Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa jo muutaman kuukauden.Nyt tuli on sammunut. haluaisin erota hänestä ystävänä, mutta tunnen poikkaystäväni ja tiedän hänen alkavan pikkumaiseksesi. (Eräistä syistä se ei olisi toivottavaa.) Asiaa pahentaa se, että hänellä on päihdeongelma, jonka olen saanut hänet myöntämään. Hän on omistushaluinen ja sanoo, ettei pysty pääsemään irti päihteistä ilman minua ja tukeani. Jos tukeni on niin tärkeää, eikö se riittäisi vaikka emme olisikaan yhdessä?
Mitä teen kun...
nökötti
5494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En tiedä millanen teijän suhde on tai kuinka vanhoja olette mut olen varma et jos eroatte, tää jätkä jatkaa ryyppäystä, voi olla et hän tajuaa jonkin ajan kuluttua et ehkä just six pitäis lopettaa ku tyttökin jätti, miehistä ei koskaan tiedä, ainakaan viinaan menevistä. Mut sen mä tiedän ettet sä voi omaa elämään sen miehen takia pilata. Voithan vaikka väkisin olla tukena ja kaverina(jos oikeesti siis haluat) vaikka kaveri sanoiski ettei halua, todennäköisesti hän ei sitä edes tarkota.
Arvoisa Nökötti! Eroa rauhassa poikaystävästäsi, äläkä välitä hänen mielipiteestään. Oletan, että poikaystäväsi on täysi-ikäinen mies, joten hänen on opittava elämään myös omillaan ja kannettava vastuu itsestään. Jos tällaisten hemmojen annetaan kiristää aina naista tai päinvastoin, tullaan sellaiseen pattitilanteeseen pitkällä juoksulla, että siitä on sitten vaikea päästä irti - tullaan itse samanlaiseksi alkoholistiksi kuin toinen osapuoli - huomaamatta. Kaikki me olemme jollakin tavalla omistushaluisia omasta rakkaasta, mutta joku raja se on siinäkin. Jos poikaystäväsi myöntää, että hänellä on päihdeongelma, mutta ei pääse siitä irti ilman sinua ja tukeasi ja teidän seurustelusuhteenne on niin lyhyt kuin muutama kuukausi - mielestäni olet pistänyt pääsi kusiaispesään - poikaystävälläsi on sen verran paha ja pitkäaikainen ongelma, että suosittelisin kunnollista eroamista kerrallaan ja suhteen katkaisemista, ei siinä tarvitse olla edes ystävä, koska siinä vaiheessa kun eroat, saat hänestä vielä tarpeeksi harmia (hän soittelee humalassa pitkin öitä ja päiviä), vannoo rakkautta ja selviämistä - vetoaa mukaviin yhteisiin hetkiin. Tämä kaikki on pelkkää silmänlumetta. Jos mies ei pysty olemaan ilman alkoholia rakkaastaan ja näyttää sitä; niin ei hän tarvitse mitään sääliä. Sinulla on elämä edessäsi - joten älä jää nyhjäämään mietteissäsi erotako vai ei - ja katsoa kun toinen vetää viinaa lärviin ja vannoo "rakkauttaan". Elämä on elämisen arvoista - ihanista päivistä pitää nauttia - raittiinakin ja luottavaisena omaan rakkaaseen. Tämän totesi Tauno.
Vaikka yleensä olenkin vastarannankiiski, niin Taunon mielipide on kyllä 101% totta.
Rupeaa olemaan heppoisella pohjalla suhde, jos sitä yritetään pitkittää alkoholin juomisella.
Viinan juonti on tietääkseni kaikista heikoin tapa yrittää jatkaa suhdetta, viinaa juodaan siitä huolimatta jatkaa ihminen toisen kanssa tai ei.
Ja siinäkin Tauno puhui totta, että sitä soittelua jatkuu vielä kännipäissään suhteen jälkeenkin. Jätä se jätkä heti epäröimättä, kenenkään elämä ei saa olla niin toiseen sidottu, että pitäisi kitua jonkun vallassa loppuikä vain siksi, että toinen tahtoo.
Jätin jätkän! Elämä hymyilee vaikka se vielä yrittääkin saada mun sääliä.
Nyky-yhteiskunnassa, sivistyneessä yhteiskunna naiset onneksi tajuavat, että heidän elämänsä voi olla paljon parempaa. Tottakai ero on aina raskasta, mutta se on välttämätöntä.
Jonkun pienikalloisen hakattavana ja sätittävänä vaimo luulee, että ansaitsee kohtelunsa, koska on niin alhainen ja mitäänsanomaton.
Älkää naiset menkö siihen lankaan, vaan erotkaa! Tottakai apina uhkailee sinua ja lopulta jopa omalla itsemurhallaan, mutta sinä ansaitset parempaa.