikeuden hovioikeudesta, mutta siihen se etu jää. Jos lakimieheksi mielit, ala lukea kotimaan yliopistojen pääsykokeisiin. Oikoteitä ei ole.
Täällä on aihealueesta lisää keskustelua:
http://www.artikla.com/forum/viewtopic.php?t=325
Oletukseni on, ettei ainakaan mitään suurempia korvaavuuksia ole oikeustradenomille tiedossa. Tietysti aina kannattaa ehdottomasti yrittää, josko jotain korvaavuuksia saisi - ainakin jos tärkein päämäärä on nopea valmistuminen. Varmempaa tietoa saat asiasta ottamalla yhteyttä ennalta tiedekuntaan johon hakee (Helsinki, Rovaniemi, Turku tai ÅA). Kyllä sieltä sitten kerrotaan, että mitkä ovat käytännöt ja mihin ne perustuvat.
Yleisesti aihealueesta todettakoon, että Mielestäni ei ole ongelmallista, mikäli ko. oikeustradenomeille on oma pääsykokeensa tai pieni kiintiönsä. Eihän varmastikaan oikeustieteellisen tdk:hon sisään pääsy ole ollenkaan se vaikein juttu vaan "ulospääsy" valmistuneena.
Ehdottomasti ongelmallisempana näen sen, että tutkintovaatimukset samaan tutkintoon (esim. Oikeusnotaarin ja/tai OTM:n tutkintoon) olisivat faktisesti erilaisia oikeustradenomipohjalta tulevilla. Tarkoitan em. asialla mm. mahdollisia hyväksilukuja/korvaavuuksia, joissa jokin suoritus hyväksiluettaisiin tutkintoon vaikka suoritus ei vastaisikaan todellisuudessa sitä, mitä vaaditaan normaalilla opinto-oikeudella opiskelevilta. Kyse on paitsi yhdenvertaisuudesta, niin ennen kaikkea tutkinnon laadusta ja sitä kautta arvostuksesta. Kyse voi myös olla esim. päämiesten oikeusturvasta, jos valmistunut toimii asiamiestehtävissä. Siten kyse ei ole "pikkuasioista".
"Eihän varmastikaan oikeustieteellisen tdk:hon sisään pääsy ole ollenkaan se vaikein juttu vaan 'ulospääsy' valmistuneena."
Itse koen asian toisinpäin. Luin pääsykokeisiin kuin pieni eläin, ja parin pisteen marginaalilla pääsin sisään. Nykyään luen yleensä n. viikon tiedekunnan tentteihin (ml. viiden vanhan opintoviikon tentit), eikä yhtään hylsyä ole kolmen vuoden aikana vielä tullut. Dekaani mainitsi muistaakseni joskus tervetulotilaisuudessa aikanaan, että 98 % Turkuun päässeistä valmistuu ylempään tutkintoon, joukossa myös ÅA:n oikotietä käyttäneet. Mitään karsintaa ei siis opintojen aikana tapahdu.
Suhtaudun kielteisesti erilaisten vaihtoehtoisten teiden hyväksymiseen oikeustieteelliseen pääsyssä niin kauan kuin ainoa tae jonkinlaisesta OTK:n/OTM:n aivotoiminnasta on tiedekuntaan pääseminen pääsykokeen kautta. OTK:n/OTM:n opillinen pätevyys avaa kuitenkin sellaisia ovia, joiden ihan yleisistä syistä tulisi olla ihan kaikkien tavoitettavissa. Tärkeää on mainitsemasi päämiehen oikeusturva, mutta vähintäänkin yhtä oleellista on se, että tuomioistuin- ja syyttäjänlaitoksessa ei kohella täysin toistaitoista sakkia.
Pidetään siis mieluummin se aivotoimintakontrolli opintojen alkuvaiheessa, jolloin alalle soveltumattomat voivat löytää heti sopivamman alan, kuin että annetaan vääntää parikymmentä vuotta itselle sopimattoman alan kimpussa. Siinä säästyy monelta pettymykseltä.
oli
OTK:n/OTM:n opillinen pätevyys avaa kuitenkin sellaisia ovia, joiden ihan yleisistä syistä tulisi olla ihan kaikkien tavoitettavissa.
piti olla
OTK:n/OTM:n opillinen pätevyys avaa kuitenkin sellaisia ovia, joiden ihan yleisistä syistä EI tulisi olla ihan kaikkien tavoitettavissa.
"...yhtä oleellista on se, että tuomioistuin- ja syyttäjänlaitoksessa ei kohella täysin toistaitoista sakkia."
Olen kanssasi täysin samaa mieltä tästä. Esimerkiksi oikeusvaltioperiaate ei voi toteutua käytännössä, jos ko. asia ei ole kunnossa. Toisaalta kyse on pitkälti valitettavasti myös arvoista. Arvoja taas ei pääsykokeilla saatane muutettua. "Hieman juhlallisemmin" sanottuna siis kyse on siitä, että noudattavatko tuomarinvalaansa vai eivät.
Pyrkimällä pääsykokeiden kautta ÅA:han ja suorittamalla ruotsinkielisen oikeusnotaarin tutkinnon, saa jatko-oikeuden Turun yliopiston oikeustieteellisessä. HUOM! ero oikeustradenomi/rättsnotarie -tutkinnoissa. Notaarin tutkinto katsotaan nykyisen kanditutkinnon arvoiseksi, oikeustradenomi suoraan sellaisenaan ei.