Tämä on jännää. Aina iltaisin alkaa surra maailmankohtaloa ja rupeaa kamalasti ahdistamaan ja pelottamaan, kun taas päivällä sen sijaan on pää ihan pilvissä (huom. pilvissä, ei pilvessä :D). Päivällä tuntee olonsa itsevarmaksi ja ehkä jopa hieman kaikkivoimaiseksi. "Kyllä minä täällä selviän yksinäni". Mutta kun tulee ilta... Voi kamala, että kaikki silloin ahdistaa. Mutta aamulla herätessäni huomaan oloni olevan paljon parempi. En tiedä, mitä tämä on. Kunhan kerron. Onko muilla samanlaista? Nyttenkin, tätä kirjoittaessani, tunnen että minusta olisi vaikka mihin!
Eräs yksinäinen
nainen..
8831
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen todella herkkä. Niin tunteellinen ja lämmin kuin ihminen voi olla. Yksinäisyys raastaa minua. Välillä minulla on toivomuksia kuolemasta. Kuulostan melko sekavalta, tiedän sen, en vain jaksa hioa tekstiä niin viimeistellyksi.
Onkohan kenellekään toisella yksinäisellä tätä "päivällä rohkea, illalla peloissaan" -kuviota?
Kyllä päivällä on useammin voittajafiilis kuin iltaisin, iltaisin vain huomaa että tilanne on se sama -0 mistä aamulla heräsikin ja tulee heräämään huomennakin.
tuttu tunne,itsellä samanlainen.muuten joskus on sit kyllä menoo ja vähän liikaakin sit kaipaa sinne kotiin ja yksinäisyyteen ,mutta jonkun ajan päästä taas se kolkko tunne YKSIN..mitähän asialle vois tehdä???
Katsotko ehkä niitä liikaa?
Eläydytkö liiaksi vähempiosaisten ja väärinkohdeltujen elämään?
vai suretko sittenkin omaa itseäsi??
Päivällä on touhua ja ihmisiä ympärillä, siellä on helppoa unohtaa ikävät asiat. Iltaisin voi tulla yksinäisyys ja pelko. Mutta jos on tasapainossa itsensä kanssa, ei pitäis noita ikäviä oloja useinkaan tulla.
Ethän vertaa itseäsi muihin? Tai heidän aikaansaannoksiinsa?
Elä omaa elämää. Keksi sisältöä ja kiinnostavaa.
Joskus auttaa, kun alkaa kirjoittaa päiväkirjaa: samalla asiat selkeytyy omalle itselle.
Silloin kun tunnet itsesi itsevarmaksi, niin mene ihmeessä tutustumaan sitten muihin ihmisiin.
illat vielä mitään, mutta aamut ovat sietämättömiä. Silloin tuntuu siltä että tahtoisi vain jäädä vuoteeseen, eikä nousta koskaan. Jotenkin sitä kuitenkin saa aina itsensä ylös ja ulos.
Toisinaan tulee kyllä mietittyä asioita iltaisin, kelattua päivän tapahtumia ja kaikkia pieleen menneitä asioita.
Tunnistatko itseäsi em. kategorian alta?
Sensitiivi persoonallisuus, siis herkkäkö?
No, olen minä aika herkkä.