http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ay-maksun verovähennysoikeutta ei olla poistamassa/1135222392958
Tuossa on havaittavissa, että puolueet aristelevat asiassa.
Muistissa on tilanne, missä Ay-liike hyökkäsi mielipuolisesti Ahon (kesk) hallitusta vastaan ja syvensi lamaa ja villitsi väärällä informaatiolla jäsenistöään. Saman on annettu jatkua SAK:n yhteiskuntaterrorismilla pelottelun vuoksi..
AY-maksujen verovähennysoikeus (myös MTK:n jäsenmaksun osalta) tulee poistumaan jossain vaiheessa perustuslainvastaisena sillä esimerkiksi työttömät ja liittoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan veroja enemmän, jotta toiset saisivat verovapauden sosialististen rakennelmien rahoittamiseksi.
AY-liikkeen rahoitusta tulisi voida harkita suoraan valtion budjetin kautta, mikäli jäsenmäärien osalta tapahtuisi dramaattista vähenemistä.
Kissa on nostettava pöydälle seuraavassa hallitusohjelmassa!
Tuossa on havaittavissa, että puolueet aristelevat asiassa.
Muistissa on tilanne, missä Ay-liike hyökkäsi mielipuolisesti Ahon (kesk) hallitusta vastaan ja syvensi lamaa ja villitsi väärällä informaatiolla jäsenistöään. Saman on annettu jatkua SAK:n yhteiskuntaterrorismilla pelottelun vuoksi..
AY-maksujen verovähennysoikeus (myös MTK:n jäsenmaksun osalta) tulee poistumaan jossain vaiheessa perustuslainvastaisena sillä esimerkiksi työttömät ja liittoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan veroja enemmän, jotta toiset saisivat verovapauden sosialististen rakennelmien rahoittamiseksi.
AY-liikkeen rahoitusta tulisi voida harkita suoraan valtion budjetin kautta, mikäli jäsenmäärien osalta tapahtuisi dramaattista vähenemistä.
Kissa on nostettava pöydälle seuraavassa hallitusohjelmassa!
Vastaukset 38
Vanhimmat
'sosialistiseen' järjestelmään?
Ay-liike on vapaaehtoinen yhdistystoimintaan perustuva järjestö, joka ei kuulu valtion ja veronmaksajien kustannettaviin toimintoihin.
Sen pitäisi tulla toimeen omillaan.
IHALAINEN SYÖ PÖYDÄSSÄSI!
maksutkin.
Verovelvollisella on oikeus vähentää erilaisia tulonhankkimiskuluja. Tällaisia ovat esim. matkakulut, ay-jäsenmaksut, ammattikirjallisuushankinnat ja vaikkapa pääomatulojen myyntikulut ja pääoman säilytyskulut. Edelleen verovelvollisella on mahdollisuus vähentää verostaan ns. kotitalousvähennys.
Erilaisten vähennysten tarkoitus on yleensä edistää yhteiskunnan kannalta toivottavia asioita. Kotitalousvähenyksellä esimerkiksi pyritään työllisyyden lisäämiseen. Kotitalousvähennyksen voi sanoa suuntautuavan yksityisten siivous- ja remonttiformojen eduksi, mutta silti on katsottu, että kokonaisvakutus yhteiskunnan kannalta on edullinen, minkä vuoksi vähennys on perusteltu.
Saman logiikan mukaan myös matkakuluvähennys myönnetään, vaikka se edesauttaa liikennöitsijöiden taloutta. Yhteiskunta näkee, että julkisia liikennejärjestelmia kannattaa tukea tälläkin tavoin, jotta vältytään esim. yksityisautoilun tuomilta ruuhkilta taajamissa.
Edelleen ay-vähennystä tarkasteltaessa voidaan löytää samantapaisia yhteiskunnan kokonaisetua palvelevia perusteita. Edunvalvontajärjestöthän sopivat Suomessa kolmikantaneuvotteluissa työehtosopimuksia, joilla taataan työrauha ja palkankorustaso sekä siihen liittyen verotuksellisia ratkaisuja. Työmarkkinajärjestöjen toimintaa voidaan tämän vuoksi pitää yhteiskunnan kokonaisedun kannalta myönteisinä, kun esim. ei esiinny juurikaan ennustamatonta lakkoilua. Lisäksi järjestäytymisellä voidaan vähentää yhteiskunnan kuluja, kun vahvan työmarkkinaosapuolen voi olettaa vähentävän ennaltaehkäisevästi työriitoja. Tälla tavoin tuomioistuimien kuormitusta voidaan helpottaa tuntuvasti. Lisäksi ammattiliitot valvovat työoloja, mikä ehkäisee tapaturmia ja sairastavuutta. Vahvat ammattiliitot ovat kyenneet myös pidättelemään johonkin rajaan saakka tuloerojen kasvua yhteiskunnassa. Liitot hoitavat myös työttömyysturvaan liittyviä asioita. Kaiken tämän voi arvioida olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, minkä vuoksi valtiovallalla on syy kannustaa ihmisiä hakeutumaan ammattiliittojen jäsenyyteen.
Jopa oli Mpp:llä kaunis käsitys tuosta kolmikannasta. Se on johtanut siihen, että ihalaisilla on veto-oikeus suureen osaan lainsäädännöstä, mitä valtioelimet tekevät. Työmarkkinajärjestöjen pitää sopia keskenään työehtosopimuksista, eikä niihin neuvotteluihin pidä valtivallan sekaantua. Eikä myöskään työmarkkinajärjestöt saa olla oasapuolena, kun lainsäädäntöä tehdään. Se kuuluu yksin eduskunnalle ja sen luottamusta nauttivalle hallitukselle.
Paras'aikaa on Ihalaisella hirveä itku päällä, kun lainsäätäjä aikoo muuttaa pilkun paikkaa kolmikannassa sovitusta laista.
Eipä ole vastaan sanomista sen suhteen, mitä kirjoitat ay-toiminnan periaatteesta.
Mutta sitä sietää kysyä onko veronmaksajan tarpeen rahoittaa keskusjärjestöjen korporatiivista toimintaa, jossa edunvalvonta astuu parlamentaarisen demokratian tontille, rakentaa palatsejaan ja lihottaa keskusjärjestöorganisaatioitaan, joita tarvitaan vain 2-3 vuoden välein ay-toiminnan perimmäistä tarkoitusta - keskitettyjä tupo-neuvotteluja - varten?
Tulonhankkimisvähennyksenä ay-jäsenmaksut ymmärtäisi, jos niillä rahoitettaisi vain ammattiyhdistystoimintaa, muttei enää poliittista toimintaa, koska veronmaksaja kustantaa nyt jo puoluetuet.
...meillä on erittäin samankaltainen näkemys ay-toiminnan roolista yhteiskunnassa, vaikka monissa muissa asioissa olemmekin aika lailla eri mieltä.
Kepulainen maajussi saa vähentää akkansa ja kakaroittensa kumisaappaat ja käsineetkin maatalouden verotuksessa kuluina, ym..ym..
Leikataan samassa suhteessa maatalouden tukia ja vähennysoikeuksia niin kaikki ovat samalla viivalla.
Veronmaksajat kustantavat hukkakauranviljelyn totaalisesti ja täällä yksi uuno huutaa ay-jäsenmaksujen perään kuin puusilmä.
Kepulaiset ovat olleet aina työläisen niskassa kuin herhiläiset.
Luulisi kepulaistenkin jo tietävän missä mennään, kun heidänkin kakaransa ovat joutuneet lähtemään oikeisiin palkkatöihin.
Lopeta tuo urputus ja niistä nenäsi.
... edelleen päällä tuo propagandistinen mantra, että kepu on sama kuin maanviljelys. Kepun kannattjosta on nykyään 7-8 % viljelijöitä, palkannauttijoita noin 50 %.
Kepun kansanedustajistakin on lähes puolet osa-aikaagraareja.
Kepun kannattajista on suurin osa maataloudesta jollain lailla tuloa saavia elättejä.
... jakaantuivat seuraavasti v. 2003, suluissa koko väestön jakautuma:
- työväestö 25 % (27)
- toimihenkilöt 20 (24)
- maanviljelijäväestö 8 ( 2)
- muut yrittäjät 7 ( 6)
- johtava asema 3 ( 4)
- kotirouva 2 ( 2)
- opiskelija/koulul. 9 (11)
- eläkelläinen 26 (23)
Tuo jakaantuma on Keskustalla lähempänä koko väestön jakaantumaa kuin muilla ruurilla puolueilla. Myös ikäjakaantuma on kepulla lähimpänä väestön jakautumaa.
Miten sitten tulee ymmärtää se, että budjettiriihessä kepu nosti suhteettoman suuren älämölön maataloustukien korvattavuudesta?
Miksei kepu huuda niiden palkansaajien perään, jotka irtisanotaan?
Sikseikö, kun kepu/mtk on miehitetty henkilöillä, joilla on oma lehmä ojassa maatalousasioissa, mitä?
Unohditko:
- maanviljelijä-työväestön
- maanviljelijä-toimihenkilöt
- maanviljelijä-yrittäjät
- maanviljelijä-virkamiehet
- maanviljelijä-johtajat
- maanviljelijä-opiskelijat
- maanviljelijä-eläkeläiset
ym. muilla eri keinoilla maataloudesta tuloja saavat ?.
Meidän pikkukaupungissa kepun kannatus on 30-40% ja en tunne ketään, joka ei olisi jotenkin maatalouden kanssa "naimisissa"...
..kepun kannattajista. Tokihan täällä on paljon tuottavaa työtä tekeviä, mutta ne eivät äänestäkään Kepua.
Ylitse tämän jaon menee kannatuksen maantieteellinen jakauma. Se kertoo jotain paljon olennaisempaa Kepun kannatuksesta. Kepun kannatus kietoutuu erilaisten kytkentöjen kautta paljon enemmän maatalouteen kuin annat ymmärtää. Kepun kansanedustajien maataloustaustaisuus on hämmästyttävän suurta kuten olen täällä moneen kertaan todistanut. Käytän tuota temiä "todistanut", kun sinäkin sitä viljelet ja ymmärrät silloin sen arvon.
että kepun kannattajista on kolmasosa entisiä ja nykyisiä maatalouden harjoittajia ja loput niiden muijia ja mukuloita
Kepun kannatus löytyy maantieteellisesti alueilta, joiden koko väestö on riippuvainen maa- ja/tai metsätaloudesta.
... omaakin jonkinlaisen taustan maatalouteen. Olihan pari sukupolvea sitten puolet kansasta jonkinlaisia viljelijöitä. Silloinkin oli viljelijöillä muita ammatteja tai sanotaan, että muissa ammateissa maaseudulla asuvilla oli myös viljelystä. Siihen aikaan merkittävin muu työ oli metsätyö talvisaikaan. Silloin tuon väestön keskuudessa oli paljon myös muiden puolueiden kannattajia, kuten kommunistien, vennamolaisten ja jopa jokunen sossukin oli joukossa.
Nyt ovat käytännössä kaikki viljelijät kepulaisia. Noilla muilla kytkennöillä ei ole muissa ammatissa toimivien suhteen mitään tekemistä puoluevalinnan suhteen.
Että kepua kannatetaan maakunnissa ja myös niiden suurissa kaupungeissakin enemmän kuin suurissa etelän keskuksissa johtuu siitä, että kepu on ainoa puolue, joka johdonmukaisimmin ajaa aluepolitiikkaa ja sitä tietä maan kaikkien olevien voimavarojen hyväksikäyttöä maan tasapainoisen kehittämisen kautta.
Kepun kansanedustajista on kannattajia enemmän lähempän maataloustaustaa. Sehän on luonnollista, sillä puolueen perinteet nojaavat paljolti viljelijäväestöön ja sitä tietä vieläkin puoleen johtoaines on peräisin tuosta aktivistijoukosta. Eikä niillä kansanedustajilla ole mitään hävettävää, sehän vain kertoo sen, että maataloustaustaisiin luotetaan laajoissa kansalaispiireissä.
Ajattele esim. Oulun ja Kuopion kaupunkeja, joissa on hyvin korkea kepun kannatus.
Kuopiossa ja Oulussa on vahvaa maalaisliittolaista historiaa.
Esim. kuopiolainen Savon Sanomat, maalaisliiton entinen äänenkannattaja, oli aikanaan yhtä vahva keskustan tukipilari kuin Ilkka ja Keskisuomalainenkin. Toisaalta Kuopion vaalipiirissä oli muinoin myös vahva SKDL:n kannatus, josta iso osa lienee siirtynyt keskustalle.
Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden ymmärtäisi, jos jäsenmaksuilla rahoitettaisi ammattiyhdistystoimintaa, mutta aika käsittämätöntä on, että maksuilla rahoitetaan valtavaia keskusjärjestö-organisaatioita, jotka eivät suinkaan keskity työntekijän etujen ajamiseen hänen omalla työpaikallaan, vaan korporatiiviseen yhteiskunnallisen vallan keskittämiseen siten, että sopimuksia tehdään muutaman vuoden välein ja väliajat herrat sen kun porskuttavat veronmaksajan kustannuksella.
... tuetuilla jäsenmaksuilla vielä erikoisesti SAK kustantaa sossujen vaalityötä. Presidentinvaalissakin SAK kävi avointa kampanjaa sossuehdokkaan hyväksi.
Siinäkö, jossa Vanhanen jäi kolmanneksi kalleimmalla kampanjallaan?
Kun SAK:n säännöissä todetaan, että keskusjärjestö on pulueisiin sitoutumaton, niin ihmettelen, etteivät jäsenet ole esittäneet epäluottamuslausetta SAK:n johdolle siitä, että se jakaa jäseniltään keräämiään jäsenmaksuja vaalirahoitukseksi vain vasemmistopuolueille.
Suomi24 tarjoaa palstan myös SAK:stä puhumiseen.
Olisiko se vaikkapa joku ammattiliitot tai sellainen?
Kyllä palstan besservisserin puheet kuuluvat aiheesta riippumatta tälle palstalle.
Jos asiaa epäiletkin besservisser hermostuu ja alkaa pätemään vieläkin enemmän.
Nusiainen on jo kertonut saman.
Kehottaisin vähän miettimään sitä, kumpi maksaa ay-järjestöjen toiminnasta enemmän, veronmaksaja vai järjestön jäsen. Sitten on vielä hyvä huomioida se, että veronmaksajista on melkoinen osa näitä järjestön jäseniä. Tosiasiallisesti järjestön jäsenien kukkaroista noista ay-liikkeen tuloista tulee, kun huomioidaan sekä jäsenten suora maksu että verovähennysosuus. Kun näiden jäsenten verorasitus ja jäsenmaksusta jäsenelle vähennyksen jälkeen jäävä osuus on vähennetty kaikkien veronmaksajien maksuosuudesta, voi kysyä, mitä jää jäljelle. Paljonko veikkaat, että muiden osuus on?
Maksavilla jäsenillä on näin ollen myös oikeus päättää siitä, millaista toimintaa jäsenten hyväksi harjoitetaan.
Verovähennys on OK, jos ay-toiminta olisi kokonaan ay-toimintaa, mutta kun se on keskusjärjestötasolla politikointia, niin miksi vähennysoikeudella tuetaan ikään kuin kaksinkertaista puoluetukea, sitä en ymmärrä.
Avaus liittyi keskustan politiikkaan siinä, ovatko ay-jäsenmaksut meillä verotuksessa vähennettäviä, kun vastaava vähennysoikeus ollaan Ruotsissa poistamassa sellaisen hallituksen toimesta, jossa Ruotsin keskusta on mukana.
Kaukaa haettu yhteys.
...ja funtsi uudelleen.
Kaikista verovähennyksistä pitäisi päästä eroon. Onko esim. oikein että asuntolainojen korkoja saa vähentää verotuksessa? Tuetaanko siinä velallista vai onko kysymyksessä piilopankkituki. On kohtuutonta, että ne joilla ei ole lainaa maksavat toisten asuntolainoja korkotuen muodossa, ja siten kartuttavat toisten yksityisomaisuutta.
Asuntolainan verovähennysoikeus tukee asuntorakentamista, eli työllisyyttä.
Jos asuntolainan verovähennysoikeudella tuetaan asuntorakentamista, niin tuen lopullisia saajia ovat monikansalliset rakennusliikkeet. Ovatko ne sitten paremmin tuen tarpeessa?
Varsinainen ajatukseni oli se, että verotuksen pitäisi olla niin yksinkertaista ja selkeää, ettei mitään erillisiä vähennyksiä tarvittaisi.
Tuen saajia ovat rakennustyöntekijät ja kaikki rakennusteollisuuden alihankintayritysten ja rakennustarvikeyritysten työntekijät, kun nämä yritykset voivat työllistää asuntorakentamisen vuoksi enemmän ihmisiä.
Yleissitovuus purettava ensi tilassa, ylitöille lievempi verokohtelu, pyrittävä tasaveroon
...