Asun Ruotsissa ja pikkuveli isänsä kanssa Suomessa. Pikkuveli voi todella huonosti (psyykkisesti) ja olen huolissani. Mä itse koitin itsemurhaa kolme vuotta sitten ja mun isoveljellä ja velipuolella on psyykkisiä ongelmia heilläkin. Pelkään että pikkuveljenikin sairastuu todella pahasti, ellei ole jo sairastunut.
Mä pidän yhteyttä pikkuveljeen sähköpostitse. Viimeksi eilen hän kirjoitti että kesällä meni hermot ja että hän sekosi. Mitäköhän hän tarkoitti sillä? Lähetin tietenkin mailia takas ja kysyin että mitä hän tarkoitti ja että koittaa kestää. Odotan nyt että hän vastaisi. Olen todella huolissani. Hänen isänsä on...en halua edes puhua koko äijästä, mutta lyhyesti sanottuna se on rääkänny koko perhettä niin kauan kun mä oon elänyt. Eli hänestä ei ole tueksi pikkuveljelleni, päinvastoin.
Anteeksi mutta oli pakko purkaa huoliani tänne. Mä en kestäisi jos pikkuveljelleni kävisi huonosti :(
Mä pidän yhteyttä pikkuveljeen sähköpostitse. Viimeksi eilen hän kirjoitti että kesällä meni hermot ja että hän sekosi. Mitäköhän hän tarkoitti sillä? Lähetin tietenkin mailia takas ja kysyin että mitä hän tarkoitti ja että koittaa kestää. Odotan nyt että hän vastaisi. Olen todella huolissani. Hänen isänsä on...en halua edes puhua koko äijästä, mutta lyhyesti sanottuna se on rääkänny koko perhettä niin kauan kun mä oon elänyt. Eli hänestä ei ole tueksi pikkuveljelleni, päinvastoin.
Anteeksi mutta oli pakko purkaa huoliani tänne. Mä en kestäisi jos pikkuveljelleni kävisi huonosti :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
miksi et tule suomeen katsomaan veljeäsi? eikö kannattaisi nyt pikimiten varata ruotsin laivalta liput suomeen ja tulla katsomaan missä kunnossa veljes on. vai odotatko siihen asti kunnes on myöhäistä.
toki voit soittaa suomeen jollekin viranomaiselle ja kysyä neuvoa miten voisivat auttaa esim. poliisi. en tiedä itsekään mutta tulisin katsomaan veljeäni heti.
Kun pari vuotta sitten muutin Ruotsiin, yritin saada yhteyttä, muttei onnistunut (soitin veljeni kouluunkin, jossa hänen opettajansakin ihmetteli kun ei saa yhteyttä kotiin). Kesällä 2005 menin isoäitini luo ehdottamaan että mentäis elokuviin. Odotin oven takana, kukaan ei ollut kotona. Yhtäkkiä hissistä ilmestyy mun pikkuveli ja hänen isänsä. He olivat Ruotsissa ilman että olivat kertoneet mulle.
Sinä kesänä mä tapailin pikkuveljeäni muutamia kertoja, tästä hänen isänsä ei tykännyt yhtään. Kun lomat loppui, lähti veli ja hänen isänsä takaisin Suomeen. Tämän jälkeen olen yrittänyt pitää yhteyttä veljeeni ainoalla mahdollisella tavalla eli sähköpostitse (hänen isänsä nimittäin avaa toisille tarkoitettuja kirjeitä eikä niillä ole puhelinta). Olen kouluunkin soittanut uudestaan kun velipoika ei paljon pystynyt kirjottelemaan koska hänen isänsä vahti selän takana ja pikkuveljen psyykkinen vointi oli sen verran heikko ettei jaksanut paljon kirjotella.
Mä olen yrittänyt sopia pikkuveljeni kanssa päivän jolloin mä voisin tulla laivalla sinne Suomeen, mutta ei ole vielä onnistunut. Olen varannut ja sitten perunut matkoja lukuisia
kertoja.
Eli olen tehnyt kaiken voitavani, mielestäni. En soita soskuun koska pikkuveljeni isä on aivopessyt hänet sillä viisii että veljeni on täysin riippuvainen isästään. Jos sosku sijoittaisi veljeni toiseen perheeseen, voisi hän luultavasti vielä huonommin...tai sitten ei. En tiedä mitä tehdä, en uskalla ottaa viranomaisiin yhteyttä kun pelkään että veljeni tai hänen isänsä tekee jotain tyhmää.
Olen yrittänyt ja yritän edelleen tukea veljeäni sähköpostitse ja yritän järjestää tapaamisen.
Että tämmönen tilanne. Saa nähä miten tämä päättyy.
terve,
Ensinnäkin, en ole alkuunkaan samaa mieltä äskeisen kirjoittajan kanssa hänen viimeisestä lauseestaan. Veljeys on monelle paljon suurempi asia kuin moni tajuaakaan sitä. tiedän tämän kun mulla on kaksosveli ja siksi yritän nyt auttaa koska ymmärrän tuskasi ja huolesi vaikka ei puhutakaan kaksosuudesta mikä kuvainnollisesti 2krt jotain muuta kuin pelkkä veljeys. tämä ei silti poista huolta eikä pidäkään vaan on tosi nastaa että kannat huolta ja usko tai älä, se on sen arvoista vielä jos jaksat.
Musta nyt tuo sähköpostitouhut voit jo unohtaa. Nyt vaaditaan jotain konkreettista toimenpidettä. tämä tie ei vie sua eteenpäin kun ei se ole tähänkään asti toiminut. Nyt tarvittaisiin jotain psykologiaa jotta isä ja veljes saadaan erotettua toisistaan. tarkoitan tällä että nyt pitäis keksiä jokin tekosyy jonka varjolla pääset veljeäs lähemmäksi. En tiedä vielä mikä se on , kerro mul mistä sun veli pitää. mulla on psykologia aika hyvin nimittäin hallussa. niin kauan kuin äijä vahtii veljeäs , ei homma toimi. ne pitää saada erilleen.
Lisäks, kerro tarkemmin vähän itsestäs ja veljestäs ja isästäs. Minkä ikäisiä olette ja oletteko velipuolia vai aitoja veljiä ? Entä äiti? Entä sukulaiset?
Mä yritän auttaa parhaani mutta sun pitää nyt valaista vähän enemmän.
On vaikeaa, kun joutuu kantamaan huolta ja murhetta, varsinkin, kun asuu itse kaukana, eikä voi kovin paljon vaikuttaa asioihin.
Onko veljelläsi toista aikuista läsnä elämässään.
Onko mahdollista saada häntä asumaan erilleen vaikeasta isästä, sillä tuon luonteinen ihminen imee toisista voimaa. Olisi tärkeää saada niin tämä isä, kuin veljesikin avarammille laitumille, eli avarampiin ajatuksiin ja siihen kykenee hyvä terapeutti antamaan useinkin apua.
Jos veljesi on kovin nuori, eikä kykene itsenäiseen asumiseen, on mahdollista saada hänet sijaiskotiin. Se olisi parempi vaihtoehto, kuin asua isän kanssa, joka tekee pahaa.
Jos olet varma, että isä rääkkää perhettään, niin ota kotipaikkasi sossuun yhteyttä ja kerro heille tilanteesta ja pyydä heiltä neuvoja ja apua.
Sinne saa yhteyden varmasti sähköpostillakin ja tietenkin puhelimella.
Jos veljesi on jo niin itsenäinen, puhu hänelle, että hän itse hakee apua vaikeaan elämäntilanteeseen, eikä jää yksin murehtimaan elämäänsä. Apua pitää etsimällä etsiä, silloin, kun se on tarpeen. Melkeinpä jokainen ihminen on jossakin vaiheessa elämäänsä avun tarpeessa.
Meidät ihmiset luotiin auttamaan toinen toistamme, se totuus on hukassa nykyajan ihmisiltä.
Älä murehduta liikaa mieltäsi asioilla, joille et kykene mitään tekemään. Kun olet parhaasi tehnyt, pitämällä yhteyttä veljeesi ja yrittämällä saada häntä avunpiiriin, niin pyri jättämään huoli poissa, sillä sinä rasitut huolen kantamisesta
ja koska olet itsekin ollut vaikeuksissa, niin pyri nyt keventämään ajatuksiasi ja luovuttamaan taakkaasi muillekin.
Kaikkea hyvää sinulle.
Jos huolesi on aitoa, lähde Suomeen ja selvitä asia. Ei sähköpostien lähettely auta. Tilanteen selvittyä löydät kyllä keinot.
wiseguy