ketjuina kulkevan nuo uskoa koskevat kirjoitukset.
Vastustajia ja puolustajia näkyy oleva ja näin yksimielisyyttä ei ole syntynyt.
Miksi ihmeessä tänne ei saisi tuoda uskonasioita, kun tuodaanha tänne muitakin keinoja terveyden mahdolliseksi löytämiseksi.
Itse olen huomioinut, että uskosta puhuvat tuovat aina toivoa, mutta muista asioista, vaikkapa masennuksesta puhuvat ovat usein hyvin toivottomia ja siksi on hyvä, että nämä kaksi asiaa kohtaa edes tällä palstalla.
Vastustajia ja puolustajia näkyy oleva ja näin yksimielisyyttä ei ole syntynyt.
Miksi ihmeessä tänne ei saisi tuoda uskonasioita, kun tuodaanha tänne muitakin keinoja terveyden mahdolliseksi löytämiseksi.
Itse olen huomioinut, että uskosta puhuvat tuovat aina toivoa, mutta muista asioista, vaikkapa masennuksesta puhuvat ovat usein hyvin toivottomia ja siksi on hyvä, että nämä kaksi asiaa kohtaa edes tällä palstalla.
Vastaukset 18
Vanhimmat
kohtaamaan sitä uskoas johonki muualle, jos se niin kiinnostaa. Siksi tänne ei saa tuoda uskonasioita kun ne ärsyttävät ei-uskovaisia ihmisiä, eivätkä kuulu millään tavalla aiheeseen. Käsitätkö ääliö, vai pitääkö vääntää rautalangasta?!
hermostu. Eihän kenenkään ole pakko lukea uskonasioista, mutta kyllä kannattaisi, sillä siellä on valo.
toisilla palstoilla. Ei täällä sentään niin pimeätä sakkia ole.
Masennuksesta täällä vain kärsitään.
aina heti otsikkoon, että viesti sisältää uskonasioita.
voisikin tehdä. Se vain tulisi tiedottaa noille uskovaisille, sillä heitä kulkee täällä useampia.
ei kukaan ajattele täällä kulkevan pimeää sakkia ja varmasti he jotka haluavat auttaa ymmärtävät täällä olevan masentuneita, jotka tarvitsevat jostakikaan valoa ja toivoa.
kun käydään juttelemaan uskosta niin täytyy miettiä, mistä uskosta? Joku uskoo itseensä, joku johonkin muuhun. Toivoisin, että moni uskoisi siihen, että on mahdollisuus parantua.Usko Jumalaan ja Jeesukseen ovat pohja elämälle..Koetus tekee mestarin..
jotka tulemme etsimään tänne tietoa uskosta ja Jumalasta ja kaikesta hyvästä.
Olette väärällä palstalla.
Täällä keskustellaan terveydestä ja sairaudesta ja tässä nimenomaisessa foorumissa keskustellaan MASENNUKSESTA. Tämä on vertaisryhmä, ei täällä kuuluisi löytää kaipaamaasi "tietoa uskosta, jumalasta ja kaikesta hyvästä". Sellaisille jutuille on ihan omat fooruminsa.
Ole kilttejä uskovaiset, älkää ahdistelko meitä jo ahdistuneita ihmisiä käännytystyöllänne. Pyydän..... Mä oon ihan hajalla kun tänään jokainen viesti on ollut vaan jotain uskontoa ja jeesusta ja valoa ja ..... ei jaksa enää...
En voi tietää kun avaan jonkun kirjoituksen, onko siellä uskosta vai onko se tämän palstan aihepiiriin kuuluvaa. Mut täällä on vain pelkkää jeesustelua. Älkää enää....
Tämä on ollut hyvä palsta ja olen saanut tukea joka päivä. Nyt on eilen ja tänään mun olo tullut entistä tuskaisammaksi enkä jaksaisi enää yhtään....
En ymmärrä miksi ihminen voi olla vihainen asiasta johon ei usko. Uskovaisia kehoitetiin menemään minne vaan.. Mihin Sinä itse uskot? Jos uskot itseesi,mieti mitä voit itsesi hyväksi tehdä.. Voit kuntoilla ja tehdä kolmiolautasia. Jos uskot Jumalaan niin mitä hän.. on jo tehnyt. Veikkaan että ne jotka uskoo enempi Jumalaan kuin kohtaloon ovat voittamassa. Perusasiaan palatakseni, henkilö joka kehoittaa muita harkitsemaan palstan vaihtoa ei voi olla kovin depressiivinen, joten sorry, ehkä tavataan.
"henkilö joka kehoittaa muita harkitsemaan palstan vaihtoa ei voi olla kovin depressiivinen". Eli te pidätte siis masentuneita lauhkeina lampaina, jotka eivät osaa pitää puoliaan, ja keille on helppo uskotella mitä vaan, ja käytätte sitä hyväksenne. Sen takia te siis täällä hillutte. No niin, tulipa sekin todistettua, asia loppuunkäsitelty..
Alkaa muistuttaa kamppailulajia. Emme me masentuneet jaksa nyt kamppailla muuta vastaan, kuin omaa sairauttamme.
ahdistaa sinua. Mietinkin, että miksi ahdistut uskosta? Olet ehkä joutunut joskus kokemaan jotakin, jota on sanottu uskon olevan, mutta se on ollut vain valhetta. Monet ovat joutuneet kokemaan pahoja ja ahdistavia asioita uskonnon nimellä kulkevana, joka kuitenkin on ollut kaukana todellisesta uskosta.
Todellinen usko ei ikinä ole pelottavaa, vaan päinvastoin turvaa tuovaa.
Olen pahoillani, että joudut noin vaikean sairauden kynsissä kamppailemaan. Tiedän omasta kokemuksesta miten raskasta se on ja siksi toivon sydämestäni, että saisit helpotusta ja tasapainoa elämääsi.
Helvetti kun ärsyttää nuo uskonasiat kun se on niin katalaa kun yritetään iskeä ihmiseen silloin kun ne on heikkoina ja yritetään syöttää jotain helvetin "pelastavaa valoa" tai mitä ny sitten se lieneekään.
Olin hautajaisissa jonkun aikaa sitten. Oli ihan kaunis tilaisuus ja pappi kertoi tarinoita edesmenneen henkilön elämästä ja siinä ei voinut kyyneliltä välttyä. Ja sitten kun koko perkeleen seurakunta oli saatu oikeen herkkään tilaan niin eikö se pappi ala tuputtamaan herran pelastusta ja kuinka se edesmennyt nyt siellä paratiisissa nauttii jonkun vitun jeesuksen ansioista. Että pitää tämän takia nyt kaikkien uskoa herra-kristus-kolmihenki-yhteispyhä-whatever niin sitten pelastuu. Mun kyyneleet tyrehty tasan siihen.
Uskokoon ken tahtoo, ihan vapaasti, mutta ei tarvitse tulla tuputtamaan muille kiitos.
Ja huomasin kyllä että tämä viesti mihin tämä mun vastaus menee on pelkkää provosointia.
viestin mihin vastasit olevan pelkkää provosointia.
Ihmisen elämä on vaikeaa jokaisella, sillä se on rajallista ja usein siksi taakoitettua, kun tietää, että se ei kestä itsellä eikä läheisillä ikuisesti. Hautajaiset voivat kuitenkin olla kauniita tilaisuuksia ja niistä voi jäädä hyvä mielikin ja siksi on harmi, että sinä koit lopussa niiden menevän "yli hilseen."
Suututko, jos kysyn, että mikä sinusta on uskossa niin suuri mörkö, että et sitä siedä. Lupaa olla suuttumatta ja vastaa asiallisesti, sillä mehän voimme puhua asiasta kuin asiasta ja koska täällä elää heitä, jotka uskovat, niin on sekin yksi oleellisen tärkeä asia.
Totta on kuitenkin sekin, että tämä yhteiskunta muoto ei siedä uskoa juuri missään muodossa ja siitä ei saa puhua työpaikoilla, eikä juuri missään, mutta aina ei ole näin ollut ja aikanaan se on ollut luonnollinen osa ihmisten elämää.
Jos minä saisin edes jotakin täällä elämässä päättää ja määrätä, niin tahtoisin, että jokaisen perusturva olisi kunnossa ja jokainen kykenisi kunnioittamaan itseään ja lähimmäisiään. Uskotko, että jo noilla asioilla olisi niin suuri vaikutus ihmisen tasapainoon, että täällä olisi jokaisella helpompi elää.
No selvä, ei sitten ollut provosointia. Kuulostaa vaan provosoivalta kun tulevat uskoonkäännyttäjät masennuspalstalle.
Ei tässä elämän rajallisuudesta ollut puhe eikä se minulle muuten ainakaan tosiaan mikään taakka ole että elämä loppuu. Sehän se vasta karmea taakka olis jos se nimenomaan kestäis ikuisesti, eihän siinä olis mitään elämäniloa enää.
Hautajaiset voi olla ja ovatkin useimmiten kauniita tilaisuuksia, mua vaan ärsyttää kun se tuntuu niin aivopesulta. Mutta varmasti se antaa taasen toivoa niille ketkä siihen uskoo. Ja niin kuin sanoin, uskokoon ken tahtoo ja kukin omalla tyylillään ja niin edelleen. Mutta mua ei tarvitse alkaa "pelastamaan" ;)
Se mörkö mulle siinä on se että kun usko alkaa niin järkevä ajattelu loppuu. Kaikki toimii jos jumala suo joten ei tarvitse itse niin paljon edes yrittää. Sehän on vaan vastuunsiirtoa. Totta tuo että aiemmin ihmiskunta oli uskovaisempaa niin sanoakseni. Se oli silloin kun ihmisen elämään sisältyi olemassaolon taistelu enemmän kuin nykyään. Silloin oli kiva kun voi perkelettä syyttää vastoinkäymisistä ja jumalalta rukoilla toivoa. Nyttemmin ollaan menossa järkiperäisempään suuntaan. Sopii mulle.
J ihan totta juu, jos ihmiset kunnioittaisi itseään ja toisiaan, elämä olis parempaa. Mutta se nyt ei liity uskontoon mitenkään. Mä tiedän sen ihan mun omalla uskolla.
Mutta siis, toistan; uskokoon ken tahtoo ja kelle se sopii ja kuka sitä tarvitsee. Uskontojakin on niin monenlaisia että valinnanvaraa riittää.
That's all.
jokainen, eikös vain.
Ilahduin aivan tavattomasti, kun suostuit kirjottamaan minulle, vaikka ehdinkin jo hiukan pahoitella sitä, että tahtomattani loukkasin sinua.
Harmi, että sinusta ei eläminen tunnut kivalle, ei ainakaan tarpeeksi kivalle, koska haluat sen joskus loppuvan. Niin, kyllä minäkin olen tästä ihmisen osasta valmis luopumaan, milloin vain määräni tulee täyteen, vaikka elämä onkin kohdallani aivan hyvin ja minusta on todella hyvä elää, mutta minullahan onkin se ihana toivo tulevasta.
Aina ei näin ole ollut, mutta en ala siitä nyt sen enempää puhumaan.
Mielummin puhun tuosta käsityksestäsi, että kun usko tulee, niin järkevä ajattelu loppuu.
Se ei kyllä pidä noin mennä ja jos jollakin menee noin, niin hän taitaa olla eksyksissä omissa ajatusviidakoissa.
Ainakin itse olen saanut uskon kautta kyvyn tehdä osaani ja elää elämääni parhaalla mahdollisella tavalla ja ne asiat olen oikeutetusti saanut jättää suurempiin käsiin, mille en itse kertakaikkiaan voi mitään ja se on ollut minulle suuri helpotus.
Kyllä tuokin liittyy minun mielessäni uskontoon, että ihmiset kykenisivät kunnioittamaan itseään ja toisiaan, sillä se kehotus on Luojalta meille annettu ja kun siihen tulee kykeneväksi, siis ymmärtää sen, on se todella muutoksen paikka elämässä ja hyvän muutoksen.
Joillekin on niin tavattoman vaikea kunnioittaa itseään ja kaiken lisäksi usein itsestä riippumattomien syiden takia, vaikkapa vanhempien takia, jotka eivät jaksaneet tai osanneet kannustaa, tai ystävien takia, jotka ovat niin ollakseen, että polkevat muut jalkoihinsa, tai minkä muun asian tähden tahansa. On kamanlan harmi, että syyttömät syyttään kärsivät ja usein eivät sitä edes ymmärrä. Jos ihminen ei kykene itseään rakastamaan, on hänen vaikea rakastaa muitakaan, sillä eihän hän kykene luottamaan rakkauden kestävyyteen.
Minä pyrin tässä keskustelemaan kanssasi ilman oleellista osaa itsessäni, siis ilman uskoani ja koen sen vähän hankalaksi, ainakin jos puhun mielestäni tärkeistä asioista, mutta haluan kunnioittaa sinun näkökulmaasi, enkä halua ikinä kenellekään tyrkyttää uskoa. Miksi tuon sitä esille on se, että haluan jokaisen saavan tiedon, että on parantava usko olemassa.
Niin, kuten sanot nyt ollaan todella järkeistämässä kaikkea, mutta mitä mieltä olet, onko se tuonut onnea ja turvaa. Minä olen yhdeksänkymmenluvun alusta seurannut tiiviisti tätä masennuksenaallon rantautumista Suomeen ja pyrkinyt auttamaan avun tarpeessa olevia ja usein olen saanut todeta, että ihmisillä on perusturvallisuudessa niin ammottava aukko, että se tekee ihmisistä ahdistuneita ja masentuneita. Vaikka ihminen ei aina huomaakkaan, niin hän saattaa ola alitajuntaisessa jännitystilassa vaikkapa koko elämänsä ajan ja peljätä milloin mitäkin, työpaikan puolesta, parisuhteen puolesta, lapsien takia, aineellisen menestymisen puolesta ja vaikka minkä takia ja puolesta. Se on seurausta perusturvan puutteesta ja pitkäaikaisena jännittämisenä se tuo masennuksen ja ahdistuksen elämään, sillä se vaikuttaa ihmiseen niin kemiallisella, kuin tunnetasolla. Ihminen ei siis kykene elämään vapaasti ja turvallisesti ja luottamuksessa.
Itsekin olin menettänyt varmaankin jo aivan lapsena perusturvallisuuteni ja siitä seurasi vakava masennustila. Kuka jaksaa aina jännittää ja pelätä, ei kukaan, vaan masentuu. Sain perusturvan, joka on kestänyt ja sen myötä elämisen arvoisen elämän. Siksi käväisen täälläkin siitä kertomassa.
Saanko olla utelias ja kysyä sinulta, että koetko sinä itsesi aina turvalliseksi, tai oletko ehkä havainnut sillä alueella olevan parantamisen varaa ja jos olet, niin miten pyrit sen parantamisen tekemään.