hyvän tavan tukea Neittaanmäen ja kumppaneiden tekemää kirjallista kysymystä ttl:n altistuskokeista. Varmasti löytyy lukuisa määrä henkilöitä, joille on jäänyt ohimeneviä tai jopa pysyviä terveydellisiä haittoja ko. testeistä. Laittakaapa ideanne liikkeelle. Oheisena vielä koko kysymys ellei sitä ole muuten muistissa.
-----------------------------------------------
KK 796/2006 vp - Petri Neittaanmäki /kesk ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2006 vp
Keuhkojen homeuutealtistuskokeiden vakavat terveyshaitat
Eduskunnan puhemiehelle
Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien toteamiseksi tehtävät perusteettomat tutkimusmenetelmät aiheuttavat korvaamattomia haittoja kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille.
Työterveyslaitoksen (TTL) altistuskokeissa käytetään "Aspergillus fumigatus" -homeuutetta, jonka tiedetään aiheuttavan allergista alveo-liittia.
Allerginen alveoliitti tunnetaan myös nimellä homepölykeuhko. Kyseessä on keuhkokudoksen allerginen sairaus, johon liittyy yleisoireita ja joskus oireita keuhkojen ulkopuolisissa elimissä.
Sairauden syynä ovat erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Yleisimmin tautia aiheuttavat kosteusvauriomikrobit, kuten homesienten ja aktinomykeettien itiöt tai muut elimistölle vieraat proteiinipölyt.
Sairastumiseen tarvitaan yleensä voimakas, usein toistuva tai jatkuva altistuminen biologisille pölyille, joten alveoliitti on usein työperäinen sairaus.
Joukko kansanedustajia teki valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen TTL:n suorittamista vaarallisista altistuskokeista 30.9.2004 (KK 719/2004 vp ) kysyen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homeuutealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi.
Vastauksen kysymykseen antanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi: "Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta."
Hyssälän vastaus on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että TTL edelleen tekee näitä erittäin riskialttiita kokeita kosteusvauriomikrobeista sairastuneille huolimatta siitä, että potilas oireilisi homepölykeuhkosairauteen liittyvin oirein.
Suomi on tiettävästi ainoa valtio maailmassa, joka altistaa lähes kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät homeuutetesteillä vedoten esimerkiksi vakuutusjuridiikkaan.
Homealtistamisen haitallisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä. Vuonna 2003 Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuskokeen vaikutukset olivat erittäin huonoja ja pysyviä hiirten keuhkoissa, jotka muistuttavat rakenteeltaan varsin pitkälti ihmisen keuhkoja.
Juha Jussilan väitöstutkimuksessa selvitettiin kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta eristetyn kahden bakteerin ja kahden homeen kykyä aiheuttaa haittavaikutuksia annostelemalla mikrobisoluja tai niiden itiöitä suoraan hiiren hengitysteihin.
Tuloksista ilmeni, että mikrobit aiheuttivat tulehdusmuutoksia koe-eläinten keuhkoissa ja imusolmukkeissa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi pernasoluihin kohdistuvia haittoja, jotka saattavat haitata immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa ja altistaa siten esimerkiksi infektioille.
Jussilan mukaan tulokset vahvistavat kokeellisissa soluviljelytutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joissa kosteusvauriorakennusten mikrobien on havaittu aiheuttavan tulehdusvasteita immunologisen puolustusjärjestelmän soluille.
Ne tukevat niin ikään kliinisiä havaintoja, joiden mukaan kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla on tavallista runsaammin tulehdusperäisiä hengitystieoireita.
Tässä valossa on pöyristyttävää, että altistuksia tehdään yhä väärin perustein.
On aiheellista toistaa kansanedustajien pari vuotta sitten esittämä kysymys: eikö Suomessa osata diagnosoida esimerkiksi keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia muutoin kuin altistamalla potilas vaarallisia seurauksia aiheuttavilla uutteilla?
Onko myöskään perusteltua, että mikäli kosteusvauriomikrobeista sairastunut ja alveoliittiin sopivin oirein oireileva ei perustelluin syin halua mennä vakuutusyhtiöiden edellyttämään altistuskokeeseen, jää Suomessa ilman ammattitautidiagnoosia?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden terveyttä vaarantavat väärin perustein tehdyt homeuutealtistuskokeet lopetetaan Työterveyslaitoksella välittömästi, ja
miten hallitus aikoo ohjeistaa työterveyslaitosta, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneille saadaan astman sijasta tautidiagnoosi, joka mitä ilmeisimmin on vakavimman sairauden omaavan kohdalla allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume?
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2006
Petri Neittaanmäki /kesk
Lasse Hautala /kesk
Timo Soini /ps
-----------------------------------------------
KK 796/2006 vp - Petri Neittaanmäki /kesk ym.
KIRJALLINEN KYSYMYS 796/2006 vp
Keuhkojen homeuutealtistuskokeiden vakavat terveyshaitat
Eduskunnan puhemiehelle
Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien ammattitautien toteamiseksi tehtävät perusteettomat tutkimusmenetelmät aiheuttavat korvaamattomia haittoja kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille.
Työterveyslaitoksen (TTL) altistuskokeissa käytetään "Aspergillus fumigatus" -homeuutetta, jonka tiedetään aiheuttavan allergista alveo-liittia.
Allerginen alveoliitti tunnetaan myös nimellä homepölykeuhko. Kyseessä on keuhkokudoksen allerginen sairaus, johon liittyy yleisoireita ja joskus oireita keuhkojen ulkopuolisissa elimissä.
Sairauden syynä ovat erilaiset biologiset hienojakoiset pölyt, jotka pääsevät keuhkorakkuloihin asti. Yleisimmin tautia aiheuttavat kosteusvauriomikrobit, kuten homesienten ja aktinomykeettien itiöt tai muut elimistölle vieraat proteiinipölyt.
Sairastumiseen tarvitaan yleensä voimakas, usein toistuva tai jatkuva altistuminen biologisille pölyille, joten alveoliitti on usein työperäinen sairaus.
Joukko kansanedustajia teki valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen TTL:n suorittamista vaarallisista altistuskokeista 30.9.2004 (KK 719/2004 vp ) kysyen, mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homeuutealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi.
Vastauksen kysymykseen antanut peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi: "Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta."
Hyssälän vastaus on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että TTL edelleen tekee näitä erittäin riskialttiita kokeita kosteusvauriomikrobeista sairastuneille huolimatta siitä, että potilas oireilisi homepölykeuhkosairauteen liittyvin oirein.
Suomi on tiettävästi ainoa valtio maailmassa, joka altistaa lähes kaikki kosteusvauriomikrobeista sairastuneet työntekijät homeuutetesteillä vedoten esimerkiksi vakuutusjuridiikkaan.
Homealtistamisen haitallisista vaikutuksista on myös tieteellistä näyttöä. Vuonna 2003 Kuopion yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan altistuskokeen vaikutukset olivat erittäin huonoja ja pysyviä hiirten keuhkoissa, jotka muistuttavat rakenteeltaan varsin pitkälti ihmisen keuhkoja.
Juha Jussilan väitöstutkimuksessa selvitettiin kosteusvauriorakennuksen sisäilmasta eristetyn kahden bakteerin ja kahden homeen kykyä aiheuttaa haittavaikutuksia annostelemalla mikrobisoluja tai niiden itiöitä suoraan hiiren hengitysteihin.
Tuloksista ilmeni, että mikrobit aiheuttivat tulehdusmuutoksia koe-eläinten keuhkoissa ja imusolmukkeissa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi pernasoluihin kohdistuvia haittoja, jotka saattavat haitata immuunipuolustusjärjestelmän normaalia toimintaa ja altistaa siten esimerkiksi infektioille.
Jussilan mukaan tulokset vahvistavat kokeellisissa soluviljelytutkimuksissa tehtyjä havaintoja, joissa kosteusvauriorakennusten mikrobien on havaittu aiheuttavan tulehdusvasteita immunologisen puolustusjärjestelmän soluille.
Ne tukevat niin ikään kliinisiä havaintoja, joiden mukaan kosteusvauriorakennuksissa altistuneilla on tavallista runsaammin tulehdusperäisiä hengitystieoireita.
Tässä valossa on pöyristyttävää, että altistuksia tehdään yhä väärin perustein.
On aiheellista toistaa kansanedustajien pari vuotta sitten esittämä kysymys: eikö Suomessa osata diagnosoida esimerkiksi keuhkorakkuloiden tulehdusta, alveoliittia muutoin kuin altistamalla potilas vaarallisia seurauksia aiheuttavilla uutteilla?
Onko myöskään perusteltua, että mikäli kosteusvauriomikrobeista sairastunut ja alveoliittiin sopivin oirein oireileva ei perustelluin syin halua mennä vakuutusyhtiöiden edellyttämään altistuskokeeseen, jää Suomessa ilman ammattitautidiagnoosia?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä hallitus aikoo tehdä, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneiden terveyttä vaarantavat väärin perustein tehdyt homeuutealtistuskokeet lopetetaan Työterveyslaitoksella välittömästi, ja
miten hallitus aikoo ohjeistaa työterveyslaitosta, että kosteusvauriomikrobeista sairastuneille saadaan astman sijasta tautidiagnoosi, joka mitä ilmeisimmin on vakavimman sairauden omaavan kohdalla allerginen alveoliitti eli yliherkkyyskeuhkokuume?
Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2006
Petri Neittaanmäki /kesk
Lasse Hautala /kesk
Timo Soini /ps
Vastaukset 10
Vanhimmat
kaipaamme nyt teidän äidillisiä neuvoja.
Hyvä kun tekevät kirjallisia kysymyksiä homeallergikkojen kateissa olevasta oikeusturvasta.
Olen ollut itse vuosikausia sitä mieltä, että TTL:n pitäisi lakkauttaa homeilla tehtävät keuhkoaltistuskokeet. Mielestäni ainut keino niiden lakkauttamiseen on poistaa ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet ammattitautilaista.
Tällöin homeallergikkojen tutkinta siirtyisi keskus- ja yliopistosairaaloille.
Oiekusturva ei siitäkään paranisi. Kosteusvauriomikrobien pakkohengittäminen työpaikalla jatkuu joka tapauksessa niin kauan
kunnes on työkyvytön, näin oletan. Ja työkyvyttömyyden kriteerit niin keuhkoputkivaurioiden kuin keuhkoahtaumataudinkin osalta ovat melkoisen kovat.
Mitä tulee allergisen alveoliitin aiheuttamaan työkyvyttömyyteen, niin MELAhan kustantaa maanviljelijöille raitisilmakypärän käyttökuluineen (1000 E/per vuosi) ja eikun töhin vaan raitisilmakypärä päässä siinä vaikeessa kun keuhkojen toiminta on allergisen alveoliitin jälkeen normalisoitunut.
Mitä tuohon kirjalliseen kyselyyn tulee, niin siinähän jälleen kerran pyytävät TTL:ltä lausunnon keuhkoaltistuksen terveysriskeistä.
Ja kun aikaisempienkaan lausuntojen perusteella TTL:n mielestä terveysriskiä ei ole, niin siihen jääkin näytön paikka.
Tosiasiahan on, että joullekin altistus on aiheuttanut pitkäaikaisen keuhkotulehduksen ja ehkä myös pysyvän keuhkovaurion.
Se onkin taas toinen juttu kuinka moni heistä on tehnyt TTL:lle muistutuksen näyttäen sen epikriisein/tutkimuksin toteen ja/tai tehnyt E-S lääninhallitukselle kantelun.
Olisi ollut hyvä mikäli nuo kansanedustajat olisivat selvittäneet kirjallisen kyselynsä tueksi TTL:ltä kuinka monta muistutusta/kantelua homealtistuksen tiimoilta on TTL:ään kohdistuen tehty.
Itse tein aikoinani niin muistutuksen TTL:lle kuin kantelunkin E-S lääninhallitukselle.
Odotan jälleen kerran mielenkiinnolla vastinetta tuohon kyselyyn. Lämmin kiitos kyselyn tekijöille.
kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille. Oikeuskanslerin virastossa uskottiin TTL:n pääjohtajan valheisiin.
Pääjohtaja kertoi, että minulta tutkittiin aivan STM:n ohjeistuksen mukaan kosteusvauriomikrobien aiheuttamaa astmaa. Yllättäen kuitenkin löytyi allerginen alveoliitti. Ei olisi alveoliitti kuulemma löytynyt ellei olisi altistettu neljää kertaaa.
TTL:n toimet tekee eriskummalliseksi se, että alkoivat puhua ylipäätään astmasta vasta sitten kun valehtelivat oikeuskaslerille. Oikeuskansleri oli kaiketi antanut luvan valehdella, koska hänen tehtävänään on kaiketi suojella maamme hallitusta köyhien ja sairaiden kansalaisten valituksilta. Onhan putiikin nimessäkin sana valtioneuvosto, joka tarkoittaa hallitusta. Esittelijänäkin oli muuan Jaana Hemminki (09-16023948), joka tietojeni mukaan olisi muka perehtynyt hyvin homesairauksiin. Hän oli aikaisemmin töissä esittelijänä korkeimmassa oikeudessa juuri siinä tapauksessa vuonna 1998, kun erään sairastuneen todettiin 1. kerran Suomessa sairastuneen kosteusvauriomikrobeista.
Ja muuten, joku pisti eilen tällaisen linkin:
http://www.epler.com/occu_tab.html#11
ja kertoi, että siellä olevasta taulukosta
Table 1. CLASSIFICATION OF THE OCCUPATIONAL LUNG DISORDERS
löytyy tieto, että itiöt aiheuttaisivat astmaa. Kuitenkin sielä lukee, että itiöt aiheuttavat tätä yliherkkyyskeuhkokuumetta eli allergista alveoliittia. Onnenksi huomasin virheen. Kyllä sieltä löytyy myös tietenkin se tieto, mikä aiheuttaa ammatti-astmaa. Tämä tieto löytyy taulukosta 11.
Table 11. OCCUPATIONAL ASTHMA AGENTS
Taulukossa varmaankin lukisi, että kosteusvauriomikrobit aiheuttavat myös astmaa, jos olisivat kysyneet asiasta STM:stä. Eivät ole sitä kaiketi kysyneet, koska itiöt eivät ole ammatti-astman aiheuttajien luettelossa.
Kyllä nämä kansanedustajat näemmä tietävät, että kosteusvauriomikrobit eivät aiheuta astmaa. Saapas nähdä mitä Hyssälä nyt valehtelee. Ellei hän valehtele, niin hän ei pääse enää kyllä eduskuntaan.
Kanteluita homeallergikot ovat tehneet myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kuten sinäkin myös oikeuskanslerille.
Ja kaikki TTL:ää kohdistuneet kantelut löytyvät TTL:ltä olivatpa ne suunnattu mille tahansa kansalaisten oikeusturvasta vastuussaolevalle taholle.
Kuinkahan paljon noita muistutuksia ja kanteluita onkaan? Siinäpä olisi yksi tutkimuskohde tutkijoille.
Kerroit, että TTL altisti sinut neljä kertaa todetakseen vihdoin viimein sinulla olevan allergisen alveoliitin.
Millä heidän käyttämällään luonnonhomeella se todettiin?
Minut altistettiin tuolla yleisimmällä luonnonhomeella, eli Aspergillus fumigatuksella yhden kerran ja pyynnöistäni huolimatta kieltäytyvät altistamasta toista kertaa.
Ja mitä tulee tuohon A.fumigatusaltistukseen, niin immuunijärjestelmäni metkut tuntien, pystyisin hankkimaan A. fumigatuksen avulla itselleni kansainväliset kriteerit täyttävän astman muutaman kuukauden sisällä aiheuttamalla sen avulla itselleni toistuvia keuhkoputkitulehduksia vaan en keuhkorakkulatulehduksia vaikka sekin sujuisi.
selvittäneet sen seikan, että eivät itiöt ainakaan primäärisesti aiheuta astmaa. Tästä on turha enää kiistellä.
Aivan varmasti, kun altistus vain jatkuu ja jatkuu, niin keuhkoputkitulehduskin pahenee ja pahenee ja myös supistusmisherkkyyttäkin ilmenee ja jotkut itiöt saattavat jäädä keuhkoputken limakalvolle aiheuttaen JOPA kansainväliset astman kriteerit täyttävän sairauden. Mutta tämä onkin jo toisijainen sairaus ja todella harvinaisia. Ennen kaikkea TTL täysin keinotekoisesti altistuskokeessaan pystyy aiheuttamaan monelle obstruktion, jota sanovat astmaksi. Ei se ole astma vaan keuhkoputkitulehdus.
TTL käyttää "Aspergillus fumigatista" päästäkseen meistä lopullisesti eroon. Tämä home on sädesienten ohella pahin terveytemme pilaaja. Muistatte kaiketi tämän interleukiini-6 jutun tri Tolosen sivuilta. Atikkelissaan "Hankala haitallinen home" naistrio Nevalainen-Husman-Hirvonen (Duodecim 2004;120:sivu 1682) toteavat, että mikrobialtistus on helposti todettavissa määrittelemällä altistuneen nenähuuhtelunesteestä interleukiini-6-pitoisuudet. Tuskin keneltäkään työpaikastaan sairastuneelta olisi suoritettu tätä allistyttävän helppoa tutkimusta. Vai tietääkö joku?
Kyllä tämä A. fumigatus pääsääntöisesti aiheuttaa allergista alveoliittia. Astman se voi aiheuttaa vain ns. atoopikoille, joilla siis ennentään on jo ahtauma keuhkoputkessa jostain muusta syystä kuin mikrobeista johtuen. Tästäkin on laitettu niin moneen kertaan viitteet, joten en toista enää niitä. Kyllä jotain täytyy jo kaaliinkin jäädä, varsinkin jos on jo pari vuotta osallistunut aktiivisesti tämän palstan kirjoitteluun.
kyllä on kaukaa haettu teoria oireille. nyt kannattaisi ottaa järki käteen ja turhat vouhotukset pois..
teoria oireille?
Tarkenna!
Totesit, että jotain täytyisi kaaliinkin jäädä kun on jo pari vuotta osallistunut aktiivisesti tämän palstan kirjoitteluun.
Nähtävästi tarkoitat, että minun pitäisi jo vihdoin viimein uskoa sinun esittämäsi teoria, että ns. kosteusvauriomikrobialtistus aiheuttaa ainoastaan ja vain allergista alveoliittia, jonka tulehduksen synnyttää itiökontakti keuhkorakkuloiden kanssa ja joka tulehdus kiipeilee sitten pienien keuhkotiehyiden kautta keuhkoputkiin asti aiheuttaen vasta toissijaisena sairautena astman, ja tuon astmankin vasta sitten, kun keuhkoputkitulehduksen pahentumisen ja sen tuottaman supistumisherkkyyden takia itiöitä saattaakin jäädä keuhkoputkien limakalvoille.
Käytännössähän on niin, että hometyöpaikoilla podetaan toistuvia "flunssia" ja noiden "flunssien" seurauksena toistuvia ja toistuvia poskiontelo- ja keuhkoputkitulehduksia.
Ja noin oireilin minäkin kymmenen vuoden ajan.
Ja näyttää pahasti siltä, että noiden keuhkoputkitulehdusten takia jossain vaiheesssa alkaa astmaattinen oireilukin yllättää johtaen vihdon viimein jopa astmalääkkeiden käyttöön ja astmadiagnoosiin.
Käytännössä on niin, että vaikka on päällä oleva keuhkoputkitulehdus se ei tarkoita, että sen takia saisi sairaslomaa. Töihin vaan.
Mikäli työpaikka-altistus laukoisi päälle mainitsemasi yliherkkyyskeuhkokuumeen, niin sairasloma on taattu.
Kerroit tuolla aiemmin, että Forssan homekoulu kahdessa kuukaudessa nostatti verenpaineesi pilviin ja vasta TTL:n neljä kertaa tekemä homekeuhkoaltistus aiheutti sinulle allergisen alveoliitin ja sen seurauksena myös kroonisen keuhkoputkitulehduksen.
Onko näin, että vasta TTL aiheutti sinulle allergisen alveoliitin eikä homekoulu?
Aiheutuuko myös lapsille oleskellessaan homevauriokodissa yliherkkyyskuume vai astma?
Minne ne nimenkeruut, sähköpostiviestit päättäjille, Tyhosat jne. unohtuivat. Keskustelu harhautui ainakin jonnekin muualle.
Tässä tulee sitten jo valmis vastaus. Seuratkaa tarkoin, että Haatainen muistaa sentään vaihtaa päiväyksen ja oman nimensä vastauksen alle.
Helppoa eikö totta!
-----------------------------------------------
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 719/2004 vp:
Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että ihmisten terveyttä vaarantavat, väärin perustein tehdyt keuhkojen homealtistuskokeet Työterveyslaitoksella lopetetaan välittömästi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Työterveyslaitos edustaa valtakunnallista ammattisairauksien diagnostiikan erikoisosaamista. Siksi potilasaineisto on pitkälle valikoitunutta. Tapaukset ovat usein varsin vaikeita tutkia, koska yksinkertaiset ammattitaudit osataan diagnosoida muissa erikoislääkäritasoisissa sairaaloissa. Monet Työterveyslaitoksen työlääketieteen osastolle tulevat tapaukset on jo tutkittu muualla. Potilaiden tullessa Työterveyslaitokselle tutkittavaksi altistumisesta on jo saattanut kulua pitkiäkin aikoja, mikä vaikeuttaa asioitten selvittämistä. Työterveyslaitoksen työlääketieteen osaston erikoisosaamiseen kuuluu keskeisesti erilaisten altistustestien suorittaminen.
Hengitysteiden spesifinen altistustesti on erityisesti ammattiastman diagnostiikassa luotettava menetelmä. Sekä eurooppalaisen että pohjoisamerikkalaisen asiantuntijaryhmän julkaisemissa suosituksissa hengitysteiden altistustestiä pidetään luotettavimpana keinona osoittaa ammattiastma. Ammattinuhan diagnostiikassa nenän limakalvojen altistustestit ovat lähes ainoa keino osoittaa ammattitauti luotettavasti. Altistuskokeella pyritään nimenomaan osoittamaan tietyn altisteen aiheuttama nuha- tai astmareaktio. Tältä osin kosteusvauriomikrobit, kuten homeet, eivät muodosta poikkeusta muista astmaa tai nuhaa aiheuttavista altisteista. Kun jonkin kosteusvauriomikrobin epäillään aiheuttaneen ammattiastman tai -nuhan, käytetään altistustesteissä mahdollisimman pitkälle standardoituja mikrobiuutteita. Keuhkojen altistuskokeita varten on saatavana vain kolme eri uutetta. Se vähentää luonnollisesti negatiivisen testituloksen luotettavuutta. Potilaalle tiedotetaan aina altistustestien tarkoituksesta, testien suoritustavoista ja niihin liittyvistä mahdollisista reaktioista. Testejä suoritetaan ainoastaan tutkittavan suostumuksella.
Työterveyslaitoksella on kohta 30 vuoden kokemusta hengityselinten altistustesteistä. Vuosittain suoritetaan noin 700 keuhkojen altistustestiä. Niihin liittyvät terveydelliset riskit ovat hyvin pienet. Suurin haitta on ollut harvoin esiintyvä pitkittynyt astmaoire, joka on kestänyt useamman päivän ajan. Tällaisella spesifisellä keuhkojen altistuskokeella on merkittäviä etuja. Tutkittava altistetaan lyhytaikaisesti tiedossa olevalle altisteelle, tarkoin määritellylle pitoisuudelle. Mahdollisiin reaktioihin on huolellisesti varauduttu. Altistustestit ovat oleellisia myös uusien työelämän astmaa aiheuttavien altisteiden tunnistamisessa. Altistumisen minimoimisen tai altisteen poistamisen, työntekijän, uudelleensijoittamisen ja ammatillisen kuntoutuksen kannalta spesifisen aiheuttajan selvittäminen on aina oleellista.
Vaihtoehto altistuskokeelle on useimmiten se, että tutkittava joutuu palaamaan ilman diagnoosia siihen työympäristöön, jossa tautia aiheuttanut altiste esiintyy. Tämä on terveyden kannalta huomattavasti haitallisempaa, kirjallisuuden mukaan jopa hengenvaarallista, kuin kontrolloiduissa olosuhteissa suoritettu altistustesti.
Työterveyslaitokselle on vuosina 1993-2003 lähetetty noin 1 750 tutkittavaa kosteusvaurion aiheuttaman ammattitautiepäilyn takia. Valtaosa on tullut työhön liittyvien astma- ja/tai nuhaoireiden takia. Rutiinidiagnostiikkaan kuuluu ns. työpaikkaPEFseuranta, joka oikein suoritettuna on tärkeä osa taudinmääritystä. Selvästi positiivisena ja yhdistettynä esimerkiksi työpaikalla esiintyville mikrobeille kehittyneen IgEluokan vasta-ainelöydöksen kanssa sitä voidaan pitää diagnostisena. TyöpaikkaPEFseurannankin yhteydessä tutkittava altistuu työpaikalla esiintyville mikrobeille. TyöpaikkaPEFseuranta jää kuitenkin varsin usein negatiiviseksi, tai työpaikan kosteusongelma saattaa jo olla korjattu, kun tutkittava tulee Työterveyslaitoksen tutkimuksiin. Joskus työpaikkaa ei enää ole. Siten työpaikkaPEFseuranta ei läheskään aina ole toteutettavissa. Näissä tapauksissa altistuskoe saattaa silti johtaa diagnoosiin. Suomen parhaat asiantuntijat julkaisivat vuonna 1998 yhteiset suositukset koskien kosteusvauriomikrobien aiheuttamien oireiden selvittelyä. Asianomaisten asiantuntijoiden yhteisesti hyväksymissä kannanotoissa suositeltiin hengitysteiden altistuskokeita kosteusvauriomikrobin aiheuttaman ammattiastmaepäilyn diagnostiikassa.
Kansanedustajien kysymyksessä esiintyy valitettava väärinkäsitys koskien keuhkorakkulatason diagnostiikkaa. Homepölykeuhkoa (allergista alveoliittia, "farmarin keuhkoa") epäiltäessä spesifistä altistuskoetta ei suoriteta. Tämä johtuu siitä, että allergisen alveoliitin reaktiot saattavat pahimmassa tapauksessa olla palautumattomia, kun taas astman reaktiot ovat palautuvia. Allergisen alveoliitin diagnoosilla on kansainvälisesti laajalti hyväksytyt kriteerit, jotka eivät edellytä altistuskoetta. Väärinkäsitys johtunee siitä, että muutamassa tapauksessa tutkittavan oireet ovat viitanneet astmaan, mutta altistustestissä on yllättäen paljastunut alveoliitti. Näissä harvoissa tapauksissa kyseessä ovat olleet vuosia kestäneet epämääräiset hengitysteiden oireet, jotka ovat johtaneet altistustesteihin, joskus jopa tutkittavien vaatimuksesta. Nämäkin tapaukset ovat tutkittavien kannalta olleet edullisia, koska diagnoosin asettaminen on mahdollistanut oikean hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen. Tapaukset ovat kaikki olleet hyvin lieväasteisia ja sopineet epämääräisiin, pitkään kestäneisiin oireisiin. Diagnoosin selviäminen on ollut taudin hoidon kannalta ratkaiseva. Näissäkään tapauksissa altistuskokeet eivät ole haitanneet asianomaisten terveyttä.
Kyselyssä mainittu orgaanisen pölyn aiheuttama oireyhtymä (ODTS, Organic Dust Toxic Syndrome) on alveoliittia muistuttava tauti, jolla kuitenkin on erilainen, ei-immunologinen mekanismi takanaan. Se diagnosoidaan oireiden pohjalta ja voidaan erottaa yllä mainituista sairauksista mm. keuhkohuuhtelun ja keuhkotoimintakokeiden avulla. Spesifistä altistuskoetta ei tehdä sen osoittamiseksi. Sen sijaan ODTS saattaa jäädä diagnoosiksi kun ammattiastma on poissuljettu esim. altistuskokein. ODTS ei jätä pysyviä oireita tai haittoja.
Työterveyslaitoksella ei suoriteta tutkittavien terveyttä vaarantavia ja väärin perusteluin tehtyjä keuhkojen altistuskokeita, vaan edellä mainitun mukaisesti tutkimusten tarve vaihtelee oireiden ja sairauksien luonteesta johtuen.
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2004
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä