Olen sairastanut keskivaikeaa kroonista keuhkoastmaa nyt 12 vuotta. Takana on useita lääkekokeiluja ja vaikeita flunssakausia. Kun hoito saatiin tasapainoon, niin ongelmaksi muodostuivat X-tekijät, niinkuin niitä itse nimitän, eli saana yhtäkkiä voimakkaan allergisen reaktion, kurkku turpoaa, kasvot turpoavat lievästi, hengitys ahtautuu, turvotus saattaa vaihdella, eli joskus alkaa jaloista, joskus käsistä, allergisen reaktion aiheuttajaksi on löydettyy mm. ampiaisen pisto, mutta edelleen on paljon X-tekijöitä. Minulta on testattu ns. hengitystiesarja prick-testeinä.
Koska X-tekijöitä ei voi välttää, työn saaminen ja työssä pysyminen on vaikeaa. Minua syrjitään työmarkkinoilla, vaikka olen parhaani mukaan yrittänyt näyttää sen että olen useamman ammattitutkinnon omaava henkilö ja työpanokseni näkyisi,minusta olisi siis hyötyä firmalle. Mutta astma, jos jätän sen kertomatta, se tulee ilmi terveystarkastuksessa, jos kerron sen, en saa töitä tai minut potkitaan koeajalla ulos.
Vihjeitä ja apua toivoisin, onko Suomessa työpaikkoja, jossa astmaatikko voisi työskennellä??
Koska X-tekijöitä ei voi välttää, työn saaminen ja työssä pysyminen on vaikeaa. Minua syrjitään työmarkkinoilla, vaikka olen parhaani mukaan yrittänyt näyttää sen että olen useamman ammattitutkinnon omaava henkilö ja työpanokseni näkyisi,minusta olisi siis hyötyä firmalle. Mutta astma, jos jätän sen kertomatta, se tulee ilmi terveystarkastuksessa, jos kerron sen, en saa töitä tai minut potkitaan koeajalla ulos.
Vihjeitä ja apua toivoisin, onko Suomessa työpaikkoja, jossa astmaatikko voisi työskennellä??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minullakin on ollut astma ja muita sairauksia jo ties kuinka kauan ja olen työssä. Allerginen olen pölypunkille, kissalla nurminadalle, timoteille, koivulle, lepälle, pajulle ja pujolle.Astmani on hyvässä hoitotasapainossa kun noudatan säännöllistä lääkitys ohjetta. Näiden lisäksi on tietenkin ruokavaliot, jotka kuuluvat siitepölyallergiselle.Muista sairauksistani en viitsi edes puhua. Juuri muuten sain vakinaisen viran ja työterveyshuollossa annoin tiedot lääkkeistäni ja sairauksistani. Minulla näin. Toivon hyvää jatkoa.
Luulisi että syrjintä astman takia olisi kielletty, jos se ei nimenomaan haittaa juuri kyseisessä työssä. Asiasta kannattaa puhua vaikka jossakin tapaamisessa, että asia saataisiin ihmisten tietoisuuteen ja syrjiminen saataisiin loppumaan..
Minä olen sairastanut vaikeaa astmaa koko ikäni, eikä ole vaikuttanut työnsaantiin millään lailla. Ei sellaisia työhaastattelussa kysellä!
Työhöntulotarkastuksessa kun ilmoittaa, että astma on hoidossa, se riittää. Ei noita sinun oireitasi kukaan saa tietoonsa, ellet itse mainosta.
Hei! Mulla on kanssa ollut 12 vuotta astma ja on vaihtunut keskivaikeesta vaikeahoitoiseen astmaan.
Mulla se vaikuttaa jaksamiseen ja mä olenkin ollut sairauseläkkeellä joulukuusta 2002. Että ei mahdotonta.
Hei Suzyanne!
Minä olen myös astmaan sairastunut 2 vuotta sitten.
Se mikä kirjoituksessasi jäi minua askarruttamaan,niin olisin halunnut tietää, että miksi astmasi on keskivaikeasta muuttunut vaikeahoitoiseen?
Olen aina luullut, että hyvin hoidettu ja säännöllisellä lääkityksellä oleva astma, saattaa vuosien hoidolla muuttua lievemmäksi.(Eli voi lääkitystä vähentää minimiin,ellei peräti kokonaan lopettaa.)
Siksi olisikin kiva kuulla tarinasi. Itse kun en sairaudesta hirveästi tiedä.Minulle koko tauti kun oli maailmanloppu silloin, jonka kanssa on täytynyt pärjätä, jos meinaa elämää jatkaa...
Kerroit,että olet sairauseläkkeellä.Minkähän ikänen mahdat olla?Onko muut sairaudet vaikuttanut sairauseläkkeelle pääsyssä, kun astman takia on kait vaikeuksia päästä.
Olis kiva, jos viitsit vastailla...
No hei ja kiitos viestistä!
Mä sairastuin astmaan 12 vuotta sitten, olin silloin hieman alle 20 ( tai no sairastuin elokuussa ja täytin heinäkuussa 20 ) ja työ kokeilussa terveyskeskuksen vuodeosastolla ajatuksenani kouluttautua apuhoitajaksi ( oli perhepäivähoitajan koulutus taustalla). Mutta kun menin potilashuoneisiin, alkoi yskittää itse pintaisesti (jouduin myös puhdistusaineiden kanssa tekemisiin mm. suihkutuoleja pyyhkiessä) ja osastonhoitaja, joka tunsi perhetaustani ( isoäidilläni oli astma) että lopeta tämä ja mene erikoislääkärille. Ja 3 kk sijasta 3 vko : n työkokeilu päättyi ja menin. Antibioottikuuri ja kortisoni eivät auttaneet ja mä sitten menin histamiini altistukseen ja diagnoosi oli samoin tein selvä; kiistaton astma. Olihan mulla toki lapsena jo allergista taustaa, mutta hengitys oli ollut siihen saakka ok.
Mä sain allergisia yskimisreaktioita milloin pähkinöistä (kun en tiennyt) ja välillä muuten paheni sairaus ja jouduin teofylliini - tippaan osastolle (samaa ainetta kuin retafyllinissä) . Ja kortisonia, tuota tulehdusta hoitavaa ihme ainetta annettiin - liikaa ja tuli reaktiivinen psykoosi kortisonilääkkeistä (olin sängyn pohjalla kuin muumio, en tuntenut ketään... se oli kaoottista niin mulle kuin läheisillenikin) ja siitä on nyt kulunut 10 vuotta. Siitä poiki kortisonin antokielto ja lisämunuaiset lopetti (kai tilapäisesti?) toimintansa, kun elimistö sai liikaa kortisonia, oma tuotanto loppui. Sitten mä kävin siinä atk - ajokorttikurssin ja astmatilanne oli ok. Sitten kävin koulun käynti avustajaksi. Mä en ole missään ammateissa ollut, sillä en ole ollut koko aikana työkykyinen.
Mulla on synnynnäinen sydänvika (reikä kammioiden väliseinässä) ja verenpainetauti.
Sitten tuli myöhemmin myös homepölykeuhko ja se esti aikas paljon kotipaikallani käyntejä, jossa on homealtistus, asbestilevyt, mineriitti - talo ja rakennettu 60 - luvulla jne. Se oli kova paikka mulle, sillä siellä olen viettänyt koko lapsuuteni ja siellä asuu vielä 85 - vuotias keskivaikeaa dementia - alzheimeria sairastava isoäitini. No, yritin siellä käydä n. kerran tai 2 kuukaudessa, mutta aina sain oireita. Nyt oon päivittäin häneen puhelinyhteydessä ja se saa riittää - toistaiseksi.
Kai se astma on muuttunut vähän kerrassaan keski vaikeasta vaikeahoitoiseen - ja lääkitystä on vaihdeltu. Yksi lääkäri on lisännyt yhden, toinen toisen arsenaaliini... aina on lekurit vaihtuneet, mutta kaikki on ottaneet mut ihan asiallisesti - yhtä, tätä viimeistä tapausta lukuunottamatta, joka ei usko astmaan, ei allergiaan, ei röntgenkuviin, ei labratuloksiin, ei mihinkään ja lopetti lähes kaikki lääkkeet! Argh, se lääkäri sai mut raivon valtaan! Hän väitti, että mä olisin manipuloinut lääkärit määräämään lääkkeitä ja keksinyt itse sairauteni jne... mä oon vain liian väsynyt taistelemaan.
Siitä eläkkeelle pääsystä... työkkärissä oli kans sellaisia juttuja, että aina erikois työvoimaneuvojat (naiset) ihastelivat, kuinka kaunis mä olen, kuinka ihana ääni mulla on, kuinka ihania vaatteita jne. Eli tunti istua pers' tanassa kuuntelemassa ylistyspuheita... no, sitten 2001 (muistelen) tuli miespuolinen erikoistyövoima neuvoja - ja hän ihmetteli jo ensimmäisellä käynnillä, mitä mä työkkärissä teen, ihminen, joka täytyi tuoda oven eteen ja ei pysty ammattejaan vastaaviin töihin. Laittoi sitten - muistelen - kuntoutustutkimukseen, jossa sitten katsottiin, että olenko työkykyinen vai - kyvytön. Siellä tehtiin sitten testit ja lääkäri sanoi, ettei minusta ole kuin vain eläkkeelle. Ei kuntoutuksesta ole hyötyä. Olin sairauspäivärahalla ja sitten 1.12 vuonna 2002 tuli mun kannalta armahtava päätös, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä - pysyvästi. Sen jälkeen tuli tuo allerginen alveoliitti tammikuussa 2003.
Siihen vaikutti (eläkkeeseen) sydänvika, veren painetauti ja astma, joka oli huonossa hoito tasapainossa (juuri nuo lääkesotkut, joista aiemmin kerroin).
Niin, kyllä se on totta, että jos saadaan hyvään hoitotasapainoon, ei ole silloin oireita ja pystyy elämään lähes normaalia elämää.
Mutta nyt on tullut kaikenlaista muuta kremppaa ja kai se jaksaminen vähenee vuosi vuodelta. Nyt tutkivat, onko mulle jo tullut läppävika, viitteitä on ollut aikaisemmassa ultraäänessä siihen suuntaan.
Mä toivon, että tämä historiani ei menettänyt uskoasi lääketieteeseen... ja sen ihmeaineeseen, kortisoniin.
Ai niin... kun mä sairastuin, en tajunnut astmasta mitään ja sopeutuminen oli siihen ihan ok. Mä kävin sopeutumisvalmennuskurssilla Kaprakassa, liki Joensuuta. Oletko Sinä päässyt sellaiselle? Kyllähän se voimia kuluttaa tuo lääkitys ja kai itse astmakin.
Niin, mä olen nyt 32. Entä Sä - jos saan kysyä? Mä sanon vielä viimeiseksi sen, että vaikka voimat vähenee, niin onneksi vielä löytyy tätä sanallista valtikkaa ja mieli on valtaosan aikaa positiivisena. Olenkin sanonut, että mulla on peruspositiivinen karjalaisluonne - ja voin käyttö... :)
Kirjoittele "vastausta" tähän ja anteeksi, jos tämä oli epäkronologinen. Kortisonin yliannos vaikutti heikentävästi muistiinkin.
Mä liikun, minkä voimat antaa myöten, neulon ja ratkon ristikoita.
Lämpimin terveisin & hyvää syksyä t. Suzyanne
siis sairastuin toukokuussa ja heinäkuussa täytin 20. t. Suzyanne
Hei!
Kiitos vastauksesta.Jouduit vain tätä takaisin kirjoittelua odottamaan...
Tulin vain surulliseksi kovasta kohtalostasi.
Itse sairastuin astmaan pari vuotta sitten. Olin silloin 35- vuotias. Sain sen juuri syntymäpäivälahjaksi. Tuon kesän aikana alkoi huippu hyvä kuntoni romahtamaan. Kevät talvella olin vielä pohjoisessa hiihtämässä. Vedin siellä 70 km hiihtolenkkejä päivittäin kuin tyhjää.
Kesällä tosin aloin hengästymään pienemmästäkin rasituksesta, ajattelin vain, että onpa kuntoni mennyt huonoksi. Aloin välttämään liikuntaa tietoisesti. Lokakuussa oli jo niin heikossa kunnossa, etten jaksanut kävellä kuin muutaman metrin postilaatikolle. Täytyi levätä monta tuntia tuon jälkeen.
Olen lapsesta asti ollut atoopikko. Noin kolmenkympin tietämillä atooppinen ihottuma ryöhähti todella pahaksi. Sitä oli lähes joka paikassa. Kasvoissa, kaulassa, kädet ja käsivärret kauttaaltaan märkivän ihottuman peitossa. Ihottumaa oli myös polvitaipeissa ja alaselässä ja aina vain tuntui leviävän.Lääkärit eivät tuota ihottumaa saaneet kuriin. En pystynyt öitä nukkumaan kutinalta ja muutenkin haittasi jokapäiväistä elämää.
Nyt tosin ihottuma on rauhoittunut, kai astmalääkityksen myötä. Meneehän sitä kortisonia verenkiertoon tietty.
Minulla meni noin vuosi, että sain itseni edes jonkinlaiseen kuntoon. Vaikka ihottumani oli tosi paha, mutta astman puhkeaminen oli minulle todella suuri elämän muutos,joka syösti elämäni raiteiltaan ja muutti kaiken elämässäni.
Olisko sinulla muuten sähköpostiosoitetta, että voisin kirjoitella enemmän kanssasi.
Minulle voi lähettää postia osoitteeseen:
[email protected]
Miten muka tulee ilmi terveystarkastuksessa? Jos sulla on työpaikkalääkäri, jonne menet terveystarkastukseen, niin eihän hän tiedä mitään sairaudestasi jos et kerro. Ei hän nyt sinun lävitsesikään keuhkoihin näe,e ttä sinulla on astma.
näin kävi. En voinutr jatkaa työtäni enkä kouluttautua uudestaan. Enkä kuntoutua.
Olin silloin alle 50-vuotias, nyt 53.
Pärjäilen kotona. Lapset auttavat kauppa, apteekki ja lääkärireissuissa.
Muita sairauksia ei ole kuin allergioita ja astmaa. TÄmä kyllä riittää.
Yritä kuitenkin vielä löytää paikkasi työelämässä. Vaikka minkälaisin rajoituksin.
Mikäli olisin terveyteni vuoksi pystynyt, työnantaja olisi tehnyt saneerauksia ja muutoksia.
Minulla olisi siis ollut työtä, mutta kun......