Lentävänniemen hometalot

Siinä oli patovallilla erotettu jäteallas. Mustaa hurjannäköistä mömmöä oli varmaan 2 m vahva kerros. Päälle ei voinut mennä, sinne olisi uponnut.

Oli ehkä 80-luvulla kun kaupunki siirsi kaiken sen moskan rantaan lähemmä tehdasta. Kun allasta tongittiin oli haju jotensakin kammottava. Ihmispaskakin haisee hunajalle sen rinnalla. Moska kaivettiin maata myöten pois mutta kaupunki ei kylläkään puhdistanut maata täysin. Maaperä jäi mustaksi.

Sittemmin en seuraillut miten meneteltiin kun rivitaloja alettiin rakentaa.

Iidesjärven rannassa on ollut muinoin kaatopaikka. Rakentamista alueelle suunniteltiin, näytteet otetettiin ja rakentamisesta luovuttiin vähin äänin. Mitäköhän niistä näytteistä löytyi.

Jos siellä jotain on niin mitäköhän ympäristölainsäädäntö sanoo ongelmajätteiden avovarastoinnista.

Jos siellä on teollisuuskemikaalijätteiden jäämiä, eikä siivouskustannuksia saa enää vieritettyä ongelman aiheuttajalle, niin vastuu taitaa olla kaavoittajalla.

Pitääkö asunnon myyjän ilmoittaa ostajalle: Radonalueesta? Saastuttavasta liikenteestä/ teollisuuslaitoksesta naapurissa? Saastuneesta maaperästä? Tupakoivasta naapurista?

Kaikki nuo ovat syöpäriskejä.

Muistelen erään ei-tamperelaisen asuinalueen voivan paksusti entisellä saha-alueella. Maaperä on puunsuoja-aineiden saastuttama. Joskus saastuneella maaperällä on väliä ja joskus ei.

Pelkkä mätänevä orgaaninen jäte ei saastuta maaperää vaikka haju olikin millainen tahansa.

kinkkinen juttu. Home ei varmaankaan johdu mitenkään siitä Enqvistin tehtaan jätemoskasta, ei siinä paskassa edes homeitiö varmaankaan kyennyt elämään, oli se sellaista.

Maaperää kannattaisi ehkä tutkia vähän syvemmältä. En tiedä paljonko altaan pohjan päälle tuotiin puhdasta täyttömaata mutta kyllä sieltä alta ehkä jotain löytyisi.

Se vaan on hankalaa jos jotain sitten sattuis löytyyn. Miten asuntojen hinnat?? Entä jos talot pitäisikin purkaa, jne...

Voi veljet, eipä käy kateeksi niitä, jotka ny siellä asuu ja hommeen ja ties minkä muun kans tappelee.

Jos ongelma on maaperässä ja sieltä nousevassa kosteudessa,ei tilanne miksikään muutu laminaatilla,tapetilla ja uusilla laatoilla.Kyllä on nyt sellaista tekohengitystä,että kalliiksi tulee omistajille ja asukkkaille.Terveys kun menee,joutuvat omistajat aivan varmasti vastuuseen ja edessä tulevina vuosina on todennäköisesti ryhmäkanne terveyshaitasta.Hölmöläisten hommaa tuo remontti.
Ja ihmiset luottavat että kaikki korjataan kuntoon ja tilanne paranee.Hyi helv...

Mikä tilanne on nyt. Talot korjattu ja kaikki pysynyt kunnossa 10 vuoden periodilla?

Ne rivitalot rakensi aikanaan Noppa. Kuka vielä muistaa kaupungin ja Nopan väliset sekoilut niin ei yhtään ihmettele jos Nopalle kaavoitettiin sille alueelle rivitalomesta.

Jos haittoja löytyy niin maksuvelvollinen on kaupunki eli me veronmaksajat. Vai voisiko vielä velvoittaa 1980-luvun kaupunginjohdon maksajiksi?

On kiinnitetty aivan oikeaa huomioita siihen, että aika ei poista entisten teollisuuden jätevesialueiden jäämiä. Monin paikoin ja kaikin paikoin tulisi kaikkinainen tarmo kiinnittää nyt myös siihen, että vesi ja rantaluonnon ennallistaminen saatettaisiin siihen pisteeseen mitä se oli ennen kuin ihminen puuttui siihen.
Luonto on ihmisellä aikansa aikana lainassa siksi, että siitä pidettäisiin huolta. Ja, että seuraavatkin saisivat sen sellaisena kuin sen kuuluu olla. Innovaatioina aluksi paikallisesti toteutettavat projektit ovat globalisoitavia niitä kipeästi kaipaaville markkinoille. Maailmalla on monia suuria kaupunkeja, jotka tarvitsevat tietoa, teknologiaa ja tekijöitä omien rannikkoalueidensa sekä niiden vesistöluonnon puhdistamiseen ja ennallistamiseen.
Siitäkin Tamperelaisten olisi hyvä aloittaa. Että voitaisiin tulla tunnetuksi ko. osa-alueen taitavina osaajina. Koulutus ja monet muut asiat tukisivat tätäkin ympäristön kannalta erittäin merkittävää hanketta. Onhan paikkakunnalla teknistä osaamista ja myynnin, sekä markkinoinnin opetusta. Joita molempia tarvitaan, että ihmiset voivat eripuolilla tietää mitä osataan tehdä, kun tarve sitä vaatii.

Talot ovat liian matalalla Nässyn pintaan nähden. Alle olisi pitänyt tehdä paljon paksumpi hiekkapatja ja katkaista kapillaarinen vedennousu. Mutta sehän olisi maksanut grynderille eli ongelma ei poistu koskaan. Tai sitten talojen ympärille taajaan pohjaveden kuivatuskaivoja joista jatkuva 24/7 veden pumppaus.