1. Kuhmon metsäpeuraan on iskenyt salaperäinen vasatauti, joka ilmenee vasakatona alueella. Sen tunnistaa siitä, että metsäpeuran karvoja ilmestyy pitkänomaisiin pötkylöihin ympäri aluetta.
2. Loistartunta leviää vuosi vuodelta laajemmin, johtuen sen herkästä tarttuvuudesta. Parhaillaan loisia voi olla yhden vasan kimpussa useita, joka luonnollisesti heikentää vasan lihapainoa ihan luurangonlaihaksi asti.
3. Metsäpeura ei kuitenkaan ole mediaharvinainen, jotenka sen osalta tilannetta ei päästä mitenkään ihmeemmin seuraamaan.
4. Metsäpeuran karvojen ilmestyminen pitkänomaisiin pötköihin selviää pian tutkijoillekin. Tässä vaiheessa tutkijat palkkaavat 32 501 assistenttia keräämään kaikki pötkylät pois metsästä, koska sinne jäädessään ne tuntuvat lisääntyvän huomattavasti. Alueilta, joilla näitä pötkyjä on havaittu, löytyy seuraavana vuonna yhä enemmän karvaisia pitkoja.
5. Ilmeisen paha loistartunta saa aikaan sen, että pötkylät siirtyvät kuolleen eläimen ympärille maastoon. Joskus pötkylä voi esiintyä myös nk. läjämuodossa, ollen ilmeisesti vaarattomampi peuroille. Epäselvää vielä on, miten pötkylät vaikeuttavat peurojen elämistä metsässä. Muualta näitä pötköjä ei vielä ole löytynyt.
Pentti Alarypyn haastattelu kokonaisuudessaan;
"- No Pentti, kerropas nyt näistä pötkylöistä.
- Se on semmottii, että niitä on ruvenna ilmestymään pitkin maita ja mantuja täällä. Viime yönä ne tarttuivat koiraankin ja vaan ranka jäi jäljelle. Mahdotonta on arvata, miten ne liikkuvat paikasta toiseen, kun tuntuu, että ne pökäleet on pelkkää pask4a.
- No Pentti, eipäs kiroilla.
- No mutta kun ne on sitä ihteään. En minä ala tässä kaunistelemaan niitä muuksikaan.
- Kerropas vähän, minkälaisilta paikoilta niitä on ruvennut löytymään.
- No tuolla niitä on pellon reunoissa ollut, aika usein siinä on jonkun elukan raato lähellä. Ilmeisesti nämä pötkylät liittyvät jotenkin tuohon elukan kuolemaan, mutta kun ei millään ole vaimon kanssa keksitty, minkä takia elukka hukkuisi pask4an.
- No no Pentti. Kerropas nyt vielä, mitenkä sen teidän Penin loistartunta tapahtui.
- No yöllä heräsin siihen, että kuului kauhea vinkaus tosta pihalta ja kun tulin paikalle, oli siihen ilmestynyt koiran karvoja iso kasa. No pelästyin sitten, että joko on pötköt vallanneet meidänkin pihan ja menin sisälle aamuun asti. Niin eiköhän vaan, kun seurasin lumijälkiä, löysin Penin paljaaksi kaluttuna vierestään monta pötköä.
- Oletteko vakaasti sitä mieltä, että koirannekin oli aiemmin saanut tämän loistartunnan?
- No juu-u, sellaista me mietittiin, että liekö nuo kikkareet hiippailleet kaikessa salassa tuonne koppiin ja pistäneet aiemmin ranttaliksi. Kuoriutuivat sitten nahkan alta viime yönä.
- Olemme siis olleet Pentti Alarypyn matkassa Kuhmossa. Kuten juuri kuulitte, ovat salaperäiset karvapötköt hiipineet myös maatalojen pihapiiriin. Kehotamme kuitenkin kansalaisia nukkumaan yönsä rauhassa, ovien kiinni pitäminen tuntuisi pitävän nämä pötköt oven ulkopuolella. Täällä Ylva Alahäikiö, Luontoradio ja EVR."
2. Loistartunta leviää vuosi vuodelta laajemmin, johtuen sen herkästä tarttuvuudesta. Parhaillaan loisia voi olla yhden vasan kimpussa useita, joka luonnollisesti heikentää vasan lihapainoa ihan luurangonlaihaksi asti.
3. Metsäpeura ei kuitenkaan ole mediaharvinainen, jotenka sen osalta tilannetta ei päästä mitenkään ihmeemmin seuraamaan.
4. Metsäpeuran karvojen ilmestyminen pitkänomaisiin pötköihin selviää pian tutkijoillekin. Tässä vaiheessa tutkijat palkkaavat 32 501 assistenttia keräämään kaikki pötkylät pois metsästä, koska sinne jäädessään ne tuntuvat lisääntyvän huomattavasti. Alueilta, joilla näitä pötkyjä on havaittu, löytyy seuraavana vuonna yhä enemmän karvaisia pitkoja.
5. Ilmeisen paha loistartunta saa aikaan sen, että pötkylät siirtyvät kuolleen eläimen ympärille maastoon. Joskus pötkylä voi esiintyä myös nk. läjämuodossa, ollen ilmeisesti vaarattomampi peuroille. Epäselvää vielä on, miten pötkylät vaikeuttavat peurojen elämistä metsässä. Muualta näitä pötköjä ei vielä ole löytynyt.
Pentti Alarypyn haastattelu kokonaisuudessaan;
"- No Pentti, kerropas nyt näistä pötkylöistä.
- Se on semmottii, että niitä on ruvenna ilmestymään pitkin maita ja mantuja täällä. Viime yönä ne tarttuivat koiraankin ja vaan ranka jäi jäljelle. Mahdotonta on arvata, miten ne liikkuvat paikasta toiseen, kun tuntuu, että ne pökäleet on pelkkää pask4a.
- No Pentti, eipäs kiroilla.
- No mutta kun ne on sitä ihteään. En minä ala tässä kaunistelemaan niitä muuksikaan.
- Kerropas vähän, minkälaisilta paikoilta niitä on ruvennut löytymään.
- No tuolla niitä on pellon reunoissa ollut, aika usein siinä on jonkun elukan raato lähellä. Ilmeisesti nämä pötkylät liittyvät jotenkin tuohon elukan kuolemaan, mutta kun ei millään ole vaimon kanssa keksitty, minkä takia elukka hukkuisi pask4an.
- No no Pentti. Kerropas nyt vielä, mitenkä sen teidän Penin loistartunta tapahtui.
- No yöllä heräsin siihen, että kuului kauhea vinkaus tosta pihalta ja kun tulin paikalle, oli siihen ilmestynyt koiran karvoja iso kasa. No pelästyin sitten, että joko on pötköt vallanneet meidänkin pihan ja menin sisälle aamuun asti. Niin eiköhän vaan, kun seurasin lumijälkiä, löysin Penin paljaaksi kaluttuna vierestään monta pötköä.
- Oletteko vakaasti sitä mieltä, että koirannekin oli aiemmin saanut tämän loistartunnan?
- No juu-u, sellaista me mietittiin, että liekö nuo kikkareet hiippailleet kaikessa salassa tuonne koppiin ja pistäneet aiemmin ranttaliksi. Kuoriutuivat sitten nahkan alta viime yönä.
- Olemme siis olleet Pentti Alarypyn matkassa Kuhmossa. Kuten juuri kuulitte, ovat salaperäiset karvapötköt hiipineet myös maatalojen pihapiiriin. Kehotamme kuitenkin kansalaisia nukkumaan yönsä rauhassa, ovien kiinni pitäminen tuntuisi pitävän nämä pötköt oven ulkopuolella. Täällä Ylva Alahäikiö, Luontoradio ja EVR."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pohjanmaan puolessa on myös lyöttymää. Peurakanta on vielä vahva mutta pökäletauti on iskenyt jo pari vuotta sitten uudelleen. 1990-luvulla sitä esiintyi myös mutta hävisi yhtäkkiä Perhon koirasusiesiintymän myötä. Tauti näyttää myös kovin muuntumiskykyiseltä. Nyt on löytynyt isompia mustia pökäleitä yhdeltä alueelta. Ilmeisesti tämä muuntuma iskee myös hirviin. Vasattomia naaraita löytyy ja surullisia huhuja on orvoista vasoista. Hirvissä on havaittu myös ihomuutoksia takapäässä. Hirvi on kuitenkin fiksu eläin. Se näyttää tajuavan vaaran ja siirtyy saastuneelta alueelta pois. Tauti muuntui edelleen ja iski kaurapeltoon. Nyt löytyy harva se päivä kaurajyviä sisätäviä läjämäisiä esiintymiä. Kaura on puitu, pelolla odotamme taudin seuraavia kohteita.
Ensi talveksi ei kuhmon riistanhoitoyhdistys ole anonut yhtään suden kaato lupaa. Voihan niitä nyt muutama peura kadota susien suuhun ;D Mutta sehän on vaan aivan normaalia luonnon kiertokulkua. Hyvä näin.