Mikä lie järkevin tapa lämmittää tuollaista huoneen korkuista kulmassa seisovaa tiilitakkaa, jotta lämmityksestä olisi jotain hyötyä?!? Käsitykseni mukaan tuo on aivan "tavallinen" lasiluukullinen takka 20 v takaa, ei siis mikään erityisen varaava tiilikasa.
Veto on tosi hurja, jos alaluukku on reilusti auki polttaessa niin puut palaa tosi nopeasti, mutta onko se järkevää, ts. ehtiikö takka ottaa lämpöjä itseensä vai meneekö kaikki harakoille? Toinen vaihtoehto on tietysti polttaa veto pienellään, jolloin puut palaa kauemmin.
Luukku auki polttaessa tietty saa säteilylämpöä, mutta nyt kun on pihkapuita lämmityspuina, niin ne tuppaa roiskimaan jopa kipinäverkon läpi.
Edellisessä talossa oli Tulikiven leivinuuni, sen ohjeissa kehotettiin polttamaan puut suurella vedolla nopeasti, ja sitten heti pelti kiinni kun vaan hiillos sen sallii. Päteekö tällaisessa mitenkään sama?
Veto on tosi hurja, jos alaluukku on reilusti auki polttaessa niin puut palaa tosi nopeasti, mutta onko se järkevää, ts. ehtiikö takka ottaa lämpöjä itseensä vai meneekö kaikki harakoille? Toinen vaihtoehto on tietysti polttaa veto pienellään, jolloin puut palaa kauemmin.
Luukku auki polttaessa tietty saa säteilylämpöä, mutta nyt kun on pihkapuita lämmityspuina, niin ne tuppaa roiskimaan jopa kipinäverkon läpi.
Edellisessä talossa oli Tulikiven leivinuuni, sen ohjeissa kehotettiin polttamaan puut suurella vedolla nopeasti, ja sitten heti pelti kiinni kun vaan hiillos sen sallii. Päteekö tällaisessa mitenkään sama?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Varaamattomien takkojen hyötysuhde on huono ja suurin osa hyödynnettävissä olevasta lämmöstä tulee juuri säteilylämpönä luukun kautta. Lopuista iso osa haihtuu kuumina savukaasuina taivaan tuuliin. Kovalla vedolla luulisi tuollaisen hyötysuhteen olevan heikoimmillaan siitä syystä, että säteilylämpöä ei ehdi juuri siirtymään lämmitettävään tilaan. Itse loimuttaisin lämmitystä silmällä pitäen hieman isompia koivupilkkeitä rauhallisella palolla luukut auki. Tuollakin tavalla takka varaa sen mitä on varaakseen. Tietysti vetoa niin että puut palavat puhtaasti.
Tuli vielä mieleeni, että mitä kovempi veto takassa on, sitä enemmän se käyttää lämmintä huoneilmaa palaakseen. Sitäkin silmällä pitäen rauhallisempi palo on parempi vaihtoehto. Ts. säteilylämpö ehtii lämmittämään rauhallisella palolla huoneilmaa paremmin, kun ilmaa ei vaihdu niin voimakkaasti.
Hyviä aatoksia on juu. Jonkin verranhan tuollainenkin tiilikasa ja palomuuri varaa lämpöä, mutta tosiaankin taitaa suurin vaikutus perustua säteilylämpöön.
jotenkin tilalle niin olisihan se ihan toinen juttu.
Pitäisi saada vähän täsmennystä tuohon, että mitä tarkoitat käsitteillä "tavallinen lasiluukullinen takka" ja "ei mikään erityisen varaava".
Luukun materiaalilla tai takan iällä, edes varaavuudella ei juuri ole merkitystä lämmityskykyyn. Sisäinen rakenne ratkaisee sen toimivuuden.
Onko takassa vastavirtatekniikka, eli savukaasut tulevat takan rakenteissa alas ja hormiliitäntä on pesän alapuolella? Tämän takia takassa olisi nuohousluukut sivuissa pesän alapuolella? Jos savukaasut menevät hormiin suoraan ylhäältä, lämpö menee lähinnä harakoille, vaikka tekisit mitä. Toki veto on hyvä.
Onko takassa tai hormissa pelti? Vaikka luukut suljetaan lämmityksen jälkeen, lämpö karkaa silti hormin kautta ulos.
Onko peltejä kaksi? Silloin hormissa oleva tai takassa ylempi pelti pitää olla auki, jotta savut pääsevät ulos. Takassa oleva tai kahdesta alempi on ns. kesäpelti, jonka voi avata sytyttäessä parantamaan vetoa. Jos yrittää lämmittää sen ollessa auki, savukaasut menevät siitä suoraan ulos.
Onko kesäpelti ehjä?
Nuo määrittelyt (ikä, lasiluukut..) koettivat kuvata millaisesta rohjosta on kyse.
Kyllä tuossa nuohousluukut on alareunassa, eli savukaasut kiertää alakautta pihalle. Kyllähän ne silloin lämmittää tietty enemmän massaa kuin suoraan ylhäältä pihalle mennessään. Veto on hämmästyttävän hyvä vaikka on tuo "mutka" savukaasujen ulosmenossa, lämmittämättömän kesäkauden jälkeenkin lähti heti vetämään.
Hormissa on vain yksi pelti, jonka luonnollisesti suljen kunhan vaan hiillostilanne sen sallii.
Nyt meni hermot, ja sen kyllä huomaa!
Kirjoittelin oikein hyvän viestin, muokkailin sitä välillä, lisäsin väleihin pieniä täsmennyksiä, tarkistin muutamia väittämiä ja faktoja, ajattelin antaa niin hyvät ohjeet, ettei tarvi enää korjailla, kerralla kuntoon. Ja mitä ilmestyi ruudulle, kun hengentuotokseni oli valmis lähtemään ympäri maailmaa kaiken kansan nähtäväksi internetin, tuon ihmisiä yhdistävän ja maailmaa pienentävän tietoverkon välityksellä?
"Olet jo lähettänyt samanlaisen viestin.
Voit lähettää vain kerran viestin, jolla on sama sisältö. Huomaa, että viestien massapostittaminen on kielletty."
Voi hitsin hitsin hitsin hitsi sanoisi entinen teiden ritari.
Tämä viesti meni tähän asti 100 % off-topic, mutta mene osoitteeseen www.tulisijat.info ja lue sieltä bittivauvojen hautausmaalle kuopattuun viestiini tiivistetty tieto ja varaa paljon aikaa.
I´ll be back.
No niin, yritänpä uudelleen lyhyemmin.
Sinulla on hyvä varaava kuoritakka, jonka ei kuulukaan kuumentua heti lämmityksen jälkeen vähäksi aikaa, kuten vuolukivinen, vaan se antaa lämpöä tasaisesti ja pitkään, kun lämmität sitä kerran vuorokaudessa. Älä päästä sitä välillä jäähtymään, vaan lämmitä päivittäin, niin se lämmittää eniten.
Pidä pesän luukut kiinni, koska muuten niistä virtaa hirvittävät määrät jäähdyttävää ilmaa tulen ohi takan läpi pihalle. Se tulen säteilylämpö on kuitenkin vain hetkellinen eikä välttämättä edes kata ilman mukana karkaavan energian hukkaa. Suuluukuissa olevat ilmaraot saa olla liekkipalon aikana täysin auki. Alaluukku pidetään sen verran raollaan, että tuli palaa reippaasti, muttei rajusti. Jos polttelet ihan hiljaksiin, pelti pitää olla kauemmin auki ja taas menee lämpöä harakoille pitempään.
Polttamalla joka ilta noin 6-8 kg pesällisen saat hyödyksi noin 20 kWh vuorokaudessa.