Siis onko kukaan päässyt kauppakorkeaan meronomi paperein?
Itse olen ymmärtänyt, että pääsykokeeseen pääsee... mutta onko amiksen käyneellä tarpeelliset teoria tiedot kun vastassa on lukiolaiset?
Taloushallinto on ymmärtääkseni jatko-opintojenkin kannalta paras vaihtoehto. Jos tiedätte siitäkin enemmän niin kertokaa ihmeessä!
Itse olen ymmärtänyt, että pääsykokeeseen pääsee... mutta onko amiksen käyneellä tarpeelliset teoria tiedot kun vastassa on lukiolaiset?
Taloushallinto on ymmärtääkseni jatko-opintojenkin kannalta paras vaihtoehto. Jos tiedätte siitäkin enemmän niin kertokaa ihmeessä!
Vastaukset 43
Vanhimmat
amm.korkean papereilla pääsee aina pidemmälle, kuin huonolla lukion päättötodistuksella, tai saatuaan huonot arvosanat kirjoituksissa.
Jos sinulta löytyy aimo annos pitkäjänteisyyttä, kunnianhimoa, sisukkuutta ja normaaliälyä, niin hyvät mahdollisuudet on päästä tavoitteeseesi ... tsemppiä vain sinulle!
ammattikoulun paperit.
Herätys...
Kerroinkin, että hyvällä amm.koulun ja amm.korkean päästötodistuksilla pääsee pidemmälle, kuin ... etc. Silloin ei mene sieltä, missä aita on matalin (eli lukio), kuitenkin käymällä hyvin nämä koulut (amm.korkea kuitenkin jo keskiaste, mistä suora väylä hakea yliopistoon tahi korkeakouluun niin halutessaan) on mahdollisuus päästä pitkälle! Tiedät itsekin, ettei lukion huonolla päättötodistuksella, eikä huonosti menneillä kirjoituksilla pitkälle pötkitä, ompa moni jäänyt kaupan kassaksikin :)! Eli kouluasteen (amm.koulu ... merkonomi)ja sen jälkeen opistoasteen (amm.korkea ... tradenomi) käytyään on hyvä pohja ponnistaa eteenpäin niin halutessaan ... kyllähän kauppakorkeaan pyrkivänä tradenomi sentään ylioppilaalle pärjää, jolla ei muita opintoja takanaan.
No siinäpä viestiä kerrakseen :D
Eipä siinä mitään, itse viestin perimmäisen idean kanssa olen ihan samaa mieltä.
"Kerroinkin, että hyvällä amm.koulun ja amm.korkean päästötodistuksilla pääsee pidemmälle, kuin"
Kummankaan koulun päästötodistuksilla ei tee yhtään mitään kauppakorkeakoulun pääsykokeissa. Toki hyvä päästötodistus (onko amk:ssa päästötodistus vai jokin muu?) antaa vinkkiä siitä, että oikeasti osaa asiat, jolloin pääsykoekin voi olla helpompi.
"(amm.korkea kuitenkin jo keskiaste,"
On kylläkin korkea-aste virallisesti.
"en jälkeen opistoasteen (amm.korkea ... tradenomi)"
Opistoastetta ei ole ollut enään vuosikausiin olemassakaan ainakaan tuolla alalla.
sinulle kelvannut. En kyllä omasta mielestäni vähätellyt ketään ja yritin alkup.viestin kirjoittajaa kannustaa eteenpäin, jos hänellä on kerran haluja jatkaa lukuja. En ainakaan tarkoituksella halunnut loukata ketään tai aiheuttaa pahaa mieltä.
me ollaan niin trolleja kaikki ;)
Sä vedät vaan roolis huonosti.
joksikin muuksi palstalla kirjoittavaksi?!
ammattikorkealla? Ok, ammattikorkea kuuluu nykyään korkea-asteeseen, mutta mitä se tahtoo sanoa? Ei ole oikein ammattikoulu, muttei suinkaan ole mikään korkeakoulu-, eikä yliopistokaan ... korkea-aste on täysin eri, kuin korkeakoulu. Mitä tuolla oikein haetaan ... ihmisten tasapäistämistä ja tasa-arvoako? Sillä on vain päinvastainen lopputulos ... saadaan vain ammattikorkean opiskelijoiden päät sekoitettua niin, että he kuvittelevat valmistuvansa vähintään yliopistosta.
noin tyhmä.
"(amm.korkea kuitenkin jo keskiaste, mistä suora väylä hakea yliopistoon tahi korkeakouluun niin halutessaan)"
"ja sen jälkeen opistoasteen (amm.korkea ... tradenomi)"
Aika ufoa juttua sulla.
ihmistä jonka pää olisi mennyt sekaisin.
Voitko esittää faktaa, etkä vain arvailla.
eikö? Jos on esim. terv.hoitaja, fysioterapeutti, erikoissairaanhoitaja, tradenomi etc. ja haluaa opiskella lisää, on seuraava väylä lisäopinnoille akateemiset opinahjot. Olenko kenties väärässä?
Äläkä takerru tuohon opistoasteeseen, sillä kerroin jo itsekin, että käytin vahingossa väärää nimikettä. Ikää on jo senverran, että nuo ovat muuttuneet aika päiviä sitten ...
esittämiini kysymyksiin. Lähes kaikki amm.korkeakouluopiskelijat jättävät aina sen alkuosan pois, kertoessaan missä opinahjossa opiskelevat ... puhuvat vain korkeakoulusta, mikseivät sano sitten opiskelevansa korkea-asteella?
Mistäs lähtien ammattikorkeakoulu on ollut keskiastetta, saatika opisto?
mahtavat olla? En ole tuollaista koskaan huomannut tai kuullut. Ainut paikka missä tästä asiasta kuulee on tämä palsta eli suoli24. Voisit nyt itse hiukan miettiä mitä virittelet.
Käytä sitten oikeita termejä, niin et loukkaa ketään.
Et tietenkään tehnyt sitä tarkoituksella. POIS se sinusta. ;)
Merkonomina voin sanoa, että ammattikoulu ja ammattikorkea painivat TÄYSIN eri sarjoissa, ammattikorkeakoulun hyväksi.
Pää taitaa olla sekaisin lähinnä sinulla?
"jos on esim. terv.hoitaja, fysioterapeutti, erikoissairaanhoitaja, tradenomi etc. ja haluaa opiskella lisää, on seuraava väylä lisäopinnoille akateemiset opinahjot. Olenko kenties väärässä? "
Käsittääkseni myös ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus jatko-opiskeluun.
En ole koskaan kuullut yhdenkään ammattikorkeakoulu-opiskelijan jättävän ammatti-sanaa pois. Miksi jättäisimme, sehän on meidän etumme?!
Ja syy siihen on juuri tällaisten höyrypäiden luulojen karsiminen. AMK ja tiedekorkeat ovat molemmat korkea-asteen tutkintoja.
Finlex auttaa hädässä olevaa typerystä.
vuonna yksi ja kaksi :)! Täytyy myöntää, että vanha olen ja luultavasti vähän kalkkiskin ...
kuitenkaan varma?
Miksei amm.korkeasta sitten valmistu kandeja, maistereita ... ?
sama kuin ekonomi?
http://www.lamk.fi/koulutus/jatkotutkinnot/
Olen VARMA.
Onko nimike itsessään mielestäsi arvokas?
Vastaan kuitenkin, että koska nuo nimitykset liittyvät yliopistoon, eivät ammattikorkeakouluun. Siitä vasta huuto tulisikin jos ammattikorkoastakin puskisi ulos esim. kandeja. Siitähän sinä kyllä varmasti pitäisit, saisi taas palstoilla ruikuttaa ;)
kokeilu, jolla syvennetään ammatillista osaamista. Ainoastaan Lahden amm.korkeassa. Se tarkoittaa opintojen syventämistä lähinnä niille, ketkä eivät niinkään halua jatkaa opintojaan eteenpäin. Mutta vastaa alkup.kysymykseen ... eikö amm.korkeasta ole mahdollisuutta hakeutua jatko-opintoihin korkeakouluun, tahi yliopistoon?
Nekin ovat pääsääntöisesti nykyään ammatillisia opistoja tai instituutteja etc.
mitään? Näitähän on joka oppilaitoksessa.
http://www.laurea.fi/net/fi/01_Koulutus/02_Ylemmat_ammattikorkeakoulututkinnot/04_Yritt_ja_liiketoimosaaminen_ylempi_/index.jsp
Tottakai on mahdollista jatkaa vaikka yliopistoon ja saada vielä kunnon hyvitykset.
Et oikein osannut tuoda asiaasi esille.
akateeminen boheemi menee tuutimaan. Ei jaksa enää "kiistellä" asioista nuorempien kanssa. Mutta kivaa oli purkaa pahaa oloaan (ei silti kenellekään henk.kohtaisesti), kun vaimokin jätti ... löytänyt jonkun nuoremman ja tradenomin ammatiltaan, lämmittäjäksi. Ei akateeminen ollutkaan sitten sen rinnalla enää mitään :).
Iltapalan tässä vielä syön, rauhoitan itseni vetämällä sikarista henkoset ja sitten nukkumaan, jotta jaksaa huomenna taas mennä opettamaan yiopistolle.
juoksua!
keittiöön, avaan oluen ja painelen saunaan. Saunan päälle keittelen vielä kaffeet. ;)
;););)
...
alkako jauhamaan tuota ikuisuuskysymystä! Ammattikorkea EI ole sama kuin ammattikoulu! Ammattikouluun mennään suoraan peruskoulun penkiltä.
Ei ole. Mutta silti en ymmärrä tällaista roskaa. Veljeni nyt vaan sattuu opiskelemaan kyseisessä opinahjossa, joten tiedän jonkin verran tuosta koulutuksesta, tosin sosiaalipuolelta.
Minua on alkanut pikkuhiljaa nyppiä pikkusieluisten yliopisto-opiskelijoiden kitinä. Tuntuu siltä, että nämä opiskelijat luulevat tosissaan takaavansa itselleen tulevaisuudessa työpaikan levittämällä disinformaatiota muista opinahjoista.
Valitettavasti jotai pitäisi osatakin.
"Kummankaan koulun päästötodistuksilla ei tee yhtään mitään kauppakorkeakoulun pääsykokeissa. Toki hyvä päästötodistus (onko amk:ssa päästötodistus vai jokin muu?) antaa vinkkiä siitä, että oikeasti osaa asiat, jolloin pääsykoekin voi olla helpompi."
VÄÄRIN. kyllä siitä saa lisäpisteitä, siis jos on merkonomi/tradenomi. vai olenko väärässä ? miksi sitten kauppakorkean pääsykokeen ilmottautumislomakkeessa kysytään, onko mahdollisesti merkonomi tai tradenomi?
mitataan pääsykoekirjojen oppimista - silloin lukion oppimäärällä ei ole oikein väliä, eihän lukiossa näitä asioita käsitellä juuri lainkaan. Ehkäpä lukiolaisilla ja erityisesti pitkän matematiikan lukijoilla on hieman etua matematiikassa (taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät), muualla ei erityisemmin...
Itse laudaturin ylioppilaana en ottanut kauheasti paineita pääsykokeesta, sillä sain jo yo-todistuksesta niin hyvät pisteet. Kuitenkin yleisesti ottaen kenellä tahansa älykkäällä, oppimiskykyisellä ja motivoituneella henkilöllä on mahdollisuus sisäänpääsyyn.
Sinulle toivotan tsemppiä lukemiseen - perehdy kirjoihin HUOLELLA ja AJAN KANSSA!
on täysi mahdollista hakea kauppakorkeaan niin kuin esimerkiksi peruskoulupohjaisella sairaanhoitajan tutkinnolla on mahdollista hakea lukemaan lääketiedettä, hoitotiedettä tms. Eli opistoasteen tutkinto on sama kuin ylioppilas.
Tiedän ihmisiä, jotka menivät kauppakorkeaan suoraan merkonomin tutkinnon jälkeen, yksi valmistui sieltä parissa vuodessa, oli sen verran välkky kaveri. Itse kävin kuitenkin iltalukion. Kun itse hain yliopistoon molemmat paperit olivat mukanani ja kanslistin kanssa katsottin, että merkonomin papruilla sain paremmat pisteet, hain siis siinä kiintiössä ja pääsin.
Lukiosta ei ole juuri muuta hyötyä kuin kielet ja matikka. Niitähän voit aloittaa opiskelemaan vaikka iltalukiossa nyt heti jos haluat.
" yksi valmistui sieltä parissa vuodessa, oli sen verran välkky kaveri."
150 op:n vuositahti ja gradu siihen päälle? :D. Välkyllä kaverilla taisi olla lisäksi ihan omat kalenterinsakin.
"Yksi valmistui sieltä (kauppakorkeasta) parissa vuodessa, oli sen verran välkky kaveri."
No oli kyllä tosi välkky! :D
On ihan oma asianne uskotteko, mutta kyllä yliopistosta on mahdollista valmistua nopeamminkin kuin mitä suositukset ovat.
Gradun teon tai jopa väikkärin teon voi aloittaa vaikka heti ensimmäisenä syksynä, ei se gradu sitä paitsi ole edes kovin suuri juttu. Monella on jo yliopistoon tullessa niin hyvät pohjatiedot ettei niitä peruskursseja tarvitse tankata, sen kuin käy vaan tenteissä. Meillä on myös joukossa niitä, joilla se äo on huomattavasti korkeampi kuin tavan talliaisella.
Ei todellakaan ole kovin vaikea keksiä muita vastaavia esimerkkejä, mulle muistuu myös omilta opiskeluajoilta mieleen muutama vastaava esimerkki. Esimerkiksi kaveri, joka teki yleisissä kuulusteluissa kolme kirjatenttiä yhtä aikaa ja sai kaikista kiitettävät. Hän myös sai erityisoikeuden suorittaa harjoituksia päällekäin ja näin ollen valmistui aika nopsaa maisteriksi ja myöhemmin myös tohtoriksi. Omasta lähipiiristäkin löytyy yksi kaveri joka valmistuu alle kolmeen vuoteen, hän on tosin panostanut myös kesät opiskeluun.
melko nopeaan tahtiin, kuka luokanopettajaksi, kuka juristiksi, kuka lääkäriksi jne. Kaikilla äo ei edes liian korkea ns. tavalliseen tallaajaan nähden. Omasivat vain sitäkin roimemmin muita hyviä puolia ...