Vaikka syytettä ei nostettaisi on Jaskarin jatko mielestäni mahdotonta. Se olisi puolueen ja hänen etunsa vastaista. Myös kansanedustajaehdokkuudesta on vetäydyttävä. Tämä on ainoa järkevä johtopäätös.
Voiko syytönkään Jaskari jatkaa
Epäilen
16497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kokkoomus ei oo kyllä mikkään herrojen puolue.
Kyllä tekee hyvää kokkoomukselle.
Kokkoomusta muutoin kannattaa äänestää - ei mitään sossuherroja.
No ei varmasti kannata jatkaa puoluesihteerinä.
Jos jätkä ei osaa pyörittää sivubisneksenä edes yhden työntekijän "viihdealan yritystä", niin miten sitten suurta puoluetta?
Kerta kaikkiaan kyvytön tyyppi!
Tiedä, mitä puhelutietoja poliisilla on hallussaan.
Ketä muita vielä vedetään mukaan?
Mitä kaikkea bisnestä on pyöritetty?
Siloposki astui virolaisten kelkkaan ja siitähän ei tullut kuin sanomista.
No, oppiipahan kloppi.
koska hän kertoi väärän nimen*
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1250847
Vain Jaskari tietää, mitä hän on tehnyt niissä asioissa, joita poliisi nyt tutkii.
Niinpä ainoa oikea, ja samalla viisas tapa on, että Jaskari kertoo kaiken avoimesti ja julkisesti mitään salaamatta.
Muuta keinoa poliittisen luottamuksen säilyttämiseen ei ole olemassa.
Muistammehan kaikki vielä vasemmistoliiton Pekka Saarnion, joka jäi kiinni rysän päältä ruskean kirjekuoren kanssa, kun otti rakennusliikkeeltä vastaan lahjuksia vaikuttaakseen kaupunginvaltuustossa erään kulosaarelaisen tontin kaavoitukseen.
Saarnio tunnusti kaiken, erosi kaikista luottamustehtävistään ja asian vatvominen jäi siihen.
Mutta jo vuoden kuluttua Rehti-Pekka Saarnio pyydettiin takaisin kaikkiin luottamustehtäviinsä ja hän nousi jopa kansanedustajaksi huolimatta "rikollisesta" menneisyydestään.
Tunnustaminen kannattaa, jos tunnustettavaa on. Se vetää juorujen alta maton ja puhdistaa ilman epämääräisistä epäilyistä.
Hiihtoliiton ja Jäätteenmäen tekniikka - se, että kerrotaan vain se, minkä media on jo kaivanut päivänvaloon - on täysin väärä tekniikka.
Päinvastoin kuin Anneli Jäätteenmäki, ei Harri Jaskari edes yritä.
"Niinpä ainoa oikea, ja samalla viisas tapa on, että Jaskari kertoo kaiken avoimesti ja julkisesti mitään salaamatta."
Suomessa rikoksesta epäillyn ei ole pakko puhua totta niin kuin todistajan.
Jaskarin ei tarvitse todistaa itseään vastaan rikostapauksessa.
>>Jaskarin ei tarvitse todistaa itseään vastaan rikostapauksessa.
Älä vertaa Jäätteenmäen tapausta Jaskariin! Demaritoverituomioistuin vei Jäättenmäen kokkareiden ivahuutojen saattelemana oikeuden eteen. Jäätteenmäkeä EI TUOMITTU MISTÄÄN RIKOKSESTA! Paina se mieleesi, vaikka kuinka muuta tekisi mielesi valehdella.
Jaskaria epäillään todella törkeistä rikoksista.
Jäättenmäen "rikokset" olivat vain demaritoveritumioistuimen poliittisia oikeuteen viemisiä. Sen takia oikeus ei tietenkään voinut tuomita, koska "oikeaa" rikosta ei ollut tapahtunut. Siinä on suuri ero!
Jos Jäätteenmäki olisi heti tunnustanut pyytäneensä tietoja Manniselta, niin hän olisi edelleen pääministeri.
Jos Jaskarilla on jotain kerrottavaa sen lisäksi, mitä hän on tähän mennessä kertonut, niin kaikki kannattaisi kertoa nyt.
Mitä enemmän media onnistuu kaivamaan esiin sellaista, minkä Jaskari on salannut, sitä vaikeampi hänen on palata tehtäväänsä, vaikkei mitään syytteitä nostettaisikaan.
Jäätteenmäen tapauksessahan käräjäoikeus totesi toteennäytetyksi, että jäätteenmäki oli Mama Rosassa pyytänyt Manniselta tietoja, mutta rikoksen tunnusmerkit eivät täyttyneet, koska Manninen suostui ilman sellaista painostusta, joka olisi ollut Jäätteenmäen suunnasta rikollinen teko.
Käsittääkseni toteen näytetyksi ei osoitettu Mannisen puheita eikä Jäätteenmäkeä tuomittu mistään. Joku uskoo Mannisen puheita, joku uskoo Jäätteenmäen puheita. Kumpikin puhui omaan pussiinsa.
Oikeus perusti nimenomaan pätöksensä siihen, että Jäätteenmäki oli pyytänyt Manniselta tietoja, mutta ei katsonut sen olevan Jäätteenmäen kohdalta rankaisemisen arvoista.
Kyllä se löytyy oikeudenkäyntipöytäkirjoista täsmällisesti ilmaistuna.
Aikoinaan Oiva Härkönen kinasi kovasti, että oikeus olisi katsonut niin, että oikeus otti sellaisen kannan, että "vaikka Jäätteenmäki olisi pyytänyt, se ei olisi olut rikos".
Härkönenkin on taipunut (en viitsi hakea kyseistä kirjoitusta) myöntämään sen, että noin se ei ollut.
Siis, ei Jäätteenmäkeä tuomittu mistään ja kumpikin varmaan puhui omaan pussiinsa, mutta oikeuden kanta oli edellämainittu ja lisäksi oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on maininta, että se pitää Mannisen kertomusta uskottavampana.
Tuo pöytäkirja on minulla tulostettuna ja jossain se vielä on ehkä netissäkin, mutta en aio alkaa siteeraamaan siitä sanaakaan, olen tarpeeksi asiaa jo vääntänyt Oiva Härköselle.
Käräjäoikeus vapautti Jäätteenmäen, Manniselle sakkoja
Helsinki,
(STT)
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kansanedustaja Anneli Jäätteenmäen syytteet Irak-vuoto-oikeudenkäynnissä. Käräjäoikeuden mielestä yllytyksestä tai avunannosta ei ole näyttöä. Pelkkä pyyntö saada asiakirja, tiivistelmä tai saada mielenkiintoista materiaalia ei ole yllytystä tai avunantoa virkasalaisuuden rikkomiseen.
Oikeuden mukaan Jäätteenmäki pyysi tietoja Bush-Lipponen-muistosta, mutta hän ei taivuttanut tai uhannut Mannista antamaan tietoja. Käräjäoikeuden mielestä Manninen antoi tietoja omasta halustaan.
Presidentin entinen neuvonantaja Martti Manninen tuomittiin maksamaan 80 päiväsakkoa eli maksettavaa kertyi 3 600 euroa virkasalaisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeuden mielestä Manninen tiesi asiakirjat tai niiden tiedot salaisiksi.
Osa Mannisen lähettämistä asiakirjoista vastasi varsin tarkkaan ulkoministeriön alkuperäisiä asiakirjoja. Osasta Manninen teki koosteen. Ne sisälsivät muun muassa tietoja Suomen ulkosuhteista. Oikeus määräsi asiakirjat salaisiksi 15 vuodeksi.
Käräjäoikeus määräsi valtion korvaamaan Jäätteenmäelle yli 7 000 euroa oikeudenkäyntikuluja.
Julkaistu 19.3.2004 3:27:00
http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/stt/?ts=0,3:2026:864:0,4:50:0:1:2004-03-19;4:49:0:0:0,104:50:212722,1:0:0:0:0:0:
Kun oli sana sanaa vastaan ja yli tuhat sivua fakseja, niin oikeus uskoi Mannista siinä, että Jäätteenmäki oli pyytänyt tietoja, vaikka sen itse kielsi, mutta katsoi Mannisen suostuneen pyyntöön ilman, että Jäätteenmäen olisi tarvinnut käyttää lain vastaisia painostus- tai houkuttelukeinoja.
Mannisen avuliaisuus suostua toteuttamaan Jäätteenmäen toiveet puhdisti Jäätteenmäen rikossyytteestä.
Tämä on totuus, jota Jäätteenmäki ei tyhmyyttään halua myöntää, kun joutuisi siten tunnustamaan valehdelleensa kuukausikaupalla medialle.