heippa!
mulla on tälläinen aika rasittava ongelma.musta on tullut kuluneen puolen vuoden aikana todella herkkä ja sellainen että mun itseluottamus on ihan kateissa.mun huomattava herkistymiseni johtuu siitä että mun avopuolisoni oli puoli vuotta armeijassa ja jouduin käytännössä katsoen asumaan sen ajan yksin yhteisessä kodissamme ja olemaan muutenkin yksin.
yksin oleminen ja jatkuva työttömyys ovat turhauttaneet mua ja mulla oli puolen vuoden aikan hirveesti pahaa oloa ja masennusta.jotenkin mä muutuin sinä aikana sellaiseksi että mä en luota enää itseeni.mun pitää nykyään tarkistaa kaikki asiat ja sanomiset,pienetkin tekemiset moneen kertaan ja voin sanoa että se tuntuu tosi rasittavalta.
kotooltakin kun lähden niin joudun moneen kertaan tarkistamaan että ovi on kiinne ja sähköt pois päältä.monesti oon joutunut vielä kilometrin päästä palaamaan takaisin kotiin katsomaan että ovi on kiinne kunnolla.silmien eteen vaan nousee jostain alitajunnasta kauhukuvia että ovi olisi auki ja kun palaan kotiin niin asunto on tyhjennetty silläaikaa.
muutenkin tein mä sitten ihan mitätahansa niin tekemisen jälkeen mulle tulee jotenkin kauheen epävarma olo.vaikka mä olisin asian sanonut tai tehnyt ihan oikein niin silti alkaa aina tuntumaan että mä oon tehnyt sen jotenkin tyhmästi ja kun asiaa pidemmän aikaa pohtii niin alkaa ihan oikeasti pelkäämään että nyt mä tein jotain tyhmää.
monesti mulle päivästä toiseen nousee mieleen erilaisia mielikuvituksen tuotteita jotain tyhmiä juttuja ja mä alan aina pelkäämään että olisin tehnyt niin vaikka en ole.jotenkin vaan tunne on niin vahva että se sokaisee järjen ja sitten kaikki päivät menee silleen että mä vaan pohdin koko ajan että teinköhän mä jotain tyhmää,enhän mä vaan tehnyt silleen miten mä ajattelin.
kertokaa mulle miten tästä vaivasta pääsee eroon!!
mulla on tälläinen aika rasittava ongelma.musta on tullut kuluneen puolen vuoden aikana todella herkkä ja sellainen että mun itseluottamus on ihan kateissa.mun huomattava herkistymiseni johtuu siitä että mun avopuolisoni oli puoli vuotta armeijassa ja jouduin käytännössä katsoen asumaan sen ajan yksin yhteisessä kodissamme ja olemaan muutenkin yksin.
yksin oleminen ja jatkuva työttömyys ovat turhauttaneet mua ja mulla oli puolen vuoden aikan hirveesti pahaa oloa ja masennusta.jotenkin mä muutuin sinä aikana sellaiseksi että mä en luota enää itseeni.mun pitää nykyään tarkistaa kaikki asiat ja sanomiset,pienetkin tekemiset moneen kertaan ja voin sanoa että se tuntuu tosi rasittavalta.
kotooltakin kun lähden niin joudun moneen kertaan tarkistamaan että ovi on kiinne ja sähköt pois päältä.monesti oon joutunut vielä kilometrin päästä palaamaan takaisin kotiin katsomaan että ovi on kiinne kunnolla.silmien eteen vaan nousee jostain alitajunnasta kauhukuvia että ovi olisi auki ja kun palaan kotiin niin asunto on tyhjennetty silläaikaa.
muutenkin tein mä sitten ihan mitätahansa niin tekemisen jälkeen mulle tulee jotenkin kauheen epävarma olo.vaikka mä olisin asian sanonut tai tehnyt ihan oikein niin silti alkaa aina tuntumaan että mä oon tehnyt sen jotenkin tyhmästi ja kun asiaa pidemmän aikaa pohtii niin alkaa ihan oikeasti pelkäämään että nyt mä tein jotain tyhmää.
monesti mulle päivästä toiseen nousee mieleen erilaisia mielikuvituksen tuotteita jotain tyhmiä juttuja ja mä alan aina pelkäämään että olisin tehnyt niin vaikka en ole.jotenkin vaan tunne on niin vahva että se sokaisee järjen ja sitten kaikki päivät menee silleen että mä vaan pohdin koko ajan että teinköhän mä jotain tyhmää,enhän mä vaan tehnyt silleen miten mä ajattelin.
kertokaa mulle miten tästä vaivasta pääsee eroon!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaisi ihan että sinulla on pakko-oireita.
Kuulostaa pahalta, mutta ne ovat ilmeisesti aika yleisiä lievinä. Kannattaa etsiä tietoa
internetistä tai katsoa uusin Ben Furmanin
kirja,siitä löytyy luku aiheesta.
Minullakin on kuvaamasi kaltaisia ajatuksia, missä pelkään että olen jossain aiemmin tapahtuneessa tilanteessa, tullut väärin ymmärretyksi tai tehnyt jotain tyhmää.
Olen kärsinyt samanlaisista oireista kuten sinäkin.
Postilaatikolla käyminenkin tuotti hankaluuksia, mutta
onnekseni löysin hyvän psykologin,joka auttoi minut pois
siitä pelkäämisen helvetistä.
Pikkuhiljaa totuttelemalla itseään erilaisiin tilanteisiin, vaikka
se oli tosi ahdistavaa ja teki mieli vain juosta karkuun ja usein teinkin niin.
Koeta löytää itsellesi ammattiapua, suosittelen sitä lämpimästi.
Nyt elän täyttä elämää, ei tarvitse pelätä.Aloitin harrastuksen josta olin aina haaveillut
ja käyn esiintymässä isojen väkijoukkojen edessä.
Ihmeellistä mutta totta.
Tässä minun neuvoni sinulle. Toivottavasti haet apua, sitä on olemassa.
Se on tosiaan sitä, että sulla on itsevarmuus kadonnut ja et oikein tunne itseäsi. Ajatteleppas niin että jos käyttäytyisit tai sanoisit jotenki typerästi niin muut ihmiset varmaan kiinnittäisivät siihen erilailla huomiota ja jos huomaat ettei niin tapahdu saat joka kerta olla varma siitä että kaikki meni hyvin taasja sulla itseluottamus pikkuhiljaa palautuu ennalleen. Sitten se oven kiinni laittamis unohtelu johtuu minun mielestäni siitä, että sulla on niin paljon asioita mielessä yhtäaikaa, ettet kerkiä pistämään mieleen mitä milloinkin teet. Opetteleppas sellainen taito että rupeat rauhallisesti ajattelemaan mitä milloinkin teet. esim. kun lähdet ulos, paina se hyvin mieleen että laitoin oven kiinni ja yhdistä siihen vaikka jokin toinen asia tai teko kaveriksi niin muistat sen avulla paremmin. Mietit varmaan jo lähtiessäsi niitä käyttäytymisasioita niin paljon ettet sitten muista muuta. Tarkastele muiden ihmisten reakointia kun sanot tai teet jotakin, mutta ei saa mennä liiallisuuksiin siinäkään asiassa. Rauhallisuutta ja rentoutumista elämään, niin kyllä se siitä