Kirjoittelin tällä palstalla kesällä ja kyselin härkämiehen ja vesimiesnaisen yhteensopivuudesta. Sen jälkeen muutkin ovat kirjoitelleet kokemuksistaan koskien tätä yhdistelmää, mutta ne eivät ole ollee oikein positiivisia.
Minäkin päätin heittää kaiken toivon härkämiehen suhteen aikani turhaan kärvisteltyäni. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että jotain kipinää vielä olisi välillämme.
Olen tuntenut tämän ihastuttavan sonnipojan noin 1,5 vuotta, joten kovin hitaasti "suhteemme" on kyllä edennyt. Hän itse kiinnitti ensin huomiota minuun, mutta enpä minäkään tästä huomiosta pahoillani ollut. Yllättynyt kylläkin, sillä tajusin heti, että meillä on paljon ikäeroa niin päin, että minä olen vanhempi. Siksi en ole oitis tarttunut tilaisuuteen, vaikka mieli olisi monta kertaa tehnyt, vaan olen jäänyt varovaisesti odottelemaan, että hän tekisi ensimmäisen siirron.
Viime tapaamisemme yhteisen harrastuksen parissa päättyi jonkinmoiseen katastrofiin. Menin itse jutustelemaan hänen kanssaan, koska hän oli mielestäni kutsunut minut luokseen hymyilyllään ja vilkuttelullaan. Kun sitten olimme kasvokkain, hän sai jonkin paniikkikohtauksen ja poistui paikalta. Mulle jäi sellainen nolo olo, että olin ymmärtänyt hänen eleensä väärin tai että olin sanonut jotain tosi tyhmää. Sen jälkeen päätin pitää taukoa harrastuksessani tai lopettaa kokonaan.
Viime viikolla menin pitkästä aikaan paikkaan, jonne arvelin hänenkin illan mittaan saapuvan. Ajattelin etukäteen, että ehkä hän ei enää ole minua tuntevinaankaan, mutta ei sillä väliä, minulle riittäisi kun edes näkisin hänet vilahdukselta. Yllätykseni oli melkoinen, kun hän heti minut nähdessään tervehti iloisesti hymyillen ja niin suurieleisesti, että lähellä olevatkin sen noteerasivat. Kun myöhemmin illan aikana kirjaimellisesti vielä törmäsin häneen, niin päädyimme juttelemaan, vaikka olinkin päättänyt,että itse en häntä enää lähesty. Hän halasi minua lämpimästi ja sanoi (ihan aidon kuuloisesti) että "kiva kun tulit".
Hän vinkkasi minua myös etsimään netistä kotisivunsa. Siellä käydessäni minulle selvisi hänestä aika monta yksityisasiaa mm. ikä. Jeps, kyllä hän on minua monta vuotta nuorempi, mutta ei sentään niin nuori, kuin mitä olin aluksi luullut.
En oikein ymmärrä, miksi hän halusi minun käyvän kotsareillaan. Siellä oli kyllä yhteydenottomahdollisuus, mutta minusta tuntuisi hölmöltä ottaa häneen yhteyttä näin. Ehkä se ei ollutkaan mikään vinkki lähempään tuttavuuteen, vaan hän halusi vaan mainostaa hienoja kotisivujaan. Oli miten oli, kovasti ihastunut olen vieläkin, mutta minusta tämä "juttu" etenee aivan liian hitaasti. Kohta minun polttavin tunteen paloni on jo viilentynyt ja haluan keskittyä elämässäni muihin asioihin.
Ensimmäinen seurustelukumppanini aikoinaan oli myös härkä, noin 10 vuotta minua vanhempi. Tuntui, että aluksi ihastuimme ensi silmäyksellä toisiimme, mutta sitten hän alkoi käyttäytyä vihamielisesti ja välttelevästi minua kohtaan. uskoin tulkinneeni hänen kiinnostuksensa minua kohtaan väärin. Kunnes hän puolen vuoden kuluttua pyysi minut ensimmäisen kerran ulos. Lähdin, mutta minun tunteeni olivat jo kovasti ehtineet haalistua, kun hän vasta oli rohkaistunut tekemään aloitteen.
Sanotaan, että harkämies on hidas ja harkitsevainen, mutta jotain rajaa... Mitä mieltä olette asiasta, erityisesti muut vesimiehet ja härät?
Minäkin päätin heittää kaiken toivon härkämiehen suhteen aikani turhaan kärvisteltyäni. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että jotain kipinää vielä olisi välillämme.
Olen tuntenut tämän ihastuttavan sonnipojan noin 1,5 vuotta, joten kovin hitaasti "suhteemme" on kyllä edennyt. Hän itse kiinnitti ensin huomiota minuun, mutta enpä minäkään tästä huomiosta pahoillani ollut. Yllättynyt kylläkin, sillä tajusin heti, että meillä on paljon ikäeroa niin päin, että minä olen vanhempi. Siksi en ole oitis tarttunut tilaisuuteen, vaikka mieli olisi monta kertaa tehnyt, vaan olen jäänyt varovaisesti odottelemaan, että hän tekisi ensimmäisen siirron.
Viime tapaamisemme yhteisen harrastuksen parissa päättyi jonkinmoiseen katastrofiin. Menin itse jutustelemaan hänen kanssaan, koska hän oli mielestäni kutsunut minut luokseen hymyilyllään ja vilkuttelullaan. Kun sitten olimme kasvokkain, hän sai jonkin paniikkikohtauksen ja poistui paikalta. Mulle jäi sellainen nolo olo, että olin ymmärtänyt hänen eleensä väärin tai että olin sanonut jotain tosi tyhmää. Sen jälkeen päätin pitää taukoa harrastuksessani tai lopettaa kokonaan.
Viime viikolla menin pitkästä aikaan paikkaan, jonne arvelin hänenkin illan mittaan saapuvan. Ajattelin etukäteen, että ehkä hän ei enää ole minua tuntevinaankaan, mutta ei sillä väliä, minulle riittäisi kun edes näkisin hänet vilahdukselta. Yllätykseni oli melkoinen, kun hän heti minut nähdessään tervehti iloisesti hymyillen ja niin suurieleisesti, että lähellä olevatkin sen noteerasivat. Kun myöhemmin illan aikana kirjaimellisesti vielä törmäsin häneen, niin päädyimme juttelemaan, vaikka olinkin päättänyt,että itse en häntä enää lähesty. Hän halasi minua lämpimästi ja sanoi (ihan aidon kuuloisesti) että "kiva kun tulit".
Hän vinkkasi minua myös etsimään netistä kotisivunsa. Siellä käydessäni minulle selvisi hänestä aika monta yksityisasiaa mm. ikä. Jeps, kyllä hän on minua monta vuotta nuorempi, mutta ei sentään niin nuori, kuin mitä olin aluksi luullut.
En oikein ymmärrä, miksi hän halusi minun käyvän kotsareillaan. Siellä oli kyllä yhteydenottomahdollisuus, mutta minusta tuntuisi hölmöltä ottaa häneen yhteyttä näin. Ehkä se ei ollutkaan mikään vinkki lähempään tuttavuuteen, vaan hän halusi vaan mainostaa hienoja kotisivujaan. Oli miten oli, kovasti ihastunut olen vieläkin, mutta minusta tämä "juttu" etenee aivan liian hitaasti. Kohta minun polttavin tunteen paloni on jo viilentynyt ja haluan keskittyä elämässäni muihin asioihin.
Ensimmäinen seurustelukumppanini aikoinaan oli myös härkä, noin 10 vuotta minua vanhempi. Tuntui, että aluksi ihastuimme ensi silmäyksellä toisiimme, mutta sitten hän alkoi käyttäytyä vihamielisesti ja välttelevästi minua kohtaan. uskoin tulkinneeni hänen kiinnostuksensa minua kohtaan väärin. Kunnes hän puolen vuoden kuluttua pyysi minut ensimmäisen kerran ulos. Lähdin, mutta minun tunteeni olivat jo kovasti ehtineet haalistua, kun hän vasta oli rohkaistunut tekemään aloitteen.
Sanotaan, että harkämies on hidas ja harkitsevainen, mutta jotain rajaa... Mitä mieltä olette asiasta, erityisesti muut vesimiehet ja härät?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oli ihan pakko itsekin kirjoittaa, ku minunki elämä pyörii, on jo kauan pyörinyt erään härkä miehen ympärillä. Tämä kyseinen härkä voi olla kuukaudenkin poissa elämästäni, kunnes taas palaa ja kaikki on sitten ihan niin kuin alussakin, viime yönkin vietin hänen vieressään, mutta aamulla herätessä, mitään ei ollut tapahtunutkaan, oltiin vain kavereita.. Kumpikaan ei ota asiakseen puhua tunteista vaikka joskus puhuttaisiinkin vähän "henkeviä", Mielestäni hänen kyllä pitäisi jo ymmärtää tunteeni sanoittakin, ehkä myös minunki hänen tunteensa, mutta kun välillä ymmärrän hänen käytöksestään toista ja sitten taas sitä toista... Härkämiehet, vastatkaa!Miksi teette tämän näin vaikeaksi? Mitä tunnette ihmistä kohtaan joka välillä tuntuu olevan kaikki kaikessa mutta jo seuraavana päivänä "Ei mitään"? Tää juttu todellakin alkaa olemaan jo epätoivoinen, pitäsköhän tässä vaan alkaa etsimään uutta elämää ku tässä nykyisessä ollaan turhan usein siellä pohjalla...
Ihastuin ja hullaannuin härkäkundiin. Alussa oli yhtä pyörremyrskyä hänen puoleltaan: jatkuvia viestejä, soittoja, kutsuja sinne sun tänne. Kävimme paljon ulkona, teimme kaikenlaista ja hauskaa oli koko ajan. Ajattelin et ok, maanläheisenä ja käytännöllisenä miehenä hän on varmaankin myös luotettava, ja luovuin kyynisestä ajattelutavastani, uskalsin avata hänelle syliäni ja ajatuksiani - kuitenkin vähän kerrallaan.
Meni muutama viikko, ja viileneminen alkoi. Loppusilaus oli, etten kuullut hänestä viikkoon - verratkaa siihen, että soittelimme/tekstailimme usean kerran viikossa, vaihdoimme hyviä uutisia ja juttelimme muuten vain niitä näitä. Otin itse häneen yhteyttä ja säikähdin, miten kylmä ja etäinen hän oli. Sain kuitenkin sovittua tapaamisen seuraavalle viikolle.
Tavatessamme hän oli hermostunut, ajatuksissaan muualla, ja sai vihdoinkin puserrettua ettei halua tavata enää. Otin uutisen hyvin vastaan: en ole muutenkaan itkutyyppiä, eikä ylpeyteni salli miehessä roikkumista. Erotilanne oli siis hyvin asiallinen. Kysyessäni syytä hän vain vastasi jotain epämääräistä sarjasta "en osaa sanoa mut ei sussa mitään vikaa oo".
Kuukauden kuluttua hän soitti. Oli kuulemma vain halunnut varmistaa, etten ollut poistanut häntä elämästäni kokonaan. En ollut töykeä, mutta annoin ymmärtää, että juttummehan on ohi - hänen aloitteestaan. Toinen kuukausi vierähti, ja hän alkoi ottaa yhteyttä pari kertaa viikossa.
Mitä vittua? (anteeksi kielenkäyttö) Aikuinen mies, ikää reilusti yli 20, ja käyttäytyy kuin känninen teini. Meni fiilikset ainakin siihen härkämieheen. En halua tuomita heitä kaikkia yhden perusteella, mutta vahva epäily härkien henkisestä hitaudesta jäi.
kauriiseen, sanasta sanaan.
en voi kohta enää uskoa todeksi..tällä palstalla on NIIN paljon samanlaisia kokemuksia härkä miehistä, kai se on pakko uskoa että härkämiehet todella ovat sellaisia kuin täällä kerrotaan..
Käsittämättömän hitaita päätöksissään, antavat ristiriitaisia merkkejä, ovat lämpimiä ja seuraavassa hetkessä kylmettyvät täysin..eikä heistä ennen kaikkea ota mitään selvää!!
Härkämiehet todellakin, kommentoikaa! Miksi asioista pitää tehdä vaikeita vai emmekö me naiset vain osaa tulkita teitä??!!
Kommentoinpa itse vielä lisää alkuperäistä viestiäni ja tuntemaani härkämiestä.
Nyt kun tiedän hänen tarkan syntymäaikansa, niin katselin kiinalaisesta horoskoopista hänen itämaisen merkkinsä. Se on sama kuin aikaisemmin mainitsemani ekan poikaystäväni (siis härkä hänkin) eli vuohi/lammas! Melkoinen yhteensattuma, eikö? Olenko nyt ihan romanttinen höperö, kun kuvittelen, että historia tässä nyt toistaa itseään tyyliin "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää"?
Nuorena likkana mulle ei härkä-vuohi-mies kelvannut, kun meillä oli reilusti ikäeroa ja (muun muassa siitä johtuen) erilaiset elämänarvot ja tulevaisuudentoiveet. Nyt olisi niinkuin uusi tilaisuus edessä, kun olisinkin jo valmis sitoutumaan. No joo, voihan sitä näinkin ajatella, kun on näin vilkkaalla mielikuvituksella siunattu...
Oli miten oli, tällä nuoremmallakin härällä on samanlainen, hieman varuillaanoleva ja epäilevä katse silmissään, kun juttelemme kasvokkain ja yhtä herrasmiesmäiset käytöstavat kuin exällä aikoinaan. (Apua, kun mun on vaikea olla kiroilematta ja lipsauttelematta kaksimielisyyksiä, kun täytyy näytellä "oikeaa leidiä"!)
Olen miettinyt, tuota ylempääkin, härkämiehiä hieman huonoon valoon vetävää keskusteluketjua luettuani, että onkohan härkämies (ja muutkin maanmerkkiset miehet, neitsyet ja kauriit) pohjimmiltaan valtavan epävarmoja itsestään ja pelkäävät jatkuvasti saavansa pakit, kun noin ristiriitaisesti naisia kohtelevat? Exäkin aina vihjaili, että jos mä kumminkin tapailen omanikäsisiäni poikia hänen selkänsä takana. (Eikö ne tajua, että vesimies on flirttailutaipumuksestaan huolimatta uskollinen sille, jonka kanssa kulloinkin seurustelee ja vain yhden kanssa kerrallaan?)
Eli vähän nyt ymmärrystä härille. Ehkä ne ei muuta mieltään ja jahkaile pelkästään pelatakseen naisten kanssa? Jos vaikka naisten tarvitsisi rohkaista heitä ja selvästi osoittaa olevansa kiinnostuneita?
olen ollut jo pitemmän aikaa hyvin ihastunut härkä mieheen joka on välillä osoittanut kiinnostusta minuun,kunnes on jälleen sulkeutunut kuoreensa eikä hänestä kuulu mitään(viimeksi kolmeen viikkoon)..olen täällä lukenut näitä keskusteluja ja tullut myös huomanneeksi että tätä samaa piirrettä todella esiintyy paljon tässä merkissä..tulikin mieleen että hyvä pointti tuo jonka kirjoitit tuossa lopussa, että ehkä härkä miehet eivät muuta mieltään ja jahkaile vain pelatakseen naisten kanssa vaan ovat vain epävarmoja naisen kiinnostuksesta..huoh, en kyllä siltikään tiedä mitä tehdä,sillä olen koittanut parhaani mukaan olla painostamatta härkä herraa mihinkään:/