aiheuttavat työpaikastaan tai asunnostaan sairastuneille?
Jos jollain on vielä epäselvää, niin lainaan prof. Tari Haahtelaa. Hän kirjoittaa mm.näin Allergia-kirjassa (1985, sivulla 72-73:
"Ulkosyntyisessä allergisissa alveoliiteissä potilaan seerumissa on tavallisesti IgG-luokan presipitoivia vasta-aineita taudinaiheuttajia, esim. homepölykeuhkossa aspergilluslajeja ja sädesieniä kohtaan. Periaatteessa mikä tahansa biologinen pöly, joka hiukkaskokonsa puolesta (yleensä alle 5 mikrometriä) hakeutuu hengitettynä alveolitasolle asti, voi aiheuttaa allergisen alveoliitin. Vasta-aineiden löytyminen vahvistaa diagnoosia, mutta ei yksinään riitä diagnoosin tekoon. Vasta-aineita on myös oireettomalla väestöllä".
Kuten muistamme, niin Haahtela kertoo tässä kirjassa myös, että alveoliittiin kuuluu myös pienten hengitysteiden obstruktiota ja myös keuhkoputken supistumisherkkyyttä. Siis myös tautitila, joka muistuttaa mitä suuremmassa määrin astmaa. Kaikkien terveysviranomaisten tiedossa on myös, että nykyään suomalaisen yhteiskunnan omistamista kosteusvaurioisista rakennuksista löytyy pääasiassa juuri sellaisia itiöitä, joiden koko on sellainen, että ne menevät keuhkorakkuloihin asti.
Toisaalla tässä kirjassa TTL:n ylilääkäri Henrik Nordman kirjoittaa sivulla 134ja 135 seuraavaa allergisen alveoliitin diagnostiikasta seuraavaa:
"Akuutti allerginen alveoliitti on tyypillisimmillään helppo diagnosoisa. Subakuutit ja krooniset muodot aiheuttavat erotusdiagnostisia vaikeuksia. Kuten kaikissa ammattitaudeissa, esitiedot ja perusteellinen selvitys työolosuhteista on olennaista".
ja hetken päästä seuraavaa:
Laboratoriotutkimukset määräytyvät erotusdiagnostisten vaihtoehtojen mukaan. Laskon ja leukosyyttien lisäksi tutkitaan AINA (siis siinä on todellakin oikein kirjapainossa präntättynä "AINA") spesifit presipitoivat vasta-aineet potilaan seerumista. Homepölykeuhkoa epäiltäessä määritetään RUTIININOMAISESTI (kaikki ymmärtää, mitä tuo sana tarkoittaa) vasta-aineet "Th. vulgarista", "M.faenia" sekä "Aspergillus glaucus"-ryhmän sieniä vastaan".
Siinä tosiaan puhutaan maanviljelijöiden homepölykeuhkosta. Vielä tuohon aikaan tuskin juuri kukaan sairastui kosteusvaurioisen rakennuksen mikrobi-itiöistä. Epidemiaksi se muodostui vasta 90-luvun laman aikana 1992-94 ja siitä eteenpäin yhä tänä päivänä pahentuen. Mikrobikasvustokin on erilainen kosteusvauriokohteessa kuin homeisessa heinäpaalissa. Henkilö, joka käsittelee heinäpaalia on varustautunut hengityksensuojaimella. Mutta ketään kosteusvaurioisessa rakennuksessa sairastunutta ei ole vielä koskaan kehotettu kättämään rakennukseen mennessään hengityksensuojainta. Näillä kahdella tapauksella on siis eroa kuin yöllä ja päivällä. Ammattitaudin kriteeritkin tulee olla erilaiset. Nyt alveoliitin kriteereinä käytetään maanviljelijöiden homepölykeuhkon kriteereitä.
Kaikki ymmärtää Nordmanin kirjoituksesta, että nytkin pitäisi kaikilta oireilevilta ottaa RUTIININOMAISESTI IgG-vasta-aineet. Kaikki myös tietävät nyt myös RUTIININOMAISESTI, että se vakavin sairaus on nimeltään allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume. Hiukkaskoko ratkaisee! Tällä asialla ei ole mitään tekemistä astman kanssa.
Jos jollain on vielä epäselvää, niin lainaan prof. Tari Haahtelaa. Hän kirjoittaa mm.näin Allergia-kirjassa (1985, sivulla 72-73:
"Ulkosyntyisessä allergisissa alveoliiteissä potilaan seerumissa on tavallisesti IgG-luokan presipitoivia vasta-aineita taudinaiheuttajia, esim. homepölykeuhkossa aspergilluslajeja ja sädesieniä kohtaan. Periaatteessa mikä tahansa biologinen pöly, joka hiukkaskokonsa puolesta (yleensä alle 5 mikrometriä) hakeutuu hengitettynä alveolitasolle asti, voi aiheuttaa allergisen alveoliitin. Vasta-aineiden löytyminen vahvistaa diagnoosia, mutta ei yksinään riitä diagnoosin tekoon. Vasta-aineita on myös oireettomalla väestöllä".
Kuten muistamme, niin Haahtela kertoo tässä kirjassa myös, että alveoliittiin kuuluu myös pienten hengitysteiden obstruktiota ja myös keuhkoputken supistumisherkkyyttä. Siis myös tautitila, joka muistuttaa mitä suuremmassa määrin astmaa. Kaikkien terveysviranomaisten tiedossa on myös, että nykyään suomalaisen yhteiskunnan omistamista kosteusvaurioisista rakennuksista löytyy pääasiassa juuri sellaisia itiöitä, joiden koko on sellainen, että ne menevät keuhkorakkuloihin asti.
Toisaalla tässä kirjassa TTL:n ylilääkäri Henrik Nordman kirjoittaa sivulla 134ja 135 seuraavaa allergisen alveoliitin diagnostiikasta seuraavaa:
"Akuutti allerginen alveoliitti on tyypillisimmillään helppo diagnosoisa. Subakuutit ja krooniset muodot aiheuttavat erotusdiagnostisia vaikeuksia. Kuten kaikissa ammattitaudeissa, esitiedot ja perusteellinen selvitys työolosuhteista on olennaista".
ja hetken päästä seuraavaa:
Laboratoriotutkimukset määräytyvät erotusdiagnostisten vaihtoehtojen mukaan. Laskon ja leukosyyttien lisäksi tutkitaan AINA (siis siinä on todellakin oikein kirjapainossa präntättynä "AINA") spesifit presipitoivat vasta-aineet potilaan seerumista. Homepölykeuhkoa epäiltäessä määritetään RUTIININOMAISESTI (kaikki ymmärtää, mitä tuo sana tarkoittaa) vasta-aineet "Th. vulgarista", "M.faenia" sekä "Aspergillus glaucus"-ryhmän sieniä vastaan".
Siinä tosiaan puhutaan maanviljelijöiden homepölykeuhkosta. Vielä tuohon aikaan tuskin juuri kukaan sairastui kosteusvaurioisen rakennuksen mikrobi-itiöistä. Epidemiaksi se muodostui vasta 90-luvun laman aikana 1992-94 ja siitä eteenpäin yhä tänä päivänä pahentuen. Mikrobikasvustokin on erilainen kosteusvauriokohteessa kuin homeisessa heinäpaalissa. Henkilö, joka käsittelee heinäpaalia on varustautunut hengityksensuojaimella. Mutta ketään kosteusvaurioisessa rakennuksessa sairastunutta ei ole vielä koskaan kehotettu kättämään rakennukseen mennessään hengityksensuojainta. Näillä kahdella tapauksella on siis eroa kuin yöllä ja päivällä. Ammattitaudin kriteeritkin tulee olla erilaiset. Nyt alveoliitin kriteereinä käytetään maanviljelijöiden homepölykeuhkon kriteereitä.
Kaikki ymmärtää Nordmanin kirjoituksesta, että nytkin pitäisi kaikilta oireilevilta ottaa RUTIININOMAISESTI IgG-vasta-aineet. Kaikki myös tietävät nyt myös RUTIININOMAISESTI, että se vakavin sairaus on nimeltään allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume. Hiukkaskoko ratkaisee! Tällä asialla ei ole mitään tekemistä astman kanssa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
eli minulla se kuumeiluvaihe aiheutti hirvittävän väsymyksen. Yskitti. Läääriltä antibioottikuuri.
Rupesin puhaltelemaan PEF-mittarilla. n. 2kk päästä oli tutkittu spirot jne ja sain ventolinen ja beclometin, olo helpotti lomalla.
Seuraavat altistukset kai sitten saivat kroonistumaan.
Minulla on allerginen astma(Ei IgE nousua TTL:n tutkimille lajeille- mutta lajejahan riittää- IgG:ssä löytyy), lisäksi nyt vasta epäillään alveoliittia keuhkomuutosten takia.
Voi olla molemmat. Ikävä kyllä.
että ahtauman aiheuttajan IgE-vasta-ainetta/aineita löytyy verestä. Samanaikaisesti tulee löytyä myös eosinofiilisiä valkosoluja verestä. Silloin on vasta kyseessä allerginen astma.
TTL:n altistuskokeista syntyy vähintään krooninen keuhkoputkitulehdus, koska keuhkoputki on jo ennestään rasittunut.
Lue nyt mitä nämä kuuluisat keuhkotautispesialistit sanovat. Tari Haahtelakin sai valtavasti kehuja tällä palstalla esiintyessään TV 1:n suo-ohjelmassa. TTLkin sai STM:stä kiitettävän 4 arvosanan toiminnastaan. Tosin TTL on STM:n alainen, mutta haitanneeko tuo mitään.
Ei saa sotkea keuhkoputkitulehdusta astmaan. Ahtaumaa esiintyy myös alveoliitissa, emfyseemassa ja bronkiitissa (keuhkoputkitulehdus). Nyt pitää olla tarkkana kuin peräpukama näissä kriteereissä. Jos alveoliitin kriteereissä ollaan tarkkana niin myös astman kriteerejä tulee noudattaa. Jos niitä ei noudata, niin syyllistyy rikokseen.
Allerginen astma
Aspergillus fumigatuksen aiheuttama allerginen astma on Suomessa harvinainen. Yleisin se on Englannissa kylmistä ja kosteista asumisolosuhteista johtuen. Intrakutaaniset testit aspergillusantigeenilla aiheuttavat välittömän punoitusreaktion homeallergisella astmaatikolla. Antigeenin inhaloimisesta seuraa nopea bronkusspasmi. 30 – 40 % astmapotilaista, joilla ei ole aspergilluksen indusoimaa astmaa, reagoi positiivisesti ihotestissä. S-IgE aspergillusantigeenille on kohonnut ja keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan reversiibeli bronkusobstruktio. Hoitona käytetään astmalääkkeitä ja altistumista vältetään.
Homeiden aiheuttamaa allergista astmaa todettiin Helsingin Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1997 56 tapausta ja vuonna 1998 38 tapausta.
”The role of a fungus in nature is to decompse organic matter – a human body without an immune system is just organic matter waiting for decomposition. ”
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=khp00030 Allergisen astman siedätyshoito
http://www.google.fi/search?q=allerginen+astma&hl=fi&hs=c3f&lr=&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official_s&start=0&sa=N Allergisesta astmasta
http://www.google.fi/search?hs=HPL&hl=fi&client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial_s&q=ABPA&btnG=Hae&meta=lr%3Dlang_fi ABPA ja ALLERGINEN ASTMA
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm hyvää faktatietoa !
Olisikohan nyt käytössä kaksi eri diagnoosia?
1)ALLERGINEN ASTMA (aspergillus fumigatuksen aiheuttama HARVINAINEN ASTMA)
2)Allerginen astma (jonkin muun allergeenin aiheuttama)
Katso nuo linkit !
Kyllä nyt muillakin alan kirjoja on kuin jollain Pekalla!
Tukiainen kirjoittaa Keuhkosairaudet 2000-kirjassa sivulla 493 näin:
"Aspergillus voi pahentaa astmaa sellaisella ATOOPPISTA ASTMAA sairastavalla potilaalla, joka on allerginen aspergilluksen itiöille."
Huomaatko, että ihmisellä on jo ennestään atooppinen astma jostain allergeenistä. Hänellä on siis muita pienempi keuhkoputken halkaisija, joten sinne saattaa jäädä jopa kosteusvauriomikrobien itiöitä. Siinä on syy siihen, miksi kosteusvauriomikrobin (tätä on yleisesti runsaasti normaalisti ulkoilmassa) itiö on jäänyt kiinni keuhkoputken limakalvolle.
Äläkä pistä näytille TTL:n tilastotietoja. Ne eivät kestä enää päivänvaloa!
Tiedäkö tämän vanhan sanonnan, jolla on nyt uusi muokattu muoto:
vale, emävale ja TTL:n tilasto.
itse yritin väittää vastaan, että jo on ihme astma. Nyt kun koin toisen tukhetumisen tunteen, vissiin näissä pienissä hengitysteissä, niin ei enää tuputeta astmaa.
Tilastot EIVÄT KERRO kaikkia sairastuneita.
Työperäisiä sairauksia ja varsinkin homesairauksia on PALJON ENEMMÄN kuin TTL:n tilastot kertovat.
Tunnen toki itsekin monia eri alojen työntekijöitä (opettajia, sairaanhoitajia, psykiatrian erikoissairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lääkäreitä ym), jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet homeisessa työpaikassa, mutta eivät ole edes päässeet TTL:lle asti tutkimuksiin, vaikka oireilevat ja sairastelevat rajusti.
Erälle homeiselta työpaikalta kotiin jääneelle homesairaalle keuhkolääkäri oli sanonut: "Eivät homeet ole vaarallisia. Nehän ovat ystäviämme. Ei niitä tarvitse pelätä. Eivät ne mitään aiheuta". Tämä ystävällinen-setä-keuhkolääkäri ei ollut lähettänyt tätä henkilöä edes tarkempiin tutkimuksiin. Hän luovutti taistelunsa ja on kotona ilman palkkaa ja ilman päivärahaa. Niin on moni muukin homesairas.
Tilastot tulevat valehtelemaan vielä enemmän nyt kun homeita on vähennetty. Sairastuin jo TTL:n Aspergillus fumigatus altistuksesta , mutta 32 % pef arvot ym. laskivat vasta Cladosporium cladospoirioides homeuutteella. Se on myös luonnon home, mutta rakennuksiin se ei kuulu.
KAIKKI eivät sairastu homealtistuksesta ja jotkut voivat olla koko loppuelämänsä terveinä hometaloissa tai homeisella työpaikalla. LIIAN MONET kuitenkin sairastuvat ja kosteusvauriomikrobit (homeet, hiivat, bakteerit) ja hometaloissa viihtyvät varastopölypunkit VAARANTAVAT TERVEYDEN ja ovat TERVEYSUHKA.
Tulin tietenkin hirvittävän sairaaksi niistä TTL:n tutkimuksista. Sain ammattitautidiagnoosin ja onneksi saan edes kalliit lääkkeeni vakuutusyhtiöltä. Ilman astma- ja allergialääkkeitä en tule toimeen.
Minulla ei ole koskaan läpsena eikä nuorena ollut mitää allergioita eikä astmaa. Jodiallergia tuli munuaisröntgenin yhteydessä esiin (varjoaineesta), kun olin 19v. Pensilliiniallergia puhkesi kun olin 32 v. Astmani puheksi lievänä 38 vuotiaana ja paheni 1999.
Tuskin minulla siis ainakaan oli mitenkään "pieni keuhkoputken halkaisija".
TTL:n tilastot ovat julkisia ja niitä voi kuka tahansa selata heidän www-sivuiltaan.
Siitä olen kanssasi ihan samaa mieltä, että homesairaita on hyvin paljon enemmän kuin TTL:n tilastot kertovat.
Siitä olet varmaan kanssani samaa mieltä, että hometaloja meidän on vältettävä koko loppuelämämme.
LIIAN MONI homesairas on vielä työssä astmalääkkeiden ja toistuvien tabletti-kortisonikuurien varassa.
Alveoliitti tulee aina takaisin homeisessa ympäristössä. Samoin kaikki muutkin homeoireet palaavat aina takaisin homeisissa tiloissa..
Terveisin aina omalla nimellään kirjoittava Hilkka
Kirjoitit (Haahtela 1985, 72-73):
"Ulkosyntyisessä allergisissa alveoliiteissä potilaan seerumissa on tavallisesti IgG-luokan presipitoivia vasta-aineita taudinaiheuttajia, esim. homepölykeuhkossa aspergilluslajeja ja sädesieniä kohtaan."
Minulla ei ollut IgG luokan vasta-aineita "sädesienelle" (aktinobakteeri Streptomyces) vaan minulla oli IgE vasta-aineet sille (Streptomyces albus korkea)
Minulla oli IgG vasta-aineita 16.10.2001:
Aspergillus fumigatus (matala)
Cephaloaporium curtipes (kohtalainen)
Cladosporium cladosporioides (matala)
Geotrichum candidum ( matala)
Penicillium brevicopactum (matala)
Phialophora buakii (matala)
Rhodotorula glutinis (kohtalainen)
Sporobolomyces salmonicolor (kohtalainen)
Fusarium avenaceum (matala)
Tricoderma viride (kohtalainen)
29.1.2003 TTL
Tyrophagus putrescentietiae (10000 BU/ML) 3 = varastopölypunkkiallergia (histamiini 5). Työpaikaltani ei suostuttu ottamaan varastopunkkinäytteitä, vaikka pyysin.
Tiedäthän, että varastopunkki saattaa aiheuttaa astmaa ja allergista nuhaa !! Minulla on molemmat.
S-IgG-Sc (IGG alaluokat)26.4.2004 (infektiolääkäri)
Lausunto: IgG1 ja IgG4 normaalia lahaisemmat ja IgA-pitoisuus alarajalla:
S-IgG 6.80 (Viitearvo aikuiset 6.8 - 15)
S-IgG1 3.6*g/l (4.2 - 12.9)
S-IgG2 2.10 (1.2 - 7.5)
S-IgG3 0.73 (0.2 - 1.3)
S-IgG4 0.01* (0.7 - 2.9)
S-IgA 0.50 (0.5 - 4)
Tämän perusteella minulla on alentunut vastustuskyky (immuunipuolustus) ja voin saada "kaikki taudit" helposti. Hometaloja välttämällä olen ollut viimeksi flunssan tapaisissa oireissa marraskuussa 2004 ja kunnollinen "ihan oikea" flunssa minulla oli helmikuussa 2002, kun ensin sairastuin OYS:ssa työkokeilussa osasto 21:llä.
Minulla on sekä allergisen alveoliitin että astman oireet. Väärään aikaan tehyjen tutkimusten mukaan allergista alveoliittia ei löytynyt.
Ilman astmalääkkeitä en tule toimeen, vaikka vältän altistuksia.
Lapsena ja nuorena en ollut millekään allerginen.
Lievä astma diagnosoitiin 1988. Olin homeisella työpaikallani astmalääkkeiden varassa ja en tiennyt homeista vielä mitään. En edes erottanut hajuja. Vain Anais-anais hajuvesi laukaisi astmakohtauksen.
Kesällä 1999 aloin tunnistamaan työpaikallani "ihan oikean homeen" ja "vanhan kellarin" hajun.
Nenäni oli koko ajan tukossa vaikka laitoin mitä "mömmöjä" nenääni tai vaikka vaihtelin eri antihistamiinejakin.
Syksyllä 1999 sitten "tärähti". Aloin kuumeilla ja yskin tauotta yötä päivää. Sain antibiootikuurin ja kortisonikuurin ja YHDEN PÄIVÄN sairauslomaa.
Olin työssä ja yskin koko ajan. Ääni oli ihan käheä ja nenä ihan tukossa. Tilasin vihdoin noin 2-3 viikon kuluttua ajan työterveyslääkärille. Hänelle tuli hätä ja kiire lähettää minut ensiapuun: olin tukehtumaisillani omaan "räkääni". Ensiavun muutaman tunnin ensihoidon jälkeen jouduin viikoksi keuhko-osastolle. Söin noin neljä kuukautta kortisonia. Sain noin kolme kuukautta sairauslomaa (välillä kävin keuhkopoliklinikalla kontrollissa).
Tämän jälkeen ääni hävisi ja limaisuus ja yskiminen (ei flunssaa) tulivat aina takaisin kun palasin työpaikalleni. Piiiiitkälle sairaulomalle jain tammikuussa 2001, kun taas sairastuin joululoman ja talviloman jälkeen, kun menin työhön.
Syksyn 2000 olin työssä ja pystyin olemaan siellä vain kun ikkuna oli auki. Työkaveri hermostui talvella kun häntä paleli ja karjui käytävällä: "Kuka täällä oikein tuulettaa". Muitakin paleli ja he huomauttelivat. Jos laitoin ikkunan kiinni. aloin heti yskimään. Vaikka otin astmalääkkeet työstä lähtiessä, sain tukahduttavia yskimispuuskia eli yskin ihan koko ajan pukukopillani. Ilmoitin pukukopin hajusta muutaman kerran huoltomiehille ja kun ilmoitin suoraan työsuojelupäällikölle suljettiin pukukoppi "kosteusvaurion vuoksi". Näytteitä sieltä ei tietenkään otettu, enkä saanut niitäkään. Otin itselleni kopion "PUKUKOPPI SULJETAAN KOSTEUSVAURION VUOKSI"-lapusta ja otin senkin mukaani työterveyslaitokselle.
Minun kohdallani on vähän "KAIKKI" epäselvää ja "epätyypillistä":
Todettu:
epätyypillinen, vaikeahoitoinen työperäinen astma
työperäinen allerginen nuha
Conjuctvitis allergica ac H10.1 Sidekalvon tulehdus ammattitautiin liittyen
Fibromyalgia 2005. Niveloireet jäivät pysyviksi TTL:n homealitistusten jälkeen. Niitä ei ollut aikaisemmin.
Minun oireeni ja sairauteni on pysyvää alentuneen immuunipuolustusjärjestelmäni vuoksi. Kosteusvauriomikrobit saattavat aiheuttaa immunologisia muutoksia. Minulle on aiheuttanut.
Tässä vähän faktatietoa:
Blåfieldin mukaan pahimmat kosteusvaurioissa kasvaneet homeet vaikuttavat ihmiseen hermokaasun lailla ja tuhoavat terveyden. Työpaikallaan homeeseen sairastuneiden joukko suurenee jatkuvasti. Vaikka kyse on jo valtakunnallisesta ongelmasta, yhteiskunnan verkko ei sitä tunnista. (Blåfield 2002, 33.)
Homeiden aiheuttamat hengitystiesairaudet ovat alun perin olleet paljolti maanviljeli-jöiden sairauksia, mutta virheellisestä rakentamisesta johtuen kosteusvauriomikrobeita – homeita, hiivoja ja sädesieniä, jopa ameboita - on alkanut esiintyä haitallisissa määrin myös asuinrakennuksissa. Varsin selvästi 1970-luvulta alkaen on lisääntyvästi lääkärei-den vastaanotoille hakeutunut erikoisesti oireilevia henkilöitä, jotka ovat työskennelleet kosteusvauriomikrobien saastuttamissa taloissa tai joiden asunnoissa on ollut hometta. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 49, 61, 86.)
Tuomaisen ja Seurin mukaan kostuneista rakenteista vapautuu ympäristöön kaasumaisia altisteita, lukuisia erilaisia kemikaaleja, joilla voi myös olla terveysvaikutuksia (esim. formaldehydi, ammoniakki). Muovimatot voivat vaurioitua kulutuksen, lämmön, kos-teuden ja mikrobien aiheuttaman hajoamisen seurauksena. Hajoamista voi tapahtua myös muovimaton lisäksi liimoissa ja tasoitteissa, hajoamistuotteet voidaan tunnistaa sisäilmanäytteiden tai vaurioituneen materiaalin tutkimuksien perusteella. Liiman tai muovin hajoamisen syynä tavallisesti on päällysteiden asentaminen liian kostean beto-nin päälle. Jos muovin hajoaminen käynnistyy, se usein jatkuu, vaikka lattia myöhem-min kuivaisikin. Tästä syystä pelkkä lattialaatan kosteuden mittaaminen ei välttämättä paljasta ongelmaa. Rakennusmateriaalien hajotessa kosteuden ja mikrobien toiminnan vaikutuksesta ilmaan emittoituu sekä kemikaaleja että hiukkasmaisia yhdisteitä. Kosteusvauriorakennuksen sisäilmastossa voi siis olla lukuisia epänormaaleja päästölähteitä, jota omalla tavallaan lisäävät ilman saastekuormaa ja ajanmittaan todennäköisesti ainakin joillekin altistuneille aiheuttavat oireita ja jopa terveysvaaraa. (www.miame.net tulostettu internet10.7.2004.)
Hirvosen mukaan monet ”hometalo” - mikrobeista vapautuvat ärsykkeet käynnistävät tulehdusreaktioita limakalvoilla ja voivat vaurioittaa, jopa tuhota elimistön puolustusjärjestelmän soluja. Hänen mielestään erityinen haaste on ongelmatalon tunnistaminen. Pelkkä kosteuden määrä tai tietyn mikrobin löytyminen ei riitä. Monet kohteet voivat olla pitkään kosteusvaurioisia, mutta altistuneille ei välttämättä ole koitunut ongelmia, toisissa kohteissa taas varsin monet altistuneet oireilevat ja sairastuvatkin. Joskus homeiden aiheuttamat sairaudet ”ryvästyvät”, kertyvät, tiettyihin kohteisiin. Sitä, mikä niissä on lisääntyneen oireilun ja sairastavuuden syy, ei ole voitu varmuudella osoittaa. Myöskään emme toistaiseksi voi luotettavasti ennustaa, mikä nimenomainen nyt kostunut kohde tulisi olemaan tällainen suuren sairastavuuden yksikkö. Siksi kaikki kosteusvauriot pitää korjata nopeasti ja hyvin. (Ruukki 2003, 22.)
Pasasen ja Anderssonin mukaan monet mikrobit tyytyvät vähään, kunhan kosteutta vain riittää, ravinteita yleensä on riittävästi. Väliaikainen kuivuminenkaan ei tuhoa kasvustoa kokonaan, ainakin itiöitä jää odottamaan uutta kosteutta. Itiöt ja kuolleitten mikrobien osat voivat myös aiheuttaa oireita ja siksi kuivunut homeinen rakennekin voi aiheuttaa haittoja. Homeiden myrkyt, mykotoksiinit, voivat ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Homeet ja bakteerit voimistavat toistensa vaikutusta. Soluviljelmissä ja eläinkokeissa on testattu tavallisessa sisäilmassa esiintyviä luontaisia lajeja, kuten Penicillium-homeita, jotka runsastuvat, kun kosteus pääsee valloilleen. Myös streptomykeettien ja mykobakteerien itiöillä tehdyissä kokeissa viljellyillä ihmissoluilla ja hiiren keuh-kosoluilla on todettu solukuoleman lisääntyvän. Mikrobien haitat voivat yltää myös pernasoluihin, mikä saattaa heikentää immuunipuolustusta ja altistaa infektioille. Bak-teereista poiketen homeet käynnistävät tulehdusta ja aiheuttavat välitöntä solukuolemaa vain heikosti soluissa ja koe-eläimissä. Tarkasti ei tiedetä, mitkä tekijät kosteusvauriomikrobien saastuttamassa ilmassa sairastuttavat. (Ruukki 2003, 22-23.)
Siis: "TARKASTI EI TIEDETÄ, MITKÄ TEKIJÄT KOSTEUSVAURIOMIKROBIEN SAASTUTTAMASSA ILMASSA SAIRASTUTTAVAT" (Ruukki 2003, 22-23.)
MINÄKIN OLEN "KUMMAJAINEN"!
Sairastunut olen ja en kestä vieläkään hometaloja.
Lisäksi ovat tulleet kala, hajusteet, tupakansavu, eläimet. KAIKKI NE AIHEUTTAVAT astmakohtauksen, hometalojen lisäksi.
Työkykyistä ja työkuntoista minusta ei enää tule.
Tajuaisipa vain sen vakuutusyhtiö IF:kin.
Lääkärintodistukset kaikista on ja ammattitautidiagnoosi 2003. Silti "jostain syystä" vakuutusyhtiö IF ei maksa päivärahaa, vaikka olen työkyvytön ammattitautini vuoksi.
Faktatietoa kirjallisuudesta sairauksieni perusteeksi löytyy.
"Taisteluni" jatkuu Vakuutusoikeudessa.
Ammattitautidiagnoosit 2003
Terveisin Hilkka-homentikko
En ole pikään ollut täällä, mutta jotenkin tuntuu että te kinaatte yhdestä ja samasta asiasta.
Sairastumiset ilmenee mitä erilaisimin.
Yhteinen tekijä on sairastunut homeelle.
Eikö olisi järkevämpää puhaltaa yhteen suuntaan.
Itselläni on kuumetta ja olo tosi pahana. Ja muutaman kerran ahdisti hengittää. Mutta luulen että ei ihan niin pahasti kuin jollain teistä!
Homeherkkä - Mistä ostat suodatimet?
Moi Hilkkaliisa - Miten leikkaus meni?
Auttoiko C- vitamiinit??
Kyllä nyt naisetkin näitä asioita osaa. Eikä miehistä ole oikeastaan mininkään.
just joo
Miten sulla todettiin fibromyalgia.
Katos kun mulla on vaan fibromyalgia epäily.
Sitä ei siis oo tutkittu millään muulla kuin lääkäri paineli eri kohtia kehosta ja kysyi sattuuko.
Eli onko siihen joku verikoe?
Kiitos tiedoistasi.
H--K ;)
Minulla epäiltiin fibroa vuodet, kunnes fysiatri (tuli konsultointikäynnille tk:een) totesi, että "hyvin paljon samantapaiset oireet, ja melkein samoista painelupaikoista, mutta en kuitenkaan ihan fibromyalgiaksi nimittäisi". Siis diagnoosia en saanut ja se jäi avoimeksi. Kuitenkin tk-lääkäri oli niin armollinen ja laittoi kuntoutusta varten lääkärinlausuntoon fibron (selkäsairauksien lisäksi), sillä silloin varmasti pääsee sopeutumisvalmennuskurssille (selkäsairauteen sopeutuminen). Nykyisin "fibroni" on tiessään, kun ilmeisesti asunto on puhdas. Vain nikamien liitoskohdat löystyy kostealla ja silloin on kipuilua ja kankeutta.
Kiitos kysymästä!
C-vitamiini ja monivitamiini "tankkaus" ennen leikkausta on auttanut. Haavat eivät ole tulehtuneet ja alan toipumaan.
En saisi istua kovin pitkiä aikoja ja nytkin olen välillä käynyt katsomassa telkkaria ja mainoskatkojan aikana käyn lukemassa ja kirjoittamassa tänne.
Paljon hyviä kirjoituksia varmaan jää nytkin lukematta, kun en jaksa kauan istua.
Olin eilisen päivän (siis lauantain), viime yön ja tämän sunnuntai päivän äitini "hoivissa". Poikani (20v) haki minut pois ja matkalla kävimme kaupassa. En saa nostaa enkä kantaa mitään kuuteen viikkoon. Poikani ja hänen tyttöystävänsä (avovaimo-morsian) auttavat minua.
Tuo sinun kuumeilusi minua huolestuttaa. Keuhkolääkäri Markku Seuri piti Oulussa luennon tammikuussa 2004 ja siellä luennoilla hän kertoi, että "KUUME ON AINA MERKKI KOSTEUSVAURIOMIKROBEISTA". Jospa siinä uudessakin työtilassasi on kosteusvaurimikrobeja?
Kuten olen kertonut, minulla oli koko ajan homepaikassa ollessani pieni kuume. Nyt minulla on taas normaalilämpö 36,2-36,3. Joskus olen mitannut, mutta ne toki tarkkaile lämpöäni enää joka päivä.
Homepaikassa ollessani (työssä ja myöhemmin koulutuksessa) minua väsytti ihan hirveästi ja pieni kuume vaihteli 37.2 - 37.8. Oli koko ajan sairas ja väsynyt olo. Luulen tietäväni, että sinulla on samanlainen vaihe menossa. Väsyttääkö sinua koko ajan?
Oho! Nyt onkin jo maanantai-aamu. Nukuimme äitini kanssa päiväunia syönnin jälkeen pari tuntia ja aamullakin nukuin pitkään. Minä hoidan äitiäni. Olen omaishoitaja ja nyt kyllä osat ovat vähän päinvastoin. No yhdessä teemme kotitöitä. Minä nyt vähän vähemmän.
Nyt kyllä menen nukkumaan.
Anna pikkuisellesi hali minultakin. Ihanaa kun sinulla on vauva vaimo. Ikävää kun sairastat ja kuumeilet.
Terveisin "äidin pikkutyttö" hilkkaliisa, 56v :)
(toivottavasi mummo lähivuosina)
Reumalääkäri totesi minulla keväällä 2005 fibromyalgian. Ensimmäisen kerran kävin työterveyslääkärin lähetteellä reumalääkärillä v.2000 kevättalvella. Silloin ei löytynyt mitään.
Hän haastatteli minua ja kyseli oireistani ja luki papereitani. Ihmettelin kun hän paineli minua eri puolilta kehoa sormenpäillään. Samalla hän kysyi:"Käykö kipeästi?" Parkaisin aina välillä kivusta. Kysyin että miten hän aina löytääkin kipeät kohdat.
Ei reumalääkäri kertonut mitään ennenkuin lopussa, että 18 fibromyalgian kipupisteestä minulla reagoi 16 (niin se oli muistaakseni). Paljon hän kuitenkin löysi niitä kipupisteitä.
Verikokeissa fibromyalgia ei näy. Reumakokeet ja rtg kuvat olivat normaalit.
Pyydä lähete reumalääkärille.
Terveisin Hilkka
Näytät unohtavan, että tälläkin hetkellä hometyöpaikoilla on ns. koteusvauriomikrobiallergikkoja, jotka käyttävät lääkityksenään antihistamiineja (nuhaoireilu) ja toistuviin keuhkoputki-poskiontelotulehduksiin antibiootteja ja myöhemmin astmapiippuja.
Näinhän tämä homeallergikoksitulokuvio alkaan yleensä kulkemaan.
Jos sinulla se on kulkenut toisella tavalla, niin älä yleistä.
Puhut pötyä myös sen suhteen, että yliherkkyyskeuhkokuume (allerginen alveoliitti) olisi jollain tavoin erilainen ns. kosteusvauriomikrobialtistuksen laukaisemana kuin paaliheinän laukaisemana.
Allerginen alveoliitti on allerginen alveoliitti laukaiskoonpa sen keuhkorakkulatulehdukseksi mikä tahansa allergeeni tai antigeeni.
Käytän hengityssuojaimia estääkseni niin allergisen nuha-, kurkku-, keuhkoputki- kuin keuhkorakkulatulehduksenkin ja olen käyttänyt niitä jo seitsemänä lumettomana vuodenaikana.
Esittämäsi teoria hiukkaskoosta ja niiden virtauksista keuhkorakkuloihin ei ole mennyt minulle perille koskaan eikä tule koskaan menemäänkään.
Tämä alveoliittijankuttelusi saisi todellakin jo loppua täältä. Se pilaa koko palstan hengen. Kaikki on jo sanottu moneen kertaan.
Kopioin tähän vanhoja vastauksia,jottei muiden tarvitsisi toistaa jatkuvasti itseään:
HOMEHERKKÄ:
Sinun mielestäsi nuo kosteusvauriomikrobit jatkavat nenästä kuitenkin hurjaa vauhtia törmäämättä edes keuhkoputkien limakalvoihin keuhkorakkuloihin asti aiheuttaen siellä keuhkorakkulatulehduksen (allerginen alveoliitti), joka tulehdus lähtee sieltäkäsin kiipeilemään pieniin hengitystiehyeisiin ja jopa keuhkoputkiin asti.
Tiedetään myös, että kosteusvauriomikrobit ovat allergeenejä siinä missä muutkin allergeenit ja että niille allergisoituminen johtaa oireiluputken jälkeen allergisiin keuhkosairauksiin, joista yksi on astma.
Ns. kosteusvauriomikrobin aiheuttama kroonistunut keuhkoputkitulehdus on krooninen keuhkoputkitulehdus, ei siis akuutti tai krooninen keuhkorakkulatulehdus.
Eli allergisen tai kroonisen alveoliitin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Astman oirekuvaan kuuluu: yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus ja toistuvat keuhkoputkitulehdukset.
Keuhkoputket ovat keuhkoputket ja keuhorakkulatiehyeet (ductus ALVEOLARIS) ja keuhkorakkulat (sacculus ALVEOLARIS) ovat vallan toinen asia kuten jo latinankielinen nimikin sanoo.
Jospa kyselisit noilta asiantuntijoilta, mitä HE tarkoittavat T-lymfosyyttien lisääntymisellä.
Tämän palstan nimi on homesairaudet palsta.
Ja homesairauksiin kuuluu myös homeastma.
Tarkoitatko, että kun homealtistus aiheuttaa astman, niin niiden astmaatikkojen pitäisikin siirtyä keskustelemaan astma palstalle?
HILKKALIISA:
Pekka nisuiisu kuitenkin väittää, ettei minulla ole mitään astmaa ja "vain alveoliitti". Minulla ja hyvin monilla homealtistuksesta oireilevalla ja sairastuneella on hometiloissa rajusti oireileva astma ja saamme AINA rajun astmakohtauksen homeisissa tiloissa. Minulla ja monilla muilla homesairailla on myös hajusteallergia ja minä oireilen myös eläimistä, vaikka testeissä ei näy eläinallergiaa. Pienten keuhkorakkuloiden, alveolien, tulehdusvaiheita minulla on ollut monta kertaa ja olen saanut niihin noin 15 kortisonikuuria.
nisuiisu eikä kukaan muukaan tutkijoista osaa vielä selittää fysiologiaa MITEN ja MILLÄ MEKANISMILLA HOMEastma syntyy. Sitä tutkitaan ympäri maapalloa kansainvälisillä tutkimuksilla. Kuitenkin hyvin monilla homesairailla on astma. Monilla on myös homeALLERGIA ja monilla on alveoliitti.
Minuakin tuo Pekka ja Pekan kaveri ovat käskeneet poistumaan tältä palstalta. Nyt käsketään Homeherkkää poistumaan. Älä Homeherkkä kuitenkaan mene pois täältä. Lopulta Pekka ja Pekan kaveri sanoivat itse poistuvansa täältä ja antoivat linkinkin minne käskivät heidän kanssaan samaa mieltä olevien tulla mukana:
LIISA/
FAKTAA:
Kosteusvaurioindikaattorimikrobeista seuraavat ovat suuri-itiöisiä:
Chaetomium
Fusarium
Stachybotrys
Näiden lisäksi kosteusvauriotaloissa tavataan myös ulkoilman tavallisten lajien villiintynyttä kasvua. Sisäilmassa yleisiä sienisukuja ovat siis myös Cladosporium ja Penicillium. Myös ne voivat kasvaa rakennusmateriaaleilla.
Rakennus voi siis olla homevaurioitunut, vaikkei siinä esiintyisi ns. kosteusvauriomikrobeja.
ELI: Itiökoot eivät voi olla selityksenä sille, ettei kosteusvauriokohteessa oleskelusta voisi aiheutua astmaa !
LISÄKSI:
Hometaloissa on kovin paljon muitakin tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erilaisia keuhkosairauksia kuin pelkästään itiöiden koko tai mykotoksiinit tai punkit. Niitä ovat esim. :
- Bakteereiden endotoksiinit, metaboliatuotteet, glukaanit
- Homeiden pintarakenteiden rasvahapot ja allergeenien entsymaattisesti aktiivit rakenteet (lipaaseja, proteinaaseja jne)
- Ameebat (sisältämine bakteereineen)
- jne..
Stachybotrys voi vaurioittaa ihmisen terveyttä monilla eri mekanismeilla kuten monet muutkin mikrobit - ei siis pelkästään toksisuudellaan. Siinä suhteessa tilanne on sama kuin esim. streptomykeeteillä. Niilläkin on toksisuuden lisäksi myös muita vaikutusmekanismeja (esim. pieni itiökoko), kuten itsekin olet moneen kertaan todennut.
Tästä syystä voikin mielestäni aiheellisesti kysyä, mikä voisikaan olla se syy, mikä tekisi Stachybotryksestä kyvyttömän aiheuttamaan myös astmaa.
Tuskin kukaan tietää TÄYDELLÄ VARMUUDELLA miksi kosteusvauriosta aiheutuneet mikrobit aiheuttavat sairautta. Monenlaisia teorioita on olemassa. Sen tiedämme että itiöt, mikrobikasvustojen osat (myös kuivat) ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita. Siis nämä kaikki yhdessä tai yksittäin.
se siitä, että olen lapsuudessani maatalousmikrobeille altistunut? Kuinka moni tälle palstalle kirjoittavista homesairastuneista ei ole lapsena juurikaan navetoissa häärinyt? (Kun IgG ei koholla niin lääkärikin "lohduttaa", että se on vain psyykkistä tämä oireiluni..) :(
Enpä ois uskonu, että asvaltti kaupungissa ja toimistotyöntekijänä sairastun samaan tautiin kuin maanviljelijät,, homepölykeuhkoon.
IgG:tä löytyy.. Ja kas ,, en ole edes ollut maaseudulla tai homeisten heinien kanssa tekemisissä. En ole käynyt hevostalleilla. Navetoissa..
En ole lomaillut niin usein, että olis altistunu jonkun majan homeiselle olkikatolle. Ellei 2 viikkoo / vuodessa ulkomailla riitä sairauden aiheutumiseen.??
Mistä nää sit on tulleet..Kun elimistö osoittaa selkeää RUNSASTA altistumista..??
Niinpä...