saatamiseksi, ja siinä on Kalifornia se ensimmäinen, joka ei taivu Ison Arskan johdolla tuohon paskaan mitä Bush toitottaa.
0Äänestä
ihan hullu!!!!!
Kukaan iki mailmassa ei käyttäisi ydinaseita, saati sitten omiaan vastaan!!! Ei SAATANA!
0Äänestä
on tyhjää parempi
Äänestys ydinsotaa vastaan Iranin kanssa
professori Jorge Hirschin toimesta
Lokakuu 18, 2006 GlobalResearch.ca
Sähköposti tämä artikkeli ystävälle Painakaa tämä artikkeli
Marraskuun tulos vaalit tulevat luultavasti määrittämään, ryhtyykö Yhdysvallat sotaan Irania vastaan presidentin eteen, Bush jättää virkansa. Useiden syiden vuoksi, joita on kerrottu sellaisen sodan alla hyvin korkeaa todennäköisyyttä vastaan, sisältää USAn taktisten ydinaseiden käytön. Heittämisessä tai äänestämisessä marraskuussa kukin meistä avustaa määrittääkseen potentiaalisten seurauksien tapahtumat suunnattoman suurempi kuin kunnallisverot, laiton maahanmuutto tai jopa Irakin sota. Ydinkäyttöisen kynnyksen ylittäminen sodassa Irania vastaan liipaisee ketjureaktion, se, joka on viikoissa, vuodet tai vuosikymmenet voi johtaa suurella todennäköisyydellä maailmanlaajuiseen ydinsotaan ja elämän laajalle levinneeseen tuhoon planeetalla.
Bushin hallinto on radikaalisti määritellyt Amerikan ydinkäyttöisen käyttöpolitiikan uudelleen [1], [2]: USAn ydinaseita ei jonakin pidetä enää yhtä laadullisesti erilainen kuin tavanomaiset aseet. Viime vuosina hallintokoneiston monet toimenpiteet vahvasti antavat ymmärtää, että lähestyvää USAn ydinkäyttöistä käyttöä suunnitellaan varten, ja Bushin selvä kieltäytyminen USAn ydinkäyttöisen iskun sulkemisesta Irania vastaan pois vahvisti tämän. Meidät kaikki on laitettu ilmoitukselle. Se, että Pohjois-Korea on nyt ydinkäyttöinen maa, ei muuta asialistaa - päinvastoin.
Oli pelkoja, että Yhdysvallat käyttäisi ydinaseita Irakin hyökkäyksessä, [1], [2], joka ei toteutunut, näin ollen jotkut väittävät, että ydinkäyttöisen käytön nykyiset pelot Irania vastaan eivät saata toteutua myöskään. Jotkut väittävät, että viimeisessä 60 vuodessa, mistä Yhdysvallat näytti olevan vähällä käyttää ydinaseita ja ei tehnyt, oli monia muita tilaisuuksia [1], [2], joka, ydinaseiden käyttämistä varten kynnys aina oli ja säilyy harvinaisen korkealla, ja että USAn ydinkäyttöinen "sapelinkalina" on oikeudenmukainen metku pelästyttääkseen meidän vastustajiamme ( "mielipuoliteoria"). Nämä argumentit ovat väärin. Yhdysvallat on paljon lähempänä, kuin se on koskaan ollut Nagasakin jälkeen ydinaseiden käyttämiseen jälleen. Tänä vuonna ensi kertaa sen historiassa amerikkalainen fyysinen yhdistys, edustaminen 40,000 ammatin jäsentä, joka loi ydinaseet, antoi lausunnon vakavasta huolenaiheesta tällä asialla: "Amerikkalainen fyysinen yhdistys on syvästi huolestunut ydinaseiden mahdollisesta käytöstä nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan ja epä ennalta ehkäiseviä counter-proliferation?-tarkoituksia varten".
Irakin tapauksessa meidän vastustajamme oli niin heikko, että ei ilmennyt mitään tietä, USAn ydinaseen käyttö olisi voinut olla oikeutettu maailman silmissä. Iran on erilaista: se omistaa ohjuksia, jotka voisivat törmätä USAn joukkoihin Irakissa ja Persianlahteen sekä israelilaisiin kaupunkeihin ja suureen sovinnaiseen armeijaan. 150,000 USAn sotilasta Irakissa on suuressa riskissä, jos sota Irania vastaan purkautuu, ja amerikkalaiset tukevat ydinkäyttöistä iskua Iraniin, heti kun hallintokoneisto luo tilanteen, jossa se voi väittää, että sellainen toiminta pelastaa amerikkalaisten tai liittolaisten elämän suuren lukumäärän.
Edellisissä USAn sodissa ydinkäyttöinen käyttö ei ilmennyt, koska se kantoi luvattoman korkeaa riskiä liipaista ydinkäyttöinen konflikti Neuvostoliiton tai Kiinan kanssa [1], [2], [3]. Koska Pohjois-Korea näyttää olevan nyt ydinpelotteen ja koska mahdollisuudesta, että Kiina voisi sekaantua, ei ole mitään vaaraa että Yhdysvallat hyökkää Pohjois-Korean kimppuun. Itse asiassa Bush käyttää sitä, että Pohjois-Korea on liittynyt jäseneksi ydinkäyttöiseen kerhoon, ja syytökset, että hän ei ollut "riittävän vahva" Pohjois-Korealla, kun, argumentti, joka oikeutuksen "annetaan" Iranille hyökäten, ennen kuin se saavuttaa tuon statuksen, siitä huolimatta, että toisin kuin North Korea Iran on todennut, että ole olemassa yhtään aikomusta seurata tuota polkua eikä mitä tahansa todisteita, että se tekee niin. Pohjois-Korean nuclearization? vain auttaa suunnitelmaa tuhota Iran, jonka johdosta hallintokoneisto teki kaiken, se voisi rohkaista sitä.
Mitään ydinkäyttöistä maata ei tule luultavasti tulemaan väliin eikä uhkaamaan tulla väliin, kun Yhdysvallat käyttää ydinaseita Irania vastaan, näin ollen ei ole mitään sotilaallista pelotetta sellaiseen käyttöön. Yhdysvallat on nyt saavuttanut valtavan ydinkäyttöisen paremmuuden ja tulee pian osoittamaan maailmaan, että, sen, 5-trillion, ydinkäyttöinen asevarasto ei ole "käyttökelvoton".
USAn ydinkäyttöinen asento
Bushin hallinto on tehnyt syvällekäyvöjä muutoksia ydinaseissa menneen 5 vuoden aikana, Yhdysvaltojen politiikka, singlehandedly?, olla kysymättä neuvoa Kongressilta eikä Amerikan kansa [1], [2], [3]. "Uuden kolmikon" nimellä keskeinen käsite on sovinnaisten ja ydinkäyttöisten voimien "yhdentyminen". Älkää antako retoriikan huijata todeten, että se tarkoittaa, että sovinnaiset voimat ottavat haltuun joitakin missioita, jotka aikaisemmin on määrätty ydinkäyttöisiin voimiin. Se todella merkitsee "kykyjen saumatonta webiä": terävää linjaa, terävä ero, ei ole enää olemassa ydinkäyttöisten ja ydinvoimattomien aseiden välillä.
Miksi jos niin terävä linja sattuisi ilmaantumaan? Koska kun vasta pystytti web-sivua puolustusministeriöltä, "painoilla varustaa painoa varten", ystävällisesti selittää, "energia, jonka ydinräjähdys tuotti miljoonia aikoja, on vahvempi kuin sovinnainen räjähdys". Niin muodoin ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää, jopa, Yale C-studentille, että ydinkäyttöinen ristiriita, joka poistuu kädestä, vie miljoona kertaa, enemmän elämä kuin sovinnainen ristiriita. Viimeinen maailmanlaajuinen sovinnainen ristiriita otti 50 miljoonaa elämää haltuun.
Mikä on etu sellaisten politiikanjulistuksien tekemistä? Yhdysvallat ei ole koskaan sulkenut ydinaseiden käyttöä pois, ja se kantaa kustannusta muistuttaakseen muita maita tästä tosiasiasta, koska se toimittaa kannustinta muiden kehittää ydinvalmiutta. Sellaisten pahaenteisten politiikkamuutoksien avoimesti julkistamisessa ei ole mitään etua, jos tarkoitus ei ole toteuttaa niitä. Juuri kuten Bush julkisti vuonna 2002, että "Yhdysvallat tekee niin, tarvittaessa, teko-preemptively?" "preemptiven" Irakiin kohdistuvaa hyökkäystä silmällä pitäen.
Ohjelmassa "ydinkäyttöiset asiat" edellämainittu puolustusministeriön web-sivu toteaa, että "muutamia aseita on olemassa, hallitsee sopimuksia, jotka rajoittavat ydinaseiden sijoittamista ja käyttöä, mutta ei ole mitään sovinnaista tai tavanomaista kansainvälistä oikeutta, joka estää valtioita käyttämästä ydinaseita aseellisessa selkkauksessa". Tuo lausunto määrittelee "säännöt", jolla, Yhdysvaltojen hallitus-leikit. Siitä riippumatta, jossa se jättää huomiotta (ja "hallitsee sopimuksia" web-sivun "aseiden" luettelo ei mainitse sitä) "negatiivisen turvallisuusvakuutuksen", jonka Yhdysvallat julkaisi vuonna 1978, ja vakuutti uudelleen vuonna 1995 luvaten olla käyttämättä ydinaseita nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan epä. Eikä tuo se jättää huomiotta vuoden 1996 Kansainvälinen tuomioistuimen päätöksen.
Syy, että muutokset toteavassa politiikassa tehtiin, arvioi yleistä mielipidettä, ja valmistaa yleisöä tämän politiikan toteutusta varalta. Koska reaktio näihin radikaaleihin lausuntoihin [1], [2], [3], [4] on pikemminkin valitettavasti vaimennettu, hallintokoneisto voi väittää, että Amerikan kansa on suurin piirtein omaksunut ydinkäyttöisten ja ydinvoimattomien kykyjen "yhdentymisen" uuden ydinkäyttöisen oppijärjestelmän" ja hyväksyy ydinaseiden käytön, kun ne toimittavat "tehokkainta voimankäyttöä". Marraskuuäänestys saattaa olla teidän viimeinen mahdollisuutenne eri mieltä olla.
Rumsfeld "supistaa" muutosta
Muutokset ydinkäyttöisessä oppijärjestelmässä eivät ilmenneet tyhjiössä. Valkoisen Talon vahva työntö seurasi niitä kehittämään uusia ja käyttökelpoisempia ydinaseita ja ne sidotaan läheisesti ja sopii käsi kädessä yhteen Rumsfeldin armeijan "muutoksen" kanssa [1]. Tämän muutoksen kaikkia koskettava tavoite "supistaa" [1], [2], [3], [4], [5]. Mikä Rumsfeld teki, kun, Searlen toimitusjohtaja, hän ryhtyi tekemään USAn armeijan hyväksi.
Asia kuten Time Magazinesta ilmoitettu sen elokuussa 20, 1945 heti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksen, "Sata ja kaksikymmentäkolme lentokonetta", jälkeen, "kunkin kantaessa yksittäistä atomipommia, kantaisi niin paljon tuhoisaa valtaa, kuten, kaikki pommit (2,453,595 tonnia), jonka pudottivat liittotuneet Eurooppaan sodan aikana". Ja tämä oli vetypommien edessä. Siinä määrin, joka yhdysvaltalaiset sotilaalliset voivat korvata tavanomaiset aseet ydinaseilla toteuttaakseen sen missiot, se on saavuttanut lopullisen "supistuksen". Se pähkinänäkuoressa on avain Rumsfeldin "armeijan" "muutokseen", muu on window-dressing?.
Pääasiallinen ajoneuvo, joka tämä muutos saavutetaan, on USSTRATCOM:n mission radikaali uudelleenmäärittely, yksi yhdeksästä yhdysvaltalaisesta yhdistetystä taistelevasta käskystä. Rumsfeldin edessä STRATCOM:n jalkapohjamissio oli ydinkäyttöinen pelottelu, ja tarvittaessa, ydinaseiden käyttö. Vuodesta 2001 lähtien "USSTRATCOM':n ydinkäyttöinen fokus, jota on laajennettu huomattavasti viimeisimmällä ydinkäyttöisellä asentoaikakauslehdella (NPR)". Nyt se on "maailmanlaajuinen integraattori, jota on syytetty full-spectrum?n missioista, maailmanlaajuinen isku..."ja toimittaa "valikoimaa optioita sekä ydinkäyttöinen että ydinvoimaton, liittyen uhkaan ja sotatoimiin". Ja se on "johto taisteleva käsky ja DoD-wide-yrityksien tahdistus taistelemisessa joukkotuhoaseita vastaan" erityisesti "yhdentymistä varten". Tukevaa roolia pelataan, laajennettu, USSOCOM, USAn erikoisoperaatiot-käsky, järjestäen Rumsfeldille mukavan "tiedustelun" ja salaiset operaatiot, kyvyt.
Uusi ydinkäyttöinen oppijärjestelmä on ohjelmisto, uusi USSTRATCOM on laitteisto, ja Rumsfeld on ajaja, "supistus"ohjelmaa varten, joka tullaan pian laukaisemaan. Tukekaa itseä.
Monia ääniä on ollut yli poliittisen spektrin, joka vaatii Rumsfeldin eroa pilattua Irakin sotaa varten, [1], [2], [3], [4], [5], [6], [7], ja kuitenkin hän "säilyttää" Bushin "täyden luottamuksen". Miksi? Koska Rumsfeldia ei voida erottaa kunnes hän hajottaa "ydinkäyttöisen tabu"esteen räjäyttämällä pienen taktisen ydinaseen USAn vihollista vastaan. USAn armeija on haluton harkitsemaan jopa ydinaseiden käyttöä Irania vastaan, koska se synnyttäisi "protestointia sen yläpuolella, mikä olisi ydinaseen ensimmäinen käyttö ristiriidassa Nagasakin jälkeen". Vasta pienien taktisten ydinaseiden jälkeen iskee Natanzia vastaan, tai toinen iranilainen mahdollisuus haluaa, sellainen este ei enää ole olemassa tulevia USAn ydinaseuhkia ja käyttöjä varten, ja Rumsfeldin muutos on tapahtunut tosiasia.
Miksi "supistaa" armeijaa, joka on niin tärkeä PNAC:n väkijoukolle? Koska amerikkalainen yleisö ei halua luonnosta eikä amerikkalaisen sotilaallisen henkilökunnan suuria menetyksiä. Jos käy mahdolliseksi käydä sotaa "halvalla", ilman amerikkalaisen elämän menetystä ja samalla me voimme alentaa öljyn hintaa ja levitimme "vapautta" ympäri maailmaa, vastustusta vaimennetaan. Valtava määrä irakilaista elämää Irakin sodalla ei kääntänyt yleistä mielipidettä, kadotti (josta ei ole edes yritystä pitää luku), se on liikuttunut vain amerikkalaisen elämän määrästä, kadotti.
Miten se tapahtuu
"Thän mitä tulee atomiaseiden työllisyyteen sodan sattuessa päätös tehdään pääjohtajan toimesta, kun hän harkitsee sellaista päätöstä vaaditaan" NSC:n 30 mukaan 1948:lta. Goldwater-Nichols-lain mukaan komentoketjuvirtaukset presidentiltä puolustuksen ministerin välityksellä maantieteellisille taisteleville komentajille. Jos kenraali John Abizaid (CENTCOM:n komentaja) tai kenraali James Cartwright (STRATCOM:n komentaja) pyytää valtuutusta presidentti Bushilta käyttämään ydinaseita, seuraten suuntaviivoja oppijärjestelmässä yhteisiä ydinkäyttöisiä operaatioita varten, mikä Bushin vastaus on? Kun hän usein toistaa, "Minä aion kuunnella ihmisiä, jotka tietävät, mistä ne puhuvat, ja se on komentajat maassa Irakissa. Ne tekevät päätöksiä". Komentajia maassa ajetaan mitä ne havaitsevat olla välittömiä sotilaallisia välttämättömyyksiä, välittämättä mitä suuremmista asioista kuten runsauden sopimuksen hengissä pysyminen (NPT), ydinkäyttöinen, epä.
Kongressilta ei kysytä edeltäkäsin valtuuttaakseen Iranin sodan. Kongressi on jo julistanut, ohimennen, H.R.6198, että Irania pitäisi pitää vastuullisena "sen uhkaavasta käyttäytymisestä" (joka ainoastaan perustuu Iranin kieltäytymiseen luopumisesta sen runsauden sopimuksen tuomista oikeuksista ydinkäyttöinen epä). Iranin sota on muutaman iranilaisen laitteen ensinnäkin valittu todennäköinen pommitus. Muistakaa, että lokakuun 3., 2002, yli 5 kuukautta ennen USAn Irakin miehittämistä, me saimme tietää, että "Liittouma pakottaa tänä aamuna, törmäsi irakilaiseen ilmapuolustuskeskukseen liittoumalentokoneen jälkeen esitteiden pudottavalla alueella, laukaistiin, puolustuksen virkailijat sanoivat". Joulukuun 16., 1998 Clinton ilmoitti Amerikan kansalle, joka, "Aiemmin tänään minä määräsin Amerikan asevoimat törmäämään armeija- ja turvallisuuskohteisiin Irakissa. Brittiläiset joukot liittyvät niihin. Niiden missio käy Irakin ydinkäyttöisten, kemiallisten ja biologisten aseiden ohjelmien ja sen sotilaallisen kyvyn kimppuun uhata sen naapureja". Näistä operaatioista, eikä monet muut USAn sotatoimet, kumpikaan ei ollut valmiiksi kongressin valtuutusta.
Bush uhkaa Irania massiivisella hyökkäyksellä, jos se vastaa sellaiseen pommitukseen. Iran varmasti vastaa, ja Bush julistaa, että tämä muodostaa iranilaisen "aggression" Yhdysvaltoja vastaan, ja että Iran on "valinnut" sotaa. Se on vähemmän farfetched? kuin Irakin tapauksessa, jossa Bush totesi ja kun Yhdysvallat oli juuri hyökkäämässä "Should Saddam Husseinin" kimppuun maaliskuun 17., 2003, "valitsee yhteenottoa", pian ennen kuin USAn maahanhyökkäys-sota on meillä, koska Saddam Hussein on tehnyt sen korkealuokkaiseksi" (maaliskuun 6, 2003 puhe), "Amerikan kansa voi tietää, että jokainen mitta on otettu sodan välttämiseksi". Heti kun sota Irania vastaan on alkanut, Bush, Cheney, Rumsfeld ja niiden tarkoin valitut ydinkäyttöiset neuvonantajat löytävät paljon mukavia "yllättäviä sotilaallisia kehityksiä" sieppaamaan yllä "antaakseen" ydinaseiden käytölle oikeutuksen.
Seuraukset
Ydinaseet, joita hallintokoneisto aikoo käyttää Irania vastaan, ovat aseisiin tunkeutuvia matalia tuotto-maita, uskoivat aiheuttavansa "alentunutta siviiliuhria". Niiden todellisena tarkoituksena ei ole tuhota laitteita, jotka ovat liian syvä maanalainen, jonka tavanomaiset aseet tuhoutuvat: se etupäässä pyyhkii ydinkäyttöisen tabun pois, ja toissijaisesti, shock-and-awe? Iran, antautumiseen.
Tietenkin potentiaalisesti tämän toiminnan tuhoisia seurauksia ei voida yliarvioida. Heti kun Yhdysvallat on käyttänyt sen ydinaseita NPT:n ydinvoimatonta maalaisallekirjoittajaa vastaan, NPT hajoaa. Paljon enemmän maita kovasti yrittää kehittää ja kokeilla ydinaseita, avoimesti, tai salaa, kun Pohjois-Korea juuri lopettaa. Ilman ydinkäyttöistä tabua, jota paljon enemmän maita tuntee, kauemmin oikeuttivat käyttämään niiden ydinaseita aggressiossa vastaan tai puolustamaan aggressiota vastaan ydinkäyttöisiltä ja ydinvoimattomilta vastustajilta. Sotilaalliset ristiriidat väistämättä johtavat eskalaatioon, ja ne tavallisesti loppuvat, vasta kun yksi puoli vallitsee. Se ei ole, miten maailmanlaajuinen ydinkäyttöinen ristiriita loppuu.
Jos Yhdysvallat hyökkää Iranin kimppuun ja ei käytä ydinaseita, se aiheuttaa sotilaallisia tappioita, jotka valtavasti ovat tärkeämpiä kuin sellaisen sodan mikä tahansa etu. Jos ei on olemassa Iranin sota, Bushin puheenjohtajamaata muistetaan pääasiallisesti tuhoisaa Irakin sotaa varten. Ydinkäyttöisen kynnyksen ylittäminen varjostaa kaikkia Bushin presidentinviran muita tapahtumia. (Kuinka tahansa epätodennäköisesti) laajuudelle, jossa se johtaa etuun Amerikkaan, jälkipolvet voisivat mahdollisesti ylistää Bushin saavutusta. "Rationaalinen" valinta hallintokoneistolle on varma.
Kuten epätoivoiset uhkapelurit tappioputkessa Bushilla, Cheneyllä ja Rumsfeldilla ei ole mitään vahvistumiseen ja Iranin kaiken menettämiseen hyökkäämällä ydinaseilla.
Miksi marraskuuäänestysasiat
Marraskuun 7. kaikista 435 33 senaatinpaikasta ja talonpaikoista kamppaillaan. Monia syitä, miksi jopa republikaanit saattavat toivoa, että demokraatit voittavat sen tai molemmat talot, ja ydinsodan näkymän pitäisi olla vallitseva, on olemassa.
Presidentti voi laillisesti tilata ydinaseiden käytön olosuhteissa kysymättä keneltä tahansa Kongressilta. Kuitenkin Kongressi voisi tukkia presidentin auktoriteetin tilata ydinaseiden käyttö nuclear-weapon?-maita vastaan epä säätämällä lakia artikkelin alla, minä, lahko. 8, perustuslain lauseke 14 "laatia sääntöjä" asevoimien "hallitukselle ja säännölle". Jos Kongressi säätäisi sellaisen lain (ks. esimerkki laskusta täällä), se myös käytännössä estäisi Iraniin kohdistuvaa sovinnaista hyökkäystä. Kongressi saattaa myös löytää muita tapoja suistaa presidentin työntö kiskoilta ydinaseiden käyttämistä kohti, esimerkiksi, vaatimalla, että hallitus julkisesti paljastaa suunnitelmia tai valmistavia liikkeitä kuten ydinaseiden sijoittaminen Persianlahdella. Mikä Kongressi tulee luultavammin tekemään tämän, republikaani tai demokraattinen?
Vain demokraattinen congressmembers, kuinka tahansa heikosti, on epäillyt uusien USAn ydinaseiden järkevyyttä, politiikat [1], [2], [3]. Kongressin ei yksikään republikaanilla ei ole, eikä ne ovat epäilleet sitä, että Irania vastaan ydinkäyttöinen optio on "pöydällä". Tämä ei tarkoita, että republikaaniset ehdokkaat välttämättä hyväksyisivät ydinaseiden käytön Irania vastaan, itse asiassa ellei monet useimmat tulevat luultavasti vastustamaan sitä. Ja jotkut demokraattiset ehdokkaat saattavat olla sotapolitiikkaa suosivammat kuin republikaaneja mitä tulee Iraniin [1], [2], [3]. Kuitenkin "puoluekurin" periaate koskee sekä republikaaneja että demokraatteja. Ja hallintokoneisto, joka aikoo käyttää ydinaseita Irania vastaan, on republikaaninen.
Vaikka miten viisas, moraalinen, päättäväinen ja puolueeton Bushista republikaaninen ehdokas näyttää olevan, kun työntö tulee sysäämään häntä, on todennäköinen äänestääkseen puolueen linjaa. Nykyisessä Kongressissa kuten ei-puolueellinen mäkimonitorin web-sivu, republikaaniset senaattorit, joita on äänestetty Valkoisen Talon paikkaa varten 92.57 prosenttia ajasta, tiedottaa demokraattiset senaattorit vain 54.56 prosenttia. Edustajainhuoneessa vastaavat numerot ovat 88.50 prosenttia ja 40.99 prosentti. Lokakuu 2002-äänestyksellä, jota Valkoinen Talo pyysi, valtuuttaen Irakin hyökkäyksen, yksittäinen republikaaninen senaattori vastusti sitä 21 demokraattiin verrattuna; edustajainhuoneessa vain 6 republikaania vastusti sitä 126 demokraattiin verrattuna.
USAn Iraniin kohdistuva hyökkäys johtaa USAn ydinaseiden käyttöön ja on tuhoisa Amerikalle. Se on polku, joka, Bush, Cheney ja Rumsfeld, Kissingerin neuvojen kanssa [1], [2], olkaa vakaasti päättänyt harjoituksella. Hallituksen sotilaallinen valtaus ei ole todennäköinen, ja sotilaallinen kieltäytyminen moraalittomien määräyksien toimeenpanemisesta on epävarma parhaassa tapauksessa. Kongressilla on rooli leikkiin, ehkä tärkein sen historiassa, ja republikaaninen Kongressi on todennäköinen rubberstamp? Iranilla, mikä tahansa Valkoinen talo-suunnitelma. Äänestävä republikaani marraskuussa äänestää sodan käymisestä.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
saatamiseksi, ja siinä on Kalifornia se ensimmäinen, joka ei taivu Ison Arskan johdolla tuohon paskaan mitä Bush toitottaa.
Kukaan iki mailmassa ei käyttäisi ydinaseita, saati sitten omiaan vastaan!!! Ei SAATANA!
Äänestys ydinsotaa vastaan Iranin kanssa
professori Jorge Hirschin toimesta
Lokakuu 18, 2006
GlobalResearch.ca
Sähköposti tämä artikkeli ystävälle
Painakaa tämä artikkeli
Marraskuun tulos vaalit tulevat luultavasti määrittämään, ryhtyykö Yhdysvallat sotaan Irania vastaan presidentin eteen, Bush jättää virkansa. Useiden syiden vuoksi, joita on kerrottu sellaisen sodan alla hyvin korkeaa todennäköisyyttä vastaan, sisältää USAn taktisten ydinaseiden käytön. Heittämisessä tai äänestämisessä marraskuussa kukin meistä avustaa määrittääkseen potentiaalisten seurauksien tapahtumat suunnattoman suurempi kuin kunnallisverot, laiton maahanmuutto tai jopa Irakin sota. Ydinkäyttöisen kynnyksen ylittäminen sodassa Irania vastaan liipaisee ketjureaktion, se, joka on viikoissa, vuodet tai vuosikymmenet voi johtaa suurella todennäköisyydellä maailmanlaajuiseen ydinsotaan ja elämän laajalle levinneeseen tuhoon planeetalla.
Bushin hallinto on radikaalisti määritellyt Amerikan ydinkäyttöisen käyttöpolitiikan uudelleen [1], [2]: USAn ydinaseita ei jonakin pidetä enää yhtä laadullisesti erilainen kuin tavanomaiset aseet. Viime vuosina hallintokoneiston monet toimenpiteet vahvasti antavat ymmärtää, että lähestyvää USAn ydinkäyttöistä käyttöä suunnitellaan varten, ja Bushin selvä kieltäytyminen USAn ydinkäyttöisen iskun sulkemisesta Irania vastaan pois vahvisti tämän. Meidät kaikki on laitettu ilmoitukselle. Se, että Pohjois-Korea on nyt ydinkäyttöinen maa, ei muuta asialistaa - päinvastoin.
Oli pelkoja, että Yhdysvallat käyttäisi ydinaseita Irakin hyökkäyksessä, [1], [2], joka ei toteutunut, näin ollen jotkut väittävät, että ydinkäyttöisen käytön nykyiset pelot Irania vastaan eivät saata toteutua myöskään. Jotkut väittävät, että viimeisessä 60 vuodessa, mistä Yhdysvallat näytti olevan vähällä käyttää ydinaseita ja ei tehnyt, oli monia muita tilaisuuksia [1], [2], joka, ydinaseiden käyttämistä varten kynnys aina oli ja säilyy harvinaisen korkealla, ja että USAn ydinkäyttöinen "sapelinkalina" on oikeudenmukainen metku pelästyttääkseen meidän vastustajiamme ( "mielipuoliteoria"). Nämä argumentit ovat väärin. Yhdysvallat on paljon lähempänä, kuin se on koskaan ollut Nagasakin jälkeen ydinaseiden käyttämiseen jälleen. Tänä vuonna ensi kertaa sen historiassa amerikkalainen fyysinen yhdistys, edustaminen 40,000 ammatin jäsentä, joka loi ydinaseet, antoi lausunnon vakavasta huolenaiheesta tällä asialla: "Amerikkalainen fyysinen yhdistys on syvästi huolestunut ydinaseiden mahdollisesta käytöstä nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan ja epä ennalta ehkäiseviä counter-proliferation?-tarkoituksia varten".
Irakin tapauksessa meidän vastustajamme oli niin heikko, että ei ilmennyt mitään tietä, USAn ydinaseen käyttö olisi voinut olla oikeutettu maailman silmissä. Iran on erilaista: se omistaa ohjuksia, jotka voisivat törmätä USAn joukkoihin Irakissa ja Persianlahteen sekä israelilaisiin kaupunkeihin ja suureen sovinnaiseen armeijaan. 150,000 USAn sotilasta Irakissa on suuressa riskissä, jos sota Irania vastaan purkautuu, ja amerikkalaiset tukevat ydinkäyttöistä iskua Iraniin, heti kun hallintokoneisto luo tilanteen, jossa se voi väittää, että sellainen toiminta pelastaa amerikkalaisten tai liittolaisten elämän suuren lukumäärän.
Edellisissä USAn sodissa ydinkäyttöinen käyttö ei ilmennyt, koska se kantoi luvattoman korkeaa riskiä liipaista ydinkäyttöinen konflikti Neuvostoliiton tai Kiinan kanssa [1], [2], [3]. Koska Pohjois-Korea näyttää olevan nyt ydinpelotteen ja koska mahdollisuudesta, että Kiina voisi sekaantua, ei ole mitään vaaraa että Yhdysvallat hyökkää Pohjois-Korean kimppuun. Itse asiassa Bush käyttää sitä, että Pohjois-Korea on liittynyt jäseneksi ydinkäyttöiseen kerhoon, ja syytökset, että hän ei ollut "riittävän vahva" Pohjois-Korealla, kun, argumentti, joka oikeutuksen "annetaan" Iranille hyökäten, ennen kuin se saavuttaa tuon statuksen, siitä huolimatta, että toisin kuin North Korea Iran on todennut, että ole olemassa yhtään aikomusta seurata tuota polkua eikä mitä tahansa todisteita, että se tekee niin. Pohjois-Korean nuclearization? vain auttaa suunnitelmaa tuhota Iran, jonka johdosta hallintokoneisto teki kaiken, se voisi rohkaista sitä.
Mitään ydinkäyttöistä maata ei tule luultavasti tulemaan väliin eikä uhkaamaan tulla väliin, kun Yhdysvallat käyttää ydinaseita Irania vastaan, näin ollen ei ole mitään sotilaallista pelotetta sellaiseen käyttöön. Yhdysvallat on nyt saavuttanut valtavan ydinkäyttöisen paremmuuden ja tulee pian osoittamaan maailmaan, että, sen, 5-trillion, ydinkäyttöinen asevarasto ei ole "käyttökelvoton".
USAn ydinkäyttöinen asento
Bushin hallinto on tehnyt syvällekäyvöjä muutoksia ydinaseissa menneen 5 vuoden aikana, Yhdysvaltojen politiikka, singlehandedly?, olla kysymättä neuvoa Kongressilta eikä Amerikan kansa [1], [2], [3]. "Uuden kolmikon" nimellä keskeinen käsite on sovinnaisten ja ydinkäyttöisten voimien "yhdentyminen". Älkää antako retoriikan huijata todeten, että se tarkoittaa, että sovinnaiset voimat ottavat haltuun joitakin missioita, jotka aikaisemmin on määrätty ydinkäyttöisiin voimiin. Se todella merkitsee "kykyjen saumatonta webiä": terävää linjaa, terävä ero, ei ole enää olemassa ydinkäyttöisten ja ydinvoimattomien aseiden välillä.
Miksi jos niin terävä linja sattuisi ilmaantumaan? Koska kun vasta pystytti web-sivua puolustusministeriöltä, "painoilla varustaa painoa varten", ystävällisesti selittää, "energia, jonka ydinräjähdys tuotti miljoonia aikoja, on vahvempi kuin sovinnainen räjähdys". Niin muodoin ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää, jopa, Yale C-studentille, että ydinkäyttöinen ristiriita, joka poistuu kädestä, vie miljoona kertaa, enemmän elämä kuin sovinnainen ristiriita. Viimeinen maailmanlaajuinen sovinnainen ristiriita otti 50 miljoonaa elämää haltuun.
Mikä on etu sellaisten politiikanjulistuksien tekemistä? Yhdysvallat ei ole koskaan sulkenut ydinaseiden käyttöä pois, ja se kantaa kustannusta muistuttaakseen muita maita tästä tosiasiasta, koska se toimittaa kannustinta muiden kehittää ydinvalmiutta. Sellaisten pahaenteisten politiikkamuutoksien avoimesti julkistamisessa ei ole mitään etua, jos tarkoitus ei ole toteuttaa niitä. Juuri kuten Bush julkisti vuonna 2002, että "Yhdysvallat tekee niin, tarvittaessa, teko-preemptively?" "preemptiven" Irakiin kohdistuvaa hyökkäystä silmällä pitäen.
Ohjelmassa "ydinkäyttöiset asiat" edellämainittu puolustusministeriön web-sivu toteaa, että "muutamia aseita on olemassa, hallitsee sopimuksia, jotka rajoittavat ydinaseiden sijoittamista ja käyttöä, mutta ei ole mitään sovinnaista tai tavanomaista kansainvälistä oikeutta, joka estää valtioita käyttämästä ydinaseita aseellisessa selkkauksessa". Tuo lausunto määrittelee "säännöt", jolla, Yhdysvaltojen hallitus-leikit. Siitä riippumatta, jossa se jättää huomiotta (ja "hallitsee sopimuksia" web-sivun "aseiden" luettelo ei mainitse sitä) "negatiivisen turvallisuusvakuutuksen", jonka Yhdysvallat julkaisi vuonna 1978, ja vakuutti uudelleen vuonna 1995 luvaten olla käyttämättä ydinaseita nuclear-weapon?-osavaltioita vastaan epä. Eikä tuo se jättää huomiotta vuoden 1996 Kansainvälinen tuomioistuimen päätöksen.
Syy, että muutokset toteavassa politiikassa tehtiin, arvioi yleistä mielipidettä, ja valmistaa yleisöä tämän politiikan toteutusta varalta. Koska reaktio näihin radikaaleihin lausuntoihin [1], [2], [3], [4] on pikemminkin valitettavasti vaimennettu, hallintokoneisto voi väittää, että Amerikan kansa on suurin piirtein omaksunut ydinkäyttöisten ja ydinvoimattomien kykyjen "yhdentymisen" uuden ydinkäyttöisen oppijärjestelmän" ja hyväksyy ydinaseiden käytön, kun ne toimittavat "tehokkainta voimankäyttöä". Marraskuuäänestys saattaa olla teidän viimeinen mahdollisuutenne eri mieltä olla.
Rumsfeld "supistaa" muutosta
Muutokset ydinkäyttöisessä oppijärjestelmässä eivät ilmenneet tyhjiössä. Valkoisen Talon vahva työntö seurasi niitä kehittämään uusia ja käyttökelpoisempia ydinaseita ja ne sidotaan läheisesti ja sopii käsi kädessä yhteen Rumsfeldin armeijan "muutoksen" kanssa [1]. Tämän muutoksen kaikkia koskettava tavoite "supistaa" [1], [2], [3], [4], [5]. Mikä Rumsfeld teki, kun, Searlen toimitusjohtaja, hän ryhtyi tekemään USAn armeijan hyväksi.
Asia kuten Time Magazinesta ilmoitettu sen elokuussa 20, 1945 heti Hiroshiman ja Nagasakin pommituksen, "Sata ja kaksikymmentäkolme lentokonetta", jälkeen, "kunkin kantaessa yksittäistä atomipommia, kantaisi niin paljon tuhoisaa valtaa, kuten, kaikki pommit (2,453,595 tonnia), jonka pudottivat liittotuneet Eurooppaan sodan aikana". Ja tämä oli vetypommien edessä. Siinä määrin, joka yhdysvaltalaiset sotilaalliset voivat korvata tavanomaiset aseet ydinaseilla toteuttaakseen sen missiot, se on saavuttanut lopullisen "supistuksen". Se pähkinänäkuoressa on avain Rumsfeldin "armeijan" "muutokseen", muu on window-dressing?.
Pääasiallinen ajoneuvo, joka tämä muutos saavutetaan, on USSTRATCOM:n mission radikaali uudelleenmäärittely, yksi yhdeksästä yhdysvaltalaisesta yhdistetystä taistelevasta käskystä. Rumsfeldin edessä STRATCOM:n jalkapohjamissio oli ydinkäyttöinen pelottelu, ja tarvittaessa, ydinaseiden käyttö. Vuodesta 2001 lähtien "USSTRATCOM':n ydinkäyttöinen fokus, jota on laajennettu huomattavasti viimeisimmällä ydinkäyttöisellä asentoaikakauslehdella (NPR)". Nyt se on "maailmanlaajuinen integraattori, jota on syytetty full-spectrum?n missioista, maailmanlaajuinen isku..."ja toimittaa "valikoimaa optioita sekä ydinkäyttöinen että ydinvoimaton, liittyen uhkaan ja sotatoimiin". Ja se on "johto taisteleva käsky ja DoD-wide-yrityksien tahdistus taistelemisessa joukkotuhoaseita vastaan" erityisesti "yhdentymistä varten". Tukevaa roolia pelataan, laajennettu, USSOCOM, USAn erikoisoperaatiot-käsky, järjestäen Rumsfeldille mukavan "tiedustelun" ja salaiset operaatiot, kyvyt.
Uusi ydinkäyttöinen oppijärjestelmä on ohjelmisto, uusi USSTRATCOM on laitteisto, ja Rumsfeld on ajaja, "supistus"ohjelmaa varten, joka tullaan pian laukaisemaan. Tukekaa itseä.
Monia ääniä on ollut yli poliittisen spektrin, joka vaatii Rumsfeldin eroa pilattua Irakin sotaa varten, [1], [2], [3], [4], [5], [6], [7], ja kuitenkin hän "säilyttää" Bushin "täyden luottamuksen". Miksi? Koska Rumsfeldia ei voida erottaa kunnes hän hajottaa "ydinkäyttöisen tabu"esteen räjäyttämällä pienen taktisen ydinaseen USAn vihollista vastaan. USAn armeija on haluton harkitsemaan jopa ydinaseiden käyttöä Irania vastaan, koska se synnyttäisi "protestointia sen yläpuolella, mikä olisi ydinaseen ensimmäinen käyttö ristiriidassa Nagasakin jälkeen". Vasta pienien taktisten ydinaseiden jälkeen iskee Natanzia vastaan, tai toinen iranilainen mahdollisuus haluaa, sellainen este ei enää ole olemassa tulevia USAn ydinaseuhkia ja käyttöjä varten, ja Rumsfeldin muutos on tapahtunut tosiasia.
Miksi "supistaa" armeijaa, joka on niin tärkeä PNAC:n väkijoukolle? Koska amerikkalainen yleisö ei halua luonnosta eikä amerikkalaisen sotilaallisen henkilökunnan suuria menetyksiä. Jos käy mahdolliseksi käydä sotaa "halvalla", ilman amerikkalaisen elämän menetystä ja samalla me voimme alentaa öljyn hintaa ja levitimme "vapautta" ympäri maailmaa, vastustusta vaimennetaan. Valtava määrä irakilaista elämää Irakin sodalla ei kääntänyt yleistä mielipidettä, kadotti (josta ei ole edes yritystä pitää luku), se on liikuttunut vain amerikkalaisen elämän määrästä, kadotti.
Miten se tapahtuu
"Thän mitä tulee atomiaseiden työllisyyteen sodan sattuessa päätös tehdään pääjohtajan toimesta, kun hän harkitsee sellaista päätöstä vaaditaan" NSC:n 30 mukaan 1948:lta. Goldwater-Nichols-lain mukaan komentoketjuvirtaukset presidentiltä puolustuksen ministerin välityksellä maantieteellisille taisteleville komentajille. Jos kenraali John Abizaid (CENTCOM:n komentaja) tai kenraali James Cartwright (STRATCOM:n komentaja) pyytää valtuutusta presidentti Bushilta käyttämään ydinaseita, seuraten suuntaviivoja oppijärjestelmässä yhteisiä ydinkäyttöisiä operaatioita varten, mikä Bushin vastaus on? Kun hän usein toistaa, "Minä aion kuunnella ihmisiä, jotka tietävät, mistä ne puhuvat, ja se on komentajat maassa Irakissa. Ne tekevät päätöksiä". Komentajia maassa ajetaan mitä ne havaitsevat olla välittömiä sotilaallisia välttämättömyyksiä, välittämättä mitä suuremmista asioista kuten runsauden sopimuksen hengissä pysyminen (NPT), ydinkäyttöinen, epä.
Kongressilta ei kysytä edeltäkäsin valtuuttaakseen Iranin sodan. Kongressi on jo julistanut, ohimennen, H.R.6198, että Irania pitäisi pitää vastuullisena "sen uhkaavasta käyttäytymisestä" (joka ainoastaan perustuu Iranin kieltäytymiseen luopumisesta sen runsauden sopimuksen tuomista oikeuksista ydinkäyttöinen epä). Iranin sota on muutaman iranilaisen laitteen ensinnäkin valittu todennäköinen pommitus. Muistakaa, että lokakuun 3., 2002, yli 5 kuukautta ennen USAn Irakin miehittämistä, me saimme tietää, että "Liittouma pakottaa tänä aamuna, törmäsi irakilaiseen ilmapuolustuskeskukseen liittoumalentokoneen jälkeen esitteiden pudottavalla alueella, laukaistiin, puolustuksen virkailijat sanoivat". Joulukuun 16., 1998 Clinton ilmoitti Amerikan kansalle, joka, "Aiemmin tänään minä määräsin Amerikan asevoimat törmäämään armeija- ja turvallisuuskohteisiin Irakissa. Brittiläiset joukot liittyvät niihin. Niiden missio käy Irakin ydinkäyttöisten, kemiallisten ja biologisten aseiden ohjelmien ja sen sotilaallisen kyvyn kimppuun uhata sen naapureja". Näistä operaatioista, eikä monet muut USAn sotatoimet, kumpikaan ei ollut valmiiksi kongressin valtuutusta.
Bush uhkaa Irania massiivisella hyökkäyksellä, jos se vastaa sellaiseen pommitukseen. Iran varmasti vastaa, ja Bush julistaa, että tämä muodostaa iranilaisen "aggression" Yhdysvaltoja vastaan, ja että Iran on "valinnut" sotaa. Se on vähemmän farfetched? kuin Irakin tapauksessa, jossa Bush totesi ja kun Yhdysvallat oli juuri hyökkäämässä "Should Saddam Husseinin" kimppuun maaliskuun 17., 2003, "valitsee yhteenottoa", pian ennen kuin USAn maahanhyökkäys-sota on meillä, koska Saddam Hussein on tehnyt sen korkealuokkaiseksi" (maaliskuun 6, 2003 puhe), "Amerikan kansa voi tietää, että jokainen mitta on otettu sodan välttämiseksi". Heti kun sota Irania vastaan on alkanut, Bush, Cheney, Rumsfeld ja niiden tarkoin valitut ydinkäyttöiset neuvonantajat löytävät paljon mukavia "yllättäviä sotilaallisia kehityksiä" sieppaamaan yllä "antaakseen" ydinaseiden käytölle oikeutuksen.
Seuraukset
Ydinaseet, joita hallintokoneisto aikoo käyttää Irania vastaan, ovat aseisiin tunkeutuvia matalia tuotto-maita, uskoivat aiheuttavansa "alentunutta siviiliuhria". Niiden todellisena tarkoituksena ei ole tuhota laitteita, jotka ovat liian syvä maanalainen, jonka tavanomaiset aseet tuhoutuvat: se etupäässä pyyhkii ydinkäyttöisen tabun pois, ja toissijaisesti, shock-and-awe? Iran, antautumiseen.
Tietenkin potentiaalisesti tämän toiminnan tuhoisia seurauksia ei voida yliarvioida. Heti kun Yhdysvallat on käyttänyt sen ydinaseita NPT:n ydinvoimatonta maalaisallekirjoittajaa vastaan, NPT hajoaa. Paljon enemmän maita kovasti yrittää kehittää ja kokeilla ydinaseita, avoimesti, tai salaa, kun Pohjois-Korea juuri lopettaa. Ilman ydinkäyttöistä tabua, jota paljon enemmän maita tuntee, kauemmin oikeuttivat käyttämään niiden ydinaseita aggressiossa vastaan tai puolustamaan aggressiota vastaan ydinkäyttöisiltä ja ydinvoimattomilta vastustajilta. Sotilaalliset ristiriidat väistämättä johtavat eskalaatioon, ja ne tavallisesti loppuvat, vasta kun yksi puoli vallitsee. Se ei ole, miten maailmanlaajuinen ydinkäyttöinen ristiriita loppuu.
Jos Yhdysvallat hyökkää Iranin kimppuun ja ei käytä ydinaseita, se aiheuttaa sotilaallisia tappioita, jotka valtavasti ovat tärkeämpiä kuin sellaisen sodan mikä tahansa etu. Jos ei on olemassa Iranin sota, Bushin puheenjohtajamaata muistetaan pääasiallisesti tuhoisaa Irakin sotaa varten. Ydinkäyttöisen kynnyksen ylittäminen varjostaa kaikkia Bushin presidentinviran muita tapahtumia. (Kuinka tahansa epätodennäköisesti) laajuudelle, jossa se johtaa etuun Amerikkaan, jälkipolvet voisivat mahdollisesti ylistää Bushin saavutusta. "Rationaalinen" valinta hallintokoneistolle on varma.
Kuten epätoivoiset uhkapelurit tappioputkessa Bushilla, Cheneyllä ja Rumsfeldilla ei ole mitään vahvistumiseen ja Iranin kaiken menettämiseen hyökkäämällä ydinaseilla.
Miksi marraskuuäänestysasiat
Marraskuun 7. kaikista 435 33 senaatinpaikasta ja talonpaikoista kamppaillaan. Monia syitä, miksi jopa republikaanit saattavat toivoa, että demokraatit voittavat sen tai molemmat talot, ja ydinsodan näkymän pitäisi olla vallitseva, on olemassa.
Presidentti voi laillisesti tilata ydinaseiden käytön olosuhteissa kysymättä keneltä tahansa Kongressilta. Kuitenkin Kongressi voisi tukkia presidentin auktoriteetin tilata ydinaseiden käyttö nuclear-weapon?-maita vastaan epä säätämällä lakia artikkelin alla, minä, lahko. 8, perustuslain lauseke 14 "laatia sääntöjä" asevoimien "hallitukselle ja säännölle". Jos Kongressi säätäisi sellaisen lain (ks. esimerkki laskusta täällä), se myös käytännössä estäisi Iraniin kohdistuvaa sovinnaista hyökkäystä. Kongressi saattaa myös löytää muita tapoja suistaa presidentin työntö kiskoilta ydinaseiden käyttämistä kohti, esimerkiksi, vaatimalla, että hallitus julkisesti paljastaa suunnitelmia tai valmistavia liikkeitä kuten ydinaseiden sijoittaminen Persianlahdella. Mikä Kongressi tulee luultavammin tekemään tämän, republikaani tai demokraattinen?
Vain demokraattinen congressmembers, kuinka tahansa heikosti, on epäillyt uusien USAn ydinaseiden järkevyyttä, politiikat [1], [2], [3]. Kongressin ei yksikään republikaanilla ei ole, eikä ne ovat epäilleet sitä, että Irania vastaan ydinkäyttöinen optio on "pöydällä". Tämä ei tarkoita, että republikaaniset ehdokkaat välttämättä hyväksyisivät ydinaseiden käytön Irania vastaan, itse asiassa ellei monet useimmat tulevat luultavasti vastustamaan sitä. Ja jotkut demokraattiset ehdokkaat saattavat olla sotapolitiikkaa suosivammat kuin republikaaneja mitä tulee Iraniin [1], [2], [3]. Kuitenkin "puoluekurin" periaate koskee sekä republikaaneja että demokraatteja. Ja hallintokoneisto, joka aikoo käyttää ydinaseita Irania vastaan, on republikaaninen.
Vaikka miten viisas, moraalinen, päättäväinen ja puolueeton Bushista republikaaninen ehdokas näyttää olevan, kun työntö tulee sysäämään häntä, on todennäköinen äänestääkseen puolueen linjaa. Nykyisessä Kongressissa kuten ei-puolueellinen mäkimonitorin web-sivu, republikaaniset senaattorit, joita on äänestetty Valkoisen Talon paikkaa varten 92.57 prosenttia ajasta, tiedottaa demokraattiset senaattorit vain 54.56 prosenttia. Edustajainhuoneessa vastaavat numerot ovat 88.50 prosenttia ja 40.99 prosentti. Lokakuu 2002-äänestyksellä, jota Valkoinen Talo pyysi, valtuuttaen Irakin hyökkäyksen, yksittäinen republikaaninen senaattori vastusti sitä 21 demokraattiin verrattuna; edustajainhuoneessa vain 6 republikaania vastusti sitä 126 demokraattiin verrattuna.
USAn Iraniin kohdistuva hyökkäys johtaa USAn ydinaseiden käyttöön ja on tuhoisa Amerikalle. Se on polku, joka, Bush, Cheney ja Rumsfeld, Kissingerin neuvojen kanssa [1], [2], olkaa vakaasti päättänyt harjoituksella. Hallituksen sotilaallinen valtaus ei ole todennäköinen, ja sotilaallinen kieltäytyminen moraalittomien määräyksien toimeenpanemisesta on epävarma parhaassa tapauksessa. Kongressilla on rooli leikkiin, ehkä tärkein sen historiassa, ja republikaaninen Kongressi on todennäköinen rubberstamp? Iranilla, mikä tahansa Valkoinen talo-suunnitelma. Äänestävä republikaani marraskuussa äänestää sodan käymisestä.