Suomi on yksi maailman soistuneimmista maista. Meillä suota on noin 30 prosenttia maapinta-alasta.
1. Mutta paljonko kaikista soista on turvetuotannon piirissä?
a) puolet
b) suurin osa
c) noin puoli prosenttia
2. Energiaturvetta käytetään Suomessa noin 25 milj. kuutiota vuodessa. Kuinka paljon uutta turvetta muodostuu Suomen soilla vuodessa?
a) 18 milj. m3
b) 28 milj. m3
c) 40 milj. m3
3. Kuinka monta vuotta keskiverto omakotitalo saa kaiken energiansa rekkalastillisesta turvetta?
a) 1 v
b) 3 v
c) 5 v
______
Vasataus : C C C
1. Mutta paljonko kaikista soista on turvetuotannon piirissä?
a) puolet
b) suurin osa
c) noin puoli prosenttia
2. Energiaturvetta käytetään Suomessa noin 25 milj. kuutiota vuodessa. Kuinka paljon uutta turvetta muodostuu Suomen soilla vuodessa?
a) 18 milj. m3
b) 28 milj. m3
c) 40 milj. m3
3. Kuinka monta vuotta keskiverto omakotitalo saa kaiken energiansa rekkalastillisesta turvetta?
a) 1 v
b) 3 v
c) 5 v
______
Vasataus : C C C
Vastaukset 22
Vanhimmat
kopioida muiden juttuja, keski välillä jotain omaa...
4. Kuinka paljon turpeen poltto tuotaa kasvihuonekaasuja.
a) Ei ollenkaan
b) vähemmän kuin kivihiili
c) enemmän kuin kivihiili
oikea vastaus c
Kaikki suot eivät sovellu turvetuotantoon. Pitää olla vähintään 50 ha laaja ja 2 m syvä. Tästä johtuu se, että kaikkea turvetta ei voida hyödyntää. Tällä perusteella turve on tosiasiallisesti uusiutumaton.
Turvetuotantoon kelpaavaksi varannoksi on arvioitu 5 500 milj. m^3. Hyvä jos sinulla on uudempaan tietoa turpeen käytöstä. Turvevarannot riittävät 220 vuotta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnonsuojelun kannalta turve ei ole parhaimpia energianlähteitä. Sen lämpöarvo on hiiltä heikompi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000020629369
Osa kokototuudesta on kuitenkin se, että Suomella on varaa lisätä turpeen energiakäyttöä. Hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärässä turve on tällä hetkellä pienimmästä päästä kuten ao. linkissä todetaan.
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/perusteet/kasvihuonekaasut/hiilidioksidi.html
Poliitisten voimien kannattaisi kansantalouden edun vuoksi suunnata yhteiset ponnistelut turpeen päästökertoimen muuttamiseksi totuutta vastaavaksi. Näin saataisiin Suomen hiilidioksiditase oikealle tasolle päästökaupassa. Polttoaineen kotimaisuus takaa sen , että raha jää hyödyttämään Suomen taloutta. Vain hyvin toimeentulevalla kansakunnalla on varaa vaalia luontoarvoja. Kuten jo toisaalla on todettu, hallittu turvevarojen käyttö ei vaaranna soiden suojelua. Turvealueiden jatkokäyttö energiakasvien viljelyn muodossa turvaa positiivisen hiilidioksiditaseen .
Miksi emme käyttäisi niitä harvoja meillä olevia luonnonrikkauksia ?
Hiilenkierron kannalta puu turvetta parempi. Myönnän, että turvetta on pakko käyttää jossain määrin tukipolttoaineena haketta käyttävissä voimaloissa. Kotimaisuussyistä ja hiilenkiertoa tarkastellen ennemmin turve tukipolttoaineeksi kuin hiili. Turpeenkin osuutta tukipolttaineena on mahdollista vähentää ruokohelven käytön lisäämisellä. Tällä tarkoitan käyttämätöntä viljelyalaa.
Valitettavasti turvetta käytetään lauhdevoimaloissa, joiden hyötysuhde ei ole parhaimpia. Pekkarisen päätökset vain vahvistavat turpeen asemaa ensisijaisena polttoaineena. Turpeelle tulee syöttötariffi mikä maksaisi vesivoiman saatavuudesta riippuen 1-10 milj. euroa vuodessa. Lauhdevoimaloiden 12 varallaoloon tulee 10-15 milj. euron tuki. Uusiutuvien energialehteiden tuotantotukea ollaan leikkaamassa neljällä miljoonalla 26 miljoonaan. Eli fossiilisten polttoaineiden käyttöä saatettaisiin tukea lähes yhtäpaljon kuin uusiutuvia.
Kyllä pitäisi herroille näyttää tuo suopelto, kuin pukkaa Ohraa. Siinä Elokuun puolenvälin jälkeen kun näkisi, niin sanoisimpa että mielipiteet muuttuu entisen turvesuon jälkikäytöstä, näinkin. Ensivuosi oli Kauralla, kuten tapana on uusissa suopellossa.
Ilmeiseti nämä vihreät ei asiaa osaa tietää, muuta kuin ilkkumalla vain.
"TURVETTA tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä 40 milj. kuutiometriä, kertoo Turveteollisuusliitto. Taustalla on hallituksen periaatepäätös turpeen käytön lisäämisestä. Luonnonsuojeluliitto arvostelee hallituksen aikeita, koska turpeen poltto tuottaa runsaasti hiilidioksidia ja siten vauhdittaa kasvihuoneilmiötä. Turpeella katetaan 5-7 prosenttia energiankulutuksesta.
YLE"
Täsmennyksenä edelliseen viestiin, kyse on 12 tunnin varallaolosta
Huomasitko kuinka pitkälle ajalle mahdollisesti tuo hyvän kesän tuotto on tarkoitettu. Jos vaikka taas ensikesä sateinen..jne..
Osaatko ajatella noin ?
Vaikkakin tämä on vanhan kertausta, mutta silti... Turpeen hiilidioksidituottolaskelmat perustuvat väärään lähtöoletukseen, jonka mukaan se olisi fossiilinen polttoaine. Hiilidioksidin tuottoa ei mitata polttolaitoksen savukaasuista, vaan se lasketaan käytetyn polttoaineen CO 2-kertoimen perusteella. Näinollen Luonnonsuojeliliiton ja muiden vastaavien tahojen julkilausumat turpeenpolton haittavaikutuksista ovat kuin tuuleen huutamista.
Keskustelu on hedelmällistä vasta sitten kun se perustuu totuudenmukaisiin faktoihin. Turpeen kohdalla se on uusiutuvan polttoaineen status.
Luonnonsuojeluliiton lausumat ovat hataralla pohjalla vielä senkin vuoksi, että ne perustuvat taselaskelmiin, joissa jatkokäyttönä ovat uudelleen soistaminen tai metsittäminen. Ne ovat huomattavasti CO2-kuormittavampia kuin esim. ruokohelven viljely .
Kaikista soista on luonnontilassa noin kolmannes. Suomen suoalasta on suojeltu lakisääteisesti noin 12 %. Metsätalouden käyttöön on ojitettu noin 60 % ja viljelysmaaksi 7 %. Turvetuotantoon on varattu noin 1 % ja käytössä olevina tuotantoalueina on runsas 0,5 % Suomen koko suoalasta.
Turveala työllistää Suomessa yli 7000 henkeä. Erityisen tärkeää on turvetuotannon työllistävä vaikutus alueilla, joilla muita työntarjoajia on vähän. Turveala tarjoaa myös kesätöitä opiskelijoille ja koululaisille.
Imeytysturve
Jätevedenpuhdistamot käyttävät turvetta erityisesti lietteiden kompostoinnin tukiaineena, koska turpeella on erinomainen kyky pidättää ravinteita ja nesteitä.
Turve soveltuu imeytysaineeksi myös ympäristövahinkojen torjunnassa, sillä siihen voidaan imeyttää esimerkiksi öljyä tai muita ympäristölle vahingollisia kemikaaleja.
Kompostiturve
Yhdyskuntien jätehuollossa turvetta käytetään kompostoinnin raaka-aineena. Esimerkiksi Oulussa kiinteät biojätteet kompostoidaan yhdessä turpeen ja hiekan kanssa viherrakentamiseen sopivaksi mullaksi.
Kylpyturve
Keskieurooppalainen turvekylpyperinne on yleistynyt Suomessakin. Turpeella on monia hoitavia ominaisuuksia. Turveruukki toimittaa kylpyturvetta Rokuan Kuntokeskukseen.
Kuiviketurve
Kuohkea pintaturve turve sopii hyvin myös kuivikekäyttöön maatiloille ja hevostalleille. Kuiviketurve imee nestettä miltei oman tilavuutensa verran. Luontaisesti happamena kuiviketurve sitoo itseensä mm. ammoniakin ja rikkivedyn hajuja. Kuivikkeen ravinteidenpidätyskyky on myös aivan omaa luokkaansa, joten turvelanta onkin mitä parhainta maanparannusainetta. Lannan ja turpeen seos voidaan sellaisenaan kompostoida.
Kuiviketurve säilyttää hyvät ominaisuutensa tiivistämättömässä, sateelta suojatussa kasassa, joten varastorakennus ei ole välttämätön. Kokonaistaloudellisuutta lisää kuiviketurpeen vähäinen kertatarve, hyvät jatkokäyttömahdollisuudet ja kilpailukykyinen hinta.
Kasvuturve
Kasvuturve sopii maanparannusaineeksi ja kasvualustaksi. Turveruukin tuottama kasvuturve viedään pääosin Keski-Eurooppaan, jossa sitä käytetään laajasti kasvihuoneviljelyssä. Turveruukki myy kasvuturpeen pakkaamattomana ja lannoittamattomana.
Kasvuturpeeksi soveltuu parhaiten vähiten maatunut suon pintakerros, joka on vaaleaa, kuohkeaa ja kevyttä rahkaturvetta. Pohjoissuomalainen turve sisältää hyvin vähän rikkakasvien siemeniä, minkä vuoksi se käy hyvin kasvualustaksi.
Energiaturve
Turpeella on tuotettu viime vuosina 5-7 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.
Suurin osa turpeesta käytetään vastapainevoimalaitoksissa, jotka tuottavat sekä sähköä että kaukolämpöä. Joissakin suurissa voimalaitoksissa turpeella valmistetaan ns. lauhdetuotannossa pelkästään sähköä. Pienehköjen taajamien lämpölaitoksissa turvetta käytetään kaukolämmön tuottamiseen.
Energiantuotannossa käytetään sekä jyrsin- että palaturvetta. Energiakäyttöön sopii pitkälle maatunut ja siten runsaasti energiaa sisältävä turve, jota on soiden keski- ja alakerroksissa.
Puuenergia sopii hyvin poltettavaksi yhdessä turpeen kanssa. Yhteiskäyttö turpeen kanssa parantaa kattilan käytettävyyttä ja pienentää ympäristöpäästöjä. Puuenergia on biopolttoaineena hiilidioksidineutraali.
Metsähake
Metsähakkeen raaka-aineita ovat pääte- tai harvennushakkuissa syntyvät hakkuutähteet. Haketettavia materiaaleja ovat mm. päätehakkuiden latvat ja oksat, pieniläpimittainen karsimaton harvennuspuu ja nuoren metsän kunnostuksessa syntyvät hakkuutähteet. Metsähakkeen raaka-aine kuivataan yleensä kesän yli ennen haketusta energiatiheyden nostamiseksi.
Tuoreesta puuaineesta valmistettua neulas- ja lehtimassaa sisältävää haketta kutsutaan viherhakkeeksi.
Kokopuuhake
Kokopuuhake valmistetaan esimerkiksi karsituista rungoista, lahovikaisesta runkopuusta, puunjalostuslaitosten tähdepuusta sekä rakennustyömailla ja purkukohteissa syntyvästä jätepuusta. Haketettavassa tai murskattavassa puuraaka-aineessa ei saa olla kiviä, mineraalimaata tai metalliromua.
Puru ja kuori
Energian tuotantoon käytettävää purua ja kuorta syntyy sahoilla sekä mekaanisessa ja kemiallisessa puunjalostusteollisuudessa.
________
Olisikin oikeaa tietoa, esim. Vihreitten nuorisolle, Vino ja kummpp. heidänkin "silmät avautuisi" kun saaneet vain sitä "poliittista" tietoa. Uudelleen kavatus.
Kukaan ei ole noita tietoja kiistänytkään. Kyse on ollut siitä, onko turve tosiasiallisesti uusiutumaton ja hiilidioksidipäästöjen tuottaja, eikä keino niiden vähentämiseen.
Yhteenvetona luvuistasi, 2/3 luonnontilassa olevista soista on uhan alla.
Suomi on maailman soistuneimpia maita: soiden yhteenlaskettu ala on noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria, lähes 1/3 pinta-alasta.
Kaikista soista on luonnontilassa noin kolmannes. Suomen suoalasta on suojeltu lakisääteisesti noin 12 %. Metsätalouden käyttöön on ojitettu noin 60 % ja viljelysmaaksi 7 %. Turvetuotantoon on varattu noin 1 % ja käytössä olevina tuotantoalueina on runsas 0,5 % Suomen koko suoalasta.
______
Mitähän matikkaa käytät loppumis laskuissasi, että Turve loppuisi 220 vuodessa? vai jäikö nolla lopusta pois?
____
Energiaturvetta käytetään Suomessa noin 25 milj. kuutiota vuodessa. Ja uutta turvetta muodostuu Suomen soilla vuodessa 40 milj. m3
Menee kyllä nyt tuonne Taistolais kaavoihin!
Oletko ollut Vino tiedon varassa, jos olet muistaakseni Vinolainen.
Sitten ymmärrän tietosi, ja oman älykkyytesi ao asiaan! Muutenhan voi olla, muista asioita tietoakin, mutta Turveasia näyttää olevan muiden hallittavissa.
Tämä kaveri taitaa kuvitella, että kaikki suot ovat yli 50 ha laajoja ja ovat kerrostumaltaan pari metriä paksuja. Kiva tietää, että pidät Höyrykattilatekniikan laatineita Markku Huhtista, Arto Kettusta, Pasi Nurmista ja Heikki Pakkasta taistolaisvinolaisvihreinä.
Teoria ja käytäntö ovat eri asioita kultapieni. 5 500 milj. m^3/25 milj. m^3/a=220a
vuodessa turvetuotantoon otetulla suolla?
Aivan oikein, ei yhtään. Eli jos kaikki Suomen suot olisvat turvetuotannossa olisi uusiutuminen nolla niin kauan kunnes tuotanto päättyy ja palataan taas uuden suon tuhnasia vuosia vievään syntyprosessiin.
Tulisitpas katsomaan "turvesuota" siinä Elokuulla. Et uskoisi silmiäsi, kuinka on komea Viljavainio, Ohraa viimevuosina.
Kai tiedät mikä "Ohra" on ? Vai oletko kerrostalossa asuva "Ohravainiolla" jolla asiat hyvin hanskassa, kuin tällä pasifisti nuorukaisellamme, vai mitä hra Pasifisti. Täsmääkö ? Via asutko "Viljavainiolla", etpä niin, koska silloin olisi tieto eritasolla
piiiip....piiiiip
Vihellystä!
kas kun ei maissia. Eli veronmaksajien selkänahasta revityillä tukiaisilla siellä pullistellaan.
Niin paljonko turvetta tuottaa? Eikä hän kuullut vai eikö hän ymmärtänyt?
Eikö enää järki muuhun riitä?
Noin miljoona hehtaaria on sellaisia soita, mitkä fyysisten ominaisuuksiensa puolesta kelpaavat turvetuotantoon. Näistä noin puolet on suojelun piirissä.
Palmut ei kyllä vielä kasva, valitettvasti.
Mutta Ohra kasvaa ja tosi hyvin, entisellä turvesuolla.
Ollut 6-7 v nyt näin, ja erittäin tyytyväinen. Koska jatkokäyttö tässä näin. Jossain näin kun oli tehty lammeksi, lintu sellaiseksi, siellä ihmiset tsiikasi tornissa lintuja.
Ja ei 2 metriä otettu turvetta, oliskohan ollut jotain puolenmetrin paikkeilla ja allekkin.
Että tämmöinen tapaus. Ei näy valitettavasti kerrostalon ikkunaan asiantuntijoille. Maissin viljelijöille! heh..heh...
Jospa vihdoin saataisiin nämäkin asiat osaavimmille, kuin vihreä ressukat oli.
Aivan oikein, ei yhtään. Eli jos kaikki Suomen metsät hakattaisiin polttopuun tuottamiseksi olisi uusiutuminen nolla niin kauan kunnes palataan taas uuden metsän lähes sata vuotta vievään syntyprosessiin.