Tuolla alempana olevassa keskustelussa urakalla pohdiskellaan aihetta oppilaan ihastuminen ajo-opettajaan. Aihe on kirvoittanut kommentteja (opettajilta?) että ihastuminen voi johtua siitä, että opettajaa tulkitaan väärin. Siis luullaan, että tunnetta olisi molemmin puolin.
Entäpä jos käykin niin päin, että opettaja tulkitsee oppilastaan väärin?! Iloinen, ystävällinen ja sosiaalinen oppilas on muka ihastunut ja sillehän on sitten mukava porukalla naureskella kahvitauolla (kuten joku opettaja tuolla alempana kirjoittaa).
Ihmisiähän ne opettajatkin ovat. Onhan se kiva tulkita oppilaan hymy joksikin muuksi kuin mitä se oikeasti on... Että syytä lienee sysissä ja sepissä.
Entäpä jos käykin niin päin, että opettaja tulkitsee oppilastaan väärin?! Iloinen, ystävällinen ja sosiaalinen oppilas on muka ihastunut ja sillehän on sitten mukava porukalla naureskella kahvitauolla (kuten joku opettaja tuolla alempana kirjoittaa).
Ihmisiähän ne opettajatkin ovat. Onhan se kiva tulkita oppilaan hymy joksikin muuksi kuin mitä se oikeasti on... Että syytä lienee sysissä ja sepissä.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tuosta heräsi kysymys, että mitä opettajat mahtavat sitten tehdä asialle? Vähän "härnätä" ja testata oppilaan reaktioita?
Tai mitä jos opettaja on ihastunut, mutta oppilas ei ole, mutta opettaja luulee tunteen olevan molemminpuolinen? Taikka niin, ei liene kovin yleistä? Vai?
muistakaa myös katsoa ne oikealta tulijat myös! Ei pelkästään opettajaa tuijoteta :P
Hih :)
Ja eiköhän siellä kahvipöydässä kommentoida oppilaita (ulkoista olemusta) muutoinkin. Mitä vanhempi opettaja, sitä varmemmin sieltä suusta putkahtaa epäasiallista puolisovinista tekstiä jopa luennoilla, joten miksi ei sitten kollegoiden kesken.
Kas kun tähän ei ole tullut puolustuspuheita opettajien suunnalta. Taitaa siis olla täyttä totta.
Ja ne naisoppilaat, jotka eivät ymmärrä "huumoria", surkeita feministejähän ne vain ovat...
jaksa täällä "taitaa" "ehkä" viesteihin vastailla. Kahvipöytäkeskustelut on juuri niitä, eli nimensä mukaisesti kahvipöytäkeskusteluja. Siellä ne pysyy ja muualle ei asioista huudella tai puida esim. netissä???!!! Ku sie ekan työpaikan saat, niin ehkä itsekin pääset "piireihin" ja ymmärrät asian.
Liikkuvilla opeilla voisin kuvitella asian olevan keskimääräistä vähäisempääkin, kun ei ole yhteisiä kahvitaukoja niinkuin esim. meillä konttorirotilla ;)
Viittasin kyllä lähinnä siihen muka-hauskaan piilotuhmaan läpänheittoon teoriatunneilla, en niinkään kahvipöytäkeskusteluihin.
Näyttäähän näistä ketjuista löytyvän myös opettajien kommentointia (tosin jokainenhan täällä voi esiintyä kenä tahansa). Mutta ymmärtävät kaiketi, että turha on tosiasiaa lähteä kiistämäänkään.
niinkin on käynyt. Kerran kahvitunnilla kerroin (ylpeästi) kolleegoille, että kylläpäs toi yksi oppilas(naispuolinen) on mukava ja miellyttävä minulle, että taitaa vähän olla pihkassa minuun, johon jokainen työtoverini(joka oli ajanut hänen kanssaan)totesi, että niinhän se on meille kaikille opettajille...
Ja kyllä aika nolona lähdin seuraavalle ajotunnille, oli tosi väärä arviointi kohdallani, vieläkin nolottaa, vaikka siitä on useita vuosia.
Eli eihän mekään olla täydellisiä, no huumoria peliin. Tää on vain elämää.
En voinut olla vastaamati edellisiin teksteihin. Kävin itse aikoinani autokoulun, opettajani oli hiukan vanhempi miespuolinen opettaja.Ei mitenkään erityisen komeakaan, eikä antanut mitään aihetta ihastumiselle ja oli naimisissa oleva mies. Ja itse olin myös varattu, joten ei olisi ollut mitään syytä ihastua kyseiseen henkilöön. Siinä vain kävi sitten niin, että ihastuin kyseiseen opettajaan. Onneksi en koskaan näyttänyt, mitä ajattelin kyseisestä henkilöstä. Siitä on nyt kulunut 15.sta vuotta, kävin kyseisessä auokoulussa aivan äskettäin asioimassa, tämä kyseinen opettaja tuli vastaan, en voinut uskoa itseäni, en meinannut saada sanaa suustani, kun entiset voimakkaat tunteet pulpahtivat pintaan.
Tarinasi on lähes samanlainen kuin minulla, tosin minulla autokoulu paraikaa meneillään.
Olen siis ihastunut opettajaani. Olen kihloissa, opettajan elämäntilannetta en tiedä (ei ole sormusta, mutta siitähän ei voi mitään johtopäätöstä vetää). Ihastumiseni nolottaa ja hävettää, ja olen sen tietenkin täysin salannut. Tunnen itseni naiiviksi teiniksi. Toisaalta odotan että autokoulu olisi pian ohi ja pääsisi tästä "piinasta" ja toisaalta ajatus siitä, ettei toista enää tapaisi, tuntuu kurjalta.
Kaiken lisäksi huono omatunto "uskottomuudesta" vaikka se onkin vain ajatuksia, ei tekoja - ja ajatuksiksi myös jää.
Mitään kuvitelmia tunteen molemminpuolisuudesta minulla ei ole. Olenpahan nyt vain päätä pahkaa pihkaantunut tähän ihmiseen, olkoon syy sitten mikä tahansa.
Ensinnäkin minusta ihastumiset on osa elämää, jos sellainen on.
Näitähän aina joskus tapahtuu mutta aika harvoin sellaisia josta olisi seuraamuksia.
Ja varmaankin molemmin puolin jossain määrin, mut mitäs sitten ??????
Ja se joka naureskelee tai kehuskelee kahvilla on TYHMÄ !!!!!!
Niitäkin näköjään löytyy, mut sekin on vaa elämää.
Olen itse naimisissa ja onnellisesti sekä pienen pojan isä ja PIDÄN SORMUSTA MERKKINÄ VARAUKSESTA TOISELLE.
itsetuntoa jos joku ihastuu ja minä ainakin naureskelin ja kehuisin, ei sitä niin usein satu.
Pidä vaan sormusta sormessa ja istu kahvilla hiljaa.
Toisia tyhmäksi moittiminen, osoittaa myös jotakin.
Sekin on vaan elämää ilmeisesti.
Todella se että opettaja kahvitauolla retostelee, naureskelee asiakkaan kustannuksella ON tyhmää,
niin siis minun mielestäni.
Mietis miltä asiakkaasta mahtaa moinen tuntua, vai onkos sillä mitään väliä ??????
Ja miks mun pitäs olla hiljaa, vai eikö kahvilla voi muuta puhua ???? Vähissä on jutut sitte..
mistään retostelusta ole viesteissä ollutkaan kysymys, puhumattakaan naureskelusta ASIAKKAAN kustannuksella, vaan päinvastoin sehän ylpeyden aihe.
Ja en käsitä, taidat varmaan kertoa kaikki kahvihuoneen keskustelut asiakkille, on paljon asioita muitakin joita käydään läpi tauolla, kuten esim. oppilaiden edistymiset ja päin vastoin ilman asiakkaan tietoa.
Kyllä kahvitauoilla täytyy huumoriakin olla, ei muuten jaksa.
En kyllä käsitä sitäkään, että näillä sivuilla löytyy näin paljon negatiivista ajattelua, nälvimistä, minä olen oikeassa ajattelua, varsinkin opettajien puolelta, se jo kertoo alasta jotain.
Kaikki mitä autossa tapahtuu on luottamuksellista
eikä niistä todella kertoilla tauoilla ....
Ne kahvihuoneen jutut kyllä levii ja näkyy myös työssä (asenteissa).
Ja opilaan kehittymisestä voidaan kyllä keskustella mutta se on vähän eri juttu, ja kannattaa ottaa asiakas mukaan siihen keskusteluun.
Mutta näin meillä, ja tämähän on vain meidän tapa tehdä tätä työtä !!
Ja siitä neqatiivisuudesta, nälvimisistä ym. niin lue myös omat kannanottosi. ja koita kestää myös eri mielipiteitä tää on keskustelupalsta.
vain keskustellaan asioista kahvitauoilla kollegoiden kesken(eikä ne kyllä leviä minnekään ja vaikuttaa asenteisiin, nyt kyllä mulla meni yli), eikä todellekaan oteta oppilaita mukaan niihin keskusteluihin ja täytyy sanoa, että se on aika rakentavaa keskustelua, mm.opetustavoista, kehittymisistä jne. Lisäksi se on avuksi opettamisessa, koska oppilaat eivät aja aina saman opettajan kanssa.
Ja mitä tulee luottamuksellisuuteen, niin on totta, että autossa tapahtuvia asioita ei puhuta ulkopuolisille, mutta opetukseen ja myöskin oppilaan käyttäymisestä puhutaan kahvilla(helpottaa myös toisen opettajan työtä).
Tämä on meidän tapamme tehdä töitä.
Mutta jos aivan tarkkoja ollaan, niin minkäänlaista vaitio-olovelvollisvalaa en ole koskaan tehnyt, niin kuin esim. muilla aloilla tehdään.
Tyhmäksi kutsuminen ei mielestäni ole asiallista, eikä kuulu keskusteluun vaikkakaan se ei minuun kohdistunutkaan.
Ja olen edelleenkin sitä mieltä, että istu sitten hiljaa kahvitunnilla, jos ei huumoria löydy.
Tossa putiikissa, jonka mainos palstan yläreunassa pyörii, on yx tosi ihqu ope :)
minäkin huomannut ;)
Kukaan 1986 syntynyt tyttö kirjota nimimerkikseen "tytsä -86", saatika käytä sanoja "ihqu" (joka muuten kirjotetaan ihq [jos on ihan pakko käyttää ilmasua]) tai "yx". Eli kukakohan älynjättiläinen asialla..
Tuo -86 ei viittaa vuosilukuun vaan sattuu muusta syytä kuulumaan nimimerkkiin. Olen pahoillani, jos ilmaisu johdatti Sinut väärille jäljille.
Ja "yx" ja "ihq" (okei, ilman uuta sitten), on sitten minun ikäluokkani ilmaisutapaa (kalevalaista?).
sitä joka ajeluttaa semmosella sinisellä, oisko toyotalla? =)
Eipä osunut auton väri oikeaan, ei...
varmaan.
Tai sitten ei...
sitten? :D
Mutta jätänpä kuitenkin vastaamatta (virnistys).
taolla moisista asioista. Moskaa täällä kirjoittajat henkilöt tuskin ovat oikeita liikenneopettajia.
Eli inssi meni läpi, vaikka omasta mielestä ihan paskasti ajoin. Melkeen harmittaa että noin helpolla pääsi läpi, vaikka pitäisi olla iloinen, että kortti edes tuli.
Ja tietysti harmittaa myös, ettei enää näe ihanaa ajo-opettajaa. Tunneilla oli niin mukava ajella. :]
Enkä uskaltanut pyytää uloskaan (vaikka mieli tekikin), varmaan olisi vaan nauranut minulle, tai mennyt vaikeaksi. Pitäisi varmaan ihan hupsuna pikkutyttönä (teknisesti olenkin -koon ja iän puolesta, mutta tarkoitinkin hieman muuta).. Mukava ihminen kuitenkin, täytyy todeta. (*Sniif*)