Tiedän, että melko harva siitä oikeasti kunnialla selviytyy. Lapset juoksentelevat pihalla alusvaatteisillaan kumisaappaat paljaissa jaloissa kesät talvet ja naamat niin likaisina ettei ole ihan lähipäivinä kukaan jaksanut heitä mitenkään huoltaa. Ruokaa on sen verran ettei nälkää nähdä, mutta perushoidon lisäksi juuri muuhun ei resursseja riitäkään.
Äiti jaksaa kolmekymmentä vuotta kestävän yövalvomisen nauttumalla kofeiinia (kahvin muodossa) litratolkulla päivittäin ja isä selviää hermoromahduksesta pumppaamalla itsensä täyteen nikotiinia. Siis lailliset piristeet ovat käytössä masennuslääkkeiden lisäksi, koska jatkuva synnyttäminen aiheuttaa masennusta jossain vaiheessa lähes kaikille megaperheen äidille.
Mitä järkeä on ajaa ihmiset näin tiukalle asettamalla perhesuunnittelu autuuden ehdoksi? Ihmetyttää kun kysymys on pelkästään ihmissäännöstä, joka voidaan SRK:n päätöksellä purkaa milloin vain.. Onko järkee vai ei?
Äiti jaksaa kolmekymmentä vuotta kestävän yövalvomisen nauttumalla kofeiinia (kahvin muodossa) litratolkulla päivittäin ja isä selviää hermoromahduksesta pumppaamalla itsensä täyteen nikotiinia. Siis lailliset piristeet ovat käytössä masennuslääkkeiden lisäksi, koska jatkuva synnyttäminen aiheuttaa masennusta jossain vaiheessa lähes kaikille megaperheen äidille.
Mitä järkeä on ajaa ihmiset näin tiukalle asettamalla perhesuunnittelu autuuden ehdoksi? Ihmetyttää kun kysymys on pelkästään ihmissäännöstä, joka voidaan SRK:n päätöksellä purkaa milloin vain.. Onko järkee vai ei?
Vastaukset 58
Vanhimmat
suostu tähän. Ennen oli ennen, ja silloin jaksettiin. Eihän silloin mummot ja ukit lomailleet, eikä tädit ja sedät, vaan autettiin toinen toisiansa. Nyt on kaikilla, myös perheillä, niin paljon menoja ettei ehdi eikä jaksa. Aika on muuttunut, se on kaikkien tunnustettava.
joka ei muutu koskaan. Se on Jumalan Sana.
Ei ne vanhemmat ole jaksaneet omilla voimilla tähänkään asti.
kun ennen oli ennen ja haettiin vesi avannosta ja pestiin siellä pyykit, ei ollut tiskikoneita eikä pyykkikoneita, ei sähkövatkaimia eikä kahvinkeittimiä, ei mikroaaltouuneja eikä muita nykyajan vempaimia, hoidettiin siinä sivussa se sairas mummokin hautaan asti ja ruuasta oli tiukkaa
nyt on kaikki mukavuuden ja lomaillaan vaan ei "jakseta". Ruikutetaan joka asiasta kun ei päästä tarpeeksi HELPOLLA
Taivaan Isän voimalla jaksoivat ennen ja jaksamme me sillä ei hiuskaan putoa päästämme Hänen tietämättään. Kyllä tämän palstan kirjoittajista enemmistö olisi sanonut entisistäkin pyhistä että hulluja miehiä kun eivät sen verran olleet avarakatseisia vaan tuliseen pätsiin itsensä saattoivat - varmaan kuolemaan johan se on vallan järjetöntä (ja jonkun mielstä ihan syntistä touhua, luottaa nyt sillä tavalla varjelukseeen). Vaan veljet luottivat Jumalaan ja sanoivat menevänsä kuolemaankin jos se on Jumalan tahto.Hän heidät varjeli
Minusta tässä lapsien synnyttämisessä ollaan menty armon alta lain alle. Mielestäni jos äiti ei jaksa synnyttää enää, niin lapsisynnyttäminen ei voi olla autuuden ehto.
Että Jumala on niin heikko ettei Hänellä ole antaa voimaa synnyttää jos Hän siunaa lapsia. Ajatteletko sinä, että Jumala ei tiedä miksi antaa jollekin paljon lapsia, jollekin muutaman ja jollekin ei lainkaan.
Ajatteletko, että Jumalan käsivarsi on nykyaikana lyhentynyt auttamaan? Missä on lapsenusko? Missä on luottamus?
"minun päiväni olivat kirjoitetut Sinun kirjaasi ennenkuin yksikään niistä oli tullut" sanoo kauniisti Raamattu. Jumala ei aina kuljeta helppoja teitä mutta kuuliaiset lapset Hän on luvannut hyvästi siunata.
Synnyttämällä emme ansaitse autuutta mutta ehkäisemällä ansaitsemme kadotuksen vaivan jos siitäkin synnistä ei saa parannuksen armoa.
Mihin raamatunkohtaan perustat tämän kohdan?
"Synnyttämällä emme ansaitse autuutta mutta ehkäisemällä ansaitsemme kadotuksen vaivan"
Miksi synnyttämällä ei ansaita mutta ehkäisemällä ansaitaan?
että pelastusta ei ansaita töillä, mutta synnin seuraus on paha.
henkipallo. Onko usko ja autuus oikeaa vain jos se on ansaittu kärsimyksillä, jotka olisivat olleet vältettävissä, siis miten vaan mahdollisimman hankalasti.
Tietenkin olemme yksilöllisiä, toiselle esim. synnytyspakko voi olla helpompi kuin toiselle, miksi sitä on niin vaikea myöntää.
"uskon silmä kiinnitä, aina kohti ristiä" on käsitetty väärin siten, että mitä suurempi risti ihmisellä kannettavana, sitä autuaampi usko.
mielestäni. Esimerkiksi nuorten leireillä nykyään puhutaan paljon elämänhallinnasta ja omasta jaksamisesta. Ei puhutakaan siitä tärkeästä, eli toisten auttamisesta. Tämä aika korostaa itsekästä ajattelua.
Katselehan ympärillesi, moniko jaksaa ihan oikeasti. Toiset jaksavat oikein hyvin. Iloitsemme heidän puolesta. Toiset nääntyvät kuormien alla. Otamme osaa.
Enpä kärjistäisi noinkaan. Itse tunnen varmaan satoja perheitä ja kahdessa on elämänhallinta menetetty niin että lapset juoksevat puolialasti ulkona. Toisessa näistä perheistä tilanne olisi sama vaikka lapsia ei olisi kuin kaksi. Jos ei ymmärretä huolehtia, ei siinä lukumäärä vaikuta muuten kuin että ikävä kyllä kurjuus kertaantuu.
Mutta se on tosi, että paljon on perheitä jotka taistelevat jaksamisen ja selviämisen kanssa, vaikka vielä jaksavatkin pesueestaan huolehtia.Tärkeintä olisi tuolloin huolehtia omasta jaksamisestaan ja jo olemassa olevien lasten hyvinvoinnista.
sillä olisi eettisesti väärin, että kaikki ihmiset 5-8-kertaistaisivat oman lukunsa. Ei olisi ruokaa, vettä, tilaa jne.. Että kohtuus kaikessa. Kasvatetaan mieluiten olemassaolevat ja kohtuullisen määrän lapset hyvin, rakkaudella ja huolellisella hoivalla. Naisten ei tartte kärsiä tämän takia...
jossa vanhemmat olisivat mukana lastensa arjessa kuten vanhempien kuuluisi. Harrastukset, vapaa-ajan viettäminen, koulusta huolehtiminen jne ovat yleensä ihan hunningolla ja lasten itsensä vastuulla.
Se on tietysti, että mihin vertaa...
eivät saa ainakaan asuinseudullani kodinhoitajia, vaikka olisi ns. pakkorako. Ennen isot ja pienet perheet saivat tätä tärkeää palvelua tarvittaessa. Nykyään sitä ei saa ollenkaan. Tällä toiminnalla vaikeutetaan lapsiperheiden arkea.
holtitonta lisääntymistä? Jos tehdään niin paljon lapsia ettei niitä jaksa hoitaa, ei se ole yhteiskunnan vika!
siitä ettei niitä jaksa hoitaa. Voi tulla joku vakava sairaus, onnettomuus, mikä tahansa mihin ei kukaan osaa varautua ja silloin tarvittisiin yhteiskunnan apua. Autetaanhan alkoholistejakin ja itse ovat tilansa aiheuttaneet. Ja huumeiden käyttäjiäkin. Tiedän äidin jolla on sairaus joka ei ikinä parane, mutta hoidettuna pysyy kurissa. Vaikka sairaalan ylilääkäri oli laittanut kuntaan lapun, että äiti tarvitsee kotiapua niinä päivinä kun raskaat hoidot ovat päällä, apua ei tullut silloinkaan. Sairaus todettiin kun perheessä oli jo lapsia.Myös itsellä ollut tosi kiperiä tilanteita elämässä mihin olisin tarvinnut apua. Tällä hetkellä on luottamuspula kyllä "yläkerran Isäntään" kun niin paljon joudun yksin kamppailemaan ja apua ei saa mistään.
Pienetkin perheet tarvivat joskus yhteiskunnan apua. Mutta sitä ei saa. Et taida tietää, että kotipalvelusta maksetaan silkkaa rahaa kunnille. eli se, joka palvelua käyttää, myös maksaa siitä.
Sitäpaitsi lisääntyminen ei ole koskaan holtitonta. Se, jos joku asia, on Taivaan Isän kädessä. Itse synnyttäisin vielä, mutta Jumala on nähnyt asiat toisin.
lapsilaumansa alle! Yhteiskunta tukee jo mielestäni todella hyvin lapsiperheitä. Ei kaikkea voi mitoittaa 15-20-lapsisen perheen tarpeille. Luojan kiitos sellaisia megaperheitä on varsin vähän. (muutenhan emme mahtuisi maapallollekaan..)
Tai narkomania? Älä vähättele suurperheiden äitejä, eivät he sentään synnytysholisteja ole.
käsittää minut täysin väärin! En todellakaan verrannut alkoholisteja ja ison perheenäitejä. Esim. keskisuomalaisessa oli joku aika sitte juttua Viitaunionista. Kaikkia muita kunnan menoja karsittiin, mutta päihdehuolto sai lisää rahaa. Jos perheessä kävisi vaikka kodinhoitaja silloin tällöin se lisää perheen hyvinvointia. Ja se hyvinvointi tulee monelle. Ja tässä vaiheessa annettu apu on vielä "halpaa". Jos lapset otetaan vaikka huostaan, se on jo kallista. En vähättele ison perheen äitejä. Olenhan itsekkin sellainen ja tiedän työtä olevan läpi vuorokauden.
Älä anna enää, jos ehkäisy on teillä syntiä. Mutta älä ihmeessä tee työtä ympäri vuorokauden, koska sellaista ei kukaan jaksa. Älä anna enää jos siitä on aina seurauksena uusi lapsi ja toinen vuorokausi alkaa joka päivä...
ympäri vuorokauden. TIEDÄN työtä olevan ympäri vuorokauden. Mutta jos vaikka lapsi herää yöllä, kyllähän sitä tulee noustua hoitamaan. Päivystys toimii läpi vuorokauden. Jos sinua yhtään lohduttaa en oo kyllä pahemmin antanutkaan viime aikoina. En oo kyllä saanutkaan ;).
Voi tulla joku vakava sairaus, => mutta tilanne voi olla myös täyisn tietoisesti itse aiheutettua ja sitä kautta täysin verrattavissa alkoholi ongelmiin
Aivan normaalia, ettei aina ole niin innostunut, pitää siinäkin asiassa käsittää vapaus.
Voimia ja hyvää syksynjatkoa!alkutalvea!
asia jota en meinaa jaksaa käsittää. Jäikö jumalan pelastussuunnitelma jotenkin vajaaksi naisen kohdalla , kun naisen pitää kärsimyksellään yritä ansaita taivaspaikka. Ja vaikka ihmisellä olisi nuo 15 lasta, ei tarkoita sitä että he eivät olisi joskus heikolla hetkellä turvautuneet ehkäisyyn. Mihin he siis joutuvat kuoleman jälkeen? Ja kun me ei niillä omilla teoilla kelvata kuitenkaan Jumalalle. Vaikka kuin yrittäisin esitellä isoa perhettäni kuinka olen kunnostautunut. Tällä hetkellä tuntuu, että eläisin vaikka selibaatissa ilomielin lopun ikäni jos toinen vaihtoehto on jatkaa tätä "hullun myllyä".
että yhdyselämästä voi pidättäytyä joksikin aikaa rukouksen vuoksi. Rukoilkaa miehenne kanssa silloin kun ovulaation aika on. Näin ette millään voi ehkäistä ja voitte hoitokokouksessa vedota raamattuun (mikäli aletaan ihmettelemään harvoja synnytyksiä). Kyllä rukoileminen silloin tällöin on arvokkaampaa kuin makaaminen!
Kun kirjoitin tänne palstalle aloituksen, niin seuraan palautetta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000020631751
Siten ihmetyttää, kun toin lisääntymistä kertovan Raamatunkohdan esille, niin lukijoita on 100, ja palautetta 1.
Kun kysyy lisääntymisestä ilman raamatunkohtaa ( ehkäisy), niin lukijoita 500, ja palautetta 12.
Eikös kummassakin ole kuitenkin kyse siitä, että saako ihminen tehdä valintoja tuossa asiassa?
"Siten ihmetyttää, kun toin lisääntymistä kertovan Raamatunkohdan esille, niin lukijoita on 100, ja palautetta 1.
Kun kysyy lisääntymisestä ilman raamatunkohtaa ( ehkäisy), niin lukijoita 500, ja palautetta 12.
Eikös kummassakin ole kuitenkin kyse siitä, että saako ihminen tehdä valintoja tuossa asiassa?"
Jos ei ole kuuliainen Jumalan sanalle, tulee tarve kysellä sanoiko, käskikö, kehoittiko tai tarkoittiko Jumala sitä tai tätä ja ihmisen antamia lupia ilman takuuta tulee varmasti täällä monenlaisiin asioihin.
"Jos ei ole kuuliainen Jumalan sanalle, tulee tarve kysellä sanoiko, käskikö, kehoittiko tai tarkoittiko Jumala sitä tai tätä "
Vastauksestasi ei ainakaan minulle paljoa irronnut?
Jos haluaa kuulla jonkun raamatunkohdan merkityksestä, niin sekö tarkoittaa tottelemattomuutta? (eli niinkuin sanoit,"Jos ei ole kuuliainen Jumalan sanalle..")
Kirjoituksellani en pyytänyt lupaa tai kieltoa, vaan halusin vastausta asiasta.
Pyytäisin siis vastausta edelleen ja tietenkin muutakin palautetta, miel. alkup. palstalle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000020631751
Lähelläni asuu 15-lapsinen perhe. Tunnen perheen sen verran hyvin, että voin sanoa, että äiti ei juo kahvia litratolkulla eikä isä pumppaa nikotiiniä itseensä ollenkaan. Masennuslääkkeistä puhumattakaan. Heidän lapsensa eivät erotu likaisuudellaan pienempiperheisistä. Vättäisimpä melkein, että päinvastoin! Lapset ovat oppineet vastuunottamista toisesta ja osallistuvat kukin taidoillaan kotitöihin.
Ruoka tässä kodissa on tavallista, yleensä itse valmistettua perusruokaa ja taatusti terveellistä, koska kasvattavat itse perunat, porkkanat ja ties mitä siellä kasvimaalla on! Koko perhe marjastaa ja näin lapsetkin oppivat hyödyntämään luonnon puhtaita antimia.
Kunnialla varmaankaan kasvattamisesta ei selviydy! Ei pienempiperheinenkään. Ei se ole helppo tehtävä; on annettava rakkautta ja asetettava rajoja. Isossa perheessä on etunsa: vanhemmat lapset kasvattavat esimerkillään myös pienempiä ja kavereita/ystäviä riittää omasta takaa aikuisuuden ja vanhuuden päiviin saakka.
Toki on myös toisenlaisia perhetilanteita niin isommissa kuin pienimmissäkin perheissä. Pyytäisin tämän viestin aloittajaan oikeasti tutustumaan erilaisiin perheisiin. Se on rikkaus! Itselläni ei ole lapsia ja olisin jäänyt paljosta vaille, jos en olisi tutustunut tähän ja moniin muihinkin perheisiin ja saanut silloin tällöin hoitaa ja auttaa heitä arkisissa askareissa. Ei sinun kannata huolehtia heidän pärjäämisestään. Ne pärjäävät kyllä yllättävän hyvin! Jos tosin kaikkea ei aina niin saa kuin yhden tai muutaman lapsen perheessä. Mutta onko se tarpeellistakaan!
Minulla olisi vaikka mitä kerrottavaa ja suurimmaksi osaksi erittäin positiivista näistä suurperheellisistä. Toivoisi, että samanlainen usko saisi olla ohjaamassa kasvatusta kaikissa maailman perheissä. Tämä maailma olisi silloin paljon parempi.
15-lapsisen perheen elämä on yhtä auvoa. Kuinka kaikki maailman ihmiset käsittäisivät sen ja alkaisivat hankkia megaperheitä!
(Paitsi, että emme mahtuisi maapallolle, mutta sehän onkin pikkuasia..)
Ei todellakaan SRK:n puheenvuoro... Ihan yksityinen ja ihka omani.
Ei se 15-lapsisen perheen elämä yhtä auvoista ole kuten ei ole pienenkään perheen elämä. Toki sen ymmärrät! :) Eikä se niin auvoista ole lapsettomalla ja yksinäiselläkään. Nekin elämänalueet olen kokenut.
Mitä megaperheitten HANKKIMISEEN tulee, ei se ole hankkimisessa eikä tekemisessä. Lapsia ei oteta, Jumala ne antaa. Ei ole minun eikä sinun hallinnassa se kuinka Jumala asuttaa maapallon. Se on mahdollista vain Jumalalle.
Eihän se Jumala kyllä tee mitään jos me emme tee, näinhän se vaan on!!! Minä ainakin olen vastuullinen aikuinen ihminen, en pistä tekemisiäni jonkun Jumalan piikkiin.
Jumala johtaa. "Jumalan hyvä luomistyö ei rajoitu maailman ja elämän alkuun. Luomakunta ei ole sokean kohtalon käsissä, sillä Jumala itse pitää siitä jatkuvasti huolta. Elämän säilyminen, oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja ihmisten välinen ystävyys ovat esimerkkejä siitä, että Jumala vaikuttaa luomakunnassaan ja rakastaa luotujaan. Kaikki oikea, puhdas ja kaunis on lähtöisin hänestä. Koti ja perhe, ruoka ja juoma, terveys ja lepo ovat Jumalan lahjoja." (Vähäkatekismuksen I uskonkpl)
Maailmassa on myös ihmisiä, joissa paha on saanut vallan. He toimivat sielunvihollisen ohjauksessa ja toiminta on sen mukaista.
Ihan turha on vastuuta yrittää toisille työntää. Ei yhteiskunnalle, eikä edes Jumalalle. Jumala on meille järjen antanut ihan käytettäväksi, oletko kuullut?
ja sitten yrittävät pitää ne oikeina, kun itse kuvittelevat että ne olivat Jumalan tekosia. Kyllä ne oli ihan Saatanasta ne hoidot.
Jumala ei ollut paikalla ollenkaan kun ihmisiä alettiin nöyryyttämään ja saatanalle heittämään jumissa hoitokokouksissa!
Saatana oli SRK:n johtajien olkapäällä, kun suunnittelivat "puimatantereen puhdistamistaan!"
käytämmekö sitä järkeä aina Jumalan mielen mukaisesti? Meidän on hyvä muistaa, että uskomisen asiat eivät ole järjen asioita. Raamatusta saamme lukea (en muista kohtaa), että ihmisen viisaus on Jumalan silmissä hulluus. Ihmisen uskominen on alusta loppuun asti Jumalan työ, ei järjen asia.
Uskosta osaton ei ymmärrä Jumalan ihmeellisyyksiä. Jumala avaa uskon kautta ihmisen ymmärryksen. Ymmärtämään senkin, että miksi uskovaiset haluavat ottaa vastaan kaikki lapset, jotka Jumala antaa. Lapsi on uskon esikuva.
Kannattaa pyytää Jumalalta oikeanlaista mieltä ja ennen kaikkea sitä, että Hän näyttäisi tien Jumalan valtakunnan osallisuuteen.
1 kor 14:20 Veljet, älkää olko ajatuksiltanne lapsia. Pahuudessa olkaa kehittymättömiä, ajattelussanne aikuisia
puolet siitä lapsimäärästä kuin vl-perheet tai sanotaanko edes kolmasosan, niin Suomen tulevaisuus olisi pelastettu. Nykyinen väestöpyramidi on jo niin pahasti kääntynyt ylösalaisin, että lasten synnyttäminen on suorastaan velvollisuutemme isänmaatamme kohtaan!
Muuten, eiköhän se vl-perheiden keskimääräinen lapsimäärä jää huomattavasti tuosta 15, veikkaisin että jää alle kymmenen keskimäärin.
lasta keskimäärin. Miksi vl-perheiden syntyvyys alenee kolmen-neljän lapsen jälkeen? Eipä yleensä tulekaan enää lapsi/vuosi vaan lapsi ehkä joka kolmas vuosi...
Oliskohan kalenterilla osuutta asiaan?
lapsia, eivät vain vl-naiset! Monissa ei-vl perheissäkin voi olla jopa 6 lasta. Joillakin vl-perheillä ei ole yhtään tai on vain kolme lasta. Sittenkö kysytään, onko ehkästy? Kuten joskus hoitokokouksissa tentattiin lapsettomilta perheiltä, että miksi ei ole heillä lapsia. Ei se ole itsestään selvää, että kaikki saavat 20 lasta. Osa äideistä ehtii jo kuolla ennen kuin 10.lapsi synty.
naiset olisivat synnyttäneet aina 15 lasta? Sata miljoonaa? 50 miljoonaa? Olisko kiva?
Nainen voi saada 15-20 lasta, JOS
1) aloittaa lisääntymisen eli tässä yhteydessä menee naimisiin korkeintaan 25-vuotiaana JA
2) ovuloi imetysaikana JA
3) on sen verran toipunut JA halukas, että tulee rakastelleeksi oikeina päivinä vauvavuoden alkupuoliskolla EIKÄ
4) lisääntymiskyky mene/heikkene gynekologisten tai muiden sairauksien vuoksi JA vielä
5) myös mies on hyvin lisääntymisterve (eli myös sperma hyvää ym.).
Kaikilla vanhoillislestadiolaisillakaan eivät kaikki nämä ehdot täyty, joten lasten lukumäärä voi vaihdella 0-20 välillä riippumatta siitä, onko ehkäisyyn jouduttu turvautumaan.
vaatteet päällä on talvella :) Olet ennenkin tuollaisia kirjoitellut, miksi?
Minä tiedän että monet isojen perheiden äidit menevät töihin kun lapset ovat sen verran isoja,eikä uutta ole odotettavissa. Eräskin äiti on melkein vanhimman tyttärensä oloinen, siis yhtä nuorekas.Opiskellee parhaillaan.
Taitaa se kateuden piru istua siellä olkapäällä ja pistää kirjoittamaan tuollaista soopaa!
heillä on rahaa, näkeehän sen siinäkin kun monet kannattavat kokoomusta ja keskustaakin. Ei ne ole köyhien puolueita.
Kyllä ikävä totuus on että ulkonainen aineellinen perushuolto voidaan saada rullaamaan hyvinkin, mutta perheestä puuttuu kokonaan se tietty, jokaiselle lapselle kuuluva, aidosti hänet erillisenä yksilönä tunnistava kohtaaminen. Isä ja äiti eivät kykene osallistumaan lastensa elämään henkisellä ja psykologisella tasolla. Välit jäävät etäisiksi jo murroisästä lähtien, joillakin jo aikaisemminkin.
Tästä seuraa että perheessä on usein kylmä ja kolea vain ulkonaisiin asioihin keskittyvä ilmapiiri ja henki.
joissa paha asuu niin eiköhän meissä kaikissa ihmisissä ole hyvä ja paha puoli. JOkainen valitsee tilanteessa, miten toimii ja ajattelee. TÄlläkin palstalla näkee, että tahallaan liioitellaan ja kärjistetään toisten puheita. Se on pahuutta! Ei todellakaan rakkautta ja hyvyyttä. Että ei tartte pahuutta lähteä etsimään muista ihmisistä ja ei-vl:stä, sitä on kaikissa ihmisissä!
Tosi asia on, että kuinka moni aviopari on puhtailla papereilla näissä lapsiasiossa ? Olen melko varma, että lähes jokainen pari jollakin lailla ehkäisee. Varmat päivät, selipaatio ym.Joskus ajattelee, että mikä ero on ehkäisyssä kuin ehkäisyssä. Mielestäni tämä on luonnollista. En ymmärrä sitäkään, kun nainen kuin nainen on ihan mielissään, kun kuukautiset tuli, en olekaan vielä raskaana. Onko todella kaikki lapset tervetulleita, niinkuin sanotaan meikäläisyhteisössä.Ympäristössä näkee todella väsyneitä perheeitä. Ei ole iloa näkyvissä. Taistelevat ison lapsilauman kanssa. Yrittävät seuroissa saada lapset kuuntelemaan tai olemaan hiljaa edes. Eihän pieni lapsi nauti seurapuheesta, ymmärrän . Äitien puheissa valitus usein, on tää raskasta.Työtä on ei jaksa.
Kyllä se luonto hoitaa asian sillä tavalla, että jos voimat eivät riitä, ei niitä vauvoja tule. Eli luonto ohjaa kyllä käyttämään ehkäisyä, jos tilanne on sellainen, että se vaatii ehkäisyä. Ei kukaan äiti anna vauvojen tulla, jos tuntee että ei niitä jaksa enään hoitaa.
...tämä järjen uskon ristiriita. En usko ollenkaan, että äidit ottavat iloiten vastaan joka raskauden lahjana. Se on vain tosiasia, että niin kauan kun raskautta pystyy välttämään, kestää jotenkuten tätä pyöritystä. Suuri masis valtaa mielen aina kun tietää että TAASKO!, testi näyttää positiivista. Siinä tilanteessa ei näe miten ihana lahja se lapsi onkaan.
Ja vaikka miten ystävät yrittäisivät puhua kauniisti ja lohduttaa raskauden alussa, ei auta sellainen sananhelinä. Alkaa oksettamaan ihan ne idealistiset puheet, että kyllä se Taivaan Isä antaa voimia. Kyllähän se varmaan antaa, vaikka suuri luottamuspula vaivaa todella. Järki käy kertomaan että tätä jatkuu ja jatkuu...vaihdevuosiin asti.
...usko kääntyy ikäänkuin itseään vastaan. Uskomisen asia käy taakaksi ja usko muuttuu epäuskoksi, kun ei enää luota hyvään Jumalaan. Jumalaan joka antaisi sopivin välein niitä lapsia. Sopiva väli on sellainen, että todella iloiten sen lapsen ottaa vastaan, jaksaa hoitaa ja vielä hymyillä lasta hoivatessaan. Silloin lapsi tuntuu lahjalta. Toisinaan se tuntuu rangaistukselta parin minuutin ilosta.
Jumala näkee viisaudessaan hyväksi antaa.
on perin inhimillistä, että alkuraskauden pahoinvoinnin aikana tunteet vaihtelevat ja sielunvihollinen kuiskuttelee ettet jaksa, mutta kun sen ihanan nyytin saa vihdoin kainaloonsa niin kukapa sen Jumalan lahjan pois antaisi. Uskoa meiltä kysytään ja lapsen luottamusta. Ei niitä lapsia loputtomasti tule ja aika kun kuluu saakin huomata, miten suuri rikkaus on siinä, että on iso perhe (jos Jumala sellaisen antaa).
Minusta tuntuu kummalliselta että täällä yritetään selittää miten kamalaa työtä on lasten hoitaminen. Siinähän saa lapsissa hoivata itseään Herraa Jeesusta joka sanoo: "joka ottaa vastaan tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni ottaa vastaan minut". Itsekäs ihminen haluaisi kyllä ajatella vain omaa mukavuuttaan. Lasten vaaliminen on todella arvokasta työtä. Ei se mikään rangaistus ole.
Kannattaa uskoa hyvään Jumalaan ja luottaa että Hän tietää mitä ihmiselle antaa: "Niin korkealla kuin taivas on maasta niin kaukana ovat minun ajatukseni teidän ajatuksianne" sanoo kaikkivaltias ja kaikkitietävä Jumala.
Sielunvihollinen haluaisi todella muuttaa uskon epäuskoksi ja uskon taakaksi. Mutta kun vaeltaa hyvällä omallatunnolla, ei usko ole taakka vaan suuri ilo. Voimia jokaiselle äidille toivoo täältä yksi äiti itsekin.
taas joku asiasta tietämätön kirjoittelee. Sellainen jolla ei ole kokemusta siitä, millaista elämä OIKEASTI on silloin kun lapsia syntyy OIKEASTI vuoden välein.
Ei päääty ruljanssi vaihdevuosiin. Hyvissä ajoin ennen sitä on saatettava omia lapsia naimisiin, mikä vie energiaa ja varoja. Ja sitten heille tulee lapsia; joku jaksaa niiden vierailuja, joku toinen ehkä ei ...
minulle joka äskeisen kirjoitin melkein kymmenen vuoden välein ja ihan olen hengissä ja hyvässä voinnissa
on miehet jotka ymmärtävät tehdä kotitöitä. Mutta kaikilla ei ole. Eikä se ole ilkeyttä, ei vain hoksaa ja ymmärrä. Luulen, että sinulla on tälläinen ihmeotus miehenä?
Vai luotatko oikeasti siihen, että jos paiväsi ovat luetut niin sitten henki menee ja silleen?