Mulla on vaikeuksia hillitä itseäni kun hermot menee. Viime aikoina hermot on ollu todella tiukilla töiden, opiskelujen, kavereiden, perheen kanssa ja vielä joku päivä tässä naksahdan ja saatan käydä jonkun kimppuun. Urheilen joka päivä, mutta se ei tunnu auttavan. Jostain tuota energiaa ja pahaa oloa kumpuaa koko ajan enkä osaa hallita sitä.
Eikä auta yhtään ettei kukaan suostu auttamaan, esim. kun pitää lemmikistä pitää huolta ja on töitä ja joku rääkyy korvassa...
Eikä auta yhtään ettei kukaan suostu auttamaan, esim. kun pitää lemmikistä pitää huolta ja on töitä ja joku rääkyy korvassa...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Älä välitä. Siinä se vastaus. Lääkkeet ei voi itseasiassa tehdä ongelman vain kahta kauheammaksi,jos siihen ei saa sellaista sun stressinsietokyvylle käypää ratkaisua. Ei se mitään, jos on ääniä. Ajatuksiahan ne on. Ja jos sä et kestä omia ajatuksiasi, et kestä itseäsi. Maassamme on useita siitä, kuinka hyvin lääkitykset toimivat, kun halutaan hiljaiseksi ja mukauttaa. Ei saa TARVITSEMAANSA hoitoa. Koska hoidon ottotapa on jonkun iikin mielestä väärä. Mulla on useita kirjoituksia täällä aistiympäristön tärkeydestä, jokainen ihminen ymmärtää sen merkityksen 1. elämälle 2. kanssakäymiselle 3. hyvinvoinnille
vaikuttaa myös ajatuksiin, niiden esiintymiseen ja etenkin esiintymättömyyteen. Tämä voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Ei saa tuotua itseään julki tahdotulla/odotetulla tavalla. Se voi aiheuttaa jopa fyysisiä sairauksia pitkään kestäessään esimerkkinä mainittakoon stressi-iho, masennus, sydänviat
ylipainoinen
normaalipainoinen, ehkä vähän alipainonen. Pitäs kuntoilun ohessa saada vähän massaa kerättyä itelle, lihaksia varten.
Lääkkeitä ei huvittas ruveta mässäilemään vaan sen takia että on burnout. Masennusta on aina välillä, nyt masentaa ja väsyttää tietysti enemmän, ei muuten olis hermot niin kireällä...
sitten puuttuu? Mikä aiheuttaa stressiä?
Itsellä oli yhdessä välissä niin kova paine, mun pään luoma tila, mun lähiympäristössä, et se aiheutti stressiä. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään psykoottisesta tilasta.
Mun mielestä sun kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, mitä aistit ja miten aistit, tunteiden ja tuntemusten huomioimisen lisäksi.
Katsele mitä näet, mitä kuulet, mitä syöt. Keskity siihen asiaan, mitä teet. Myös erilaiset liikkeet voisivat auttaa. Näitä löytyy mm. joistakin laihdutus- ja joogakirjoista. Kannattaa tutustua itseensä mm. meditaation avulla. Huomaa, et on eritasoisia ajatuksia. Suuria ja pieniä, vapaita ja hallittuja, ponnistusta vaativia, mielihaluja herättäviä ja mielihaluja tappavia eli tunteita aiheuttavia, huomaa ajatusrykelmiä ja yksittäiset ajatukset sekä niiden "merkityksen". www.jooga.org on ohje meditaatioon.
Eräässä buddhalaisessa meditaatiota ja zen-buddhismia opettavassa kirjassa käsketään kumartamaan aina kun on mitään sanomaton olo. Se on hyvä neuvo. Hindulaisuus ja Zen-Buddhismi ovat antaneet mulle hirvittävästi voimavaroja olemassaolollaan, vaikka en täysin varauksetta vieraisiin kulttuureihin suhtaudukkaan. Esim. ahdasmielinen kristillisyys on aina ollut mulle hyvin vaikea asia.
Meditaatiota ei kuitenkaan suositella psykoottisissa tiloissa, et omalla vastuulla. Kuitenkin meditaatiota käytetään hyvin paljon psyykepotilaiden hoidossa, mikä . Tavallaan jätetään oman onnensa nojaan, ajattelemaan, tyhjentämään mieltänsä turhista ajatuksista. Miksi siihen ei siis käyttäisi tiettyä aikaa päivästä?
Sensuri kävi vähän liian tiuhaan. Pahoittelen
tiedän, oon jonkunsortin buddhalainen itekin, mutta meditoida en oikein osaa omin neuvoin. Ellet sattuisi tietämään jotain yksinkertaista ohjetta?
Ihan normaalia elämänkulkua, että hermot on kireällä ja raivonpurkauksia voi ilmetä itse kullakin miespuolisella, tai tuntuu siltä, ettei pysty kontrolloimaan itseään, mutta näin ei vain asia ole. Kyse voi olla myös luonteenpiirteestä. Näin se vain on.
Pitää pyrkiä kanavoimaan sitä ahdistuneisuutta, stressiä, pahaaoloaan ulos itsestään eri tavoin. Miehillä nyt on joskus ärtyneisyyttä tai väkivalta-ajatuksia, tulee ymmärtää, ettei kaikkea voi myöskään kategorioida sinne mielenterveydellisten ongelmien/lääkkeiden piiriin. Tää on tätä elämää. Pitää oppia kanavoimaan aggressiotunteita eri tavoin pois, vaikkei se niin helpolta välttämättä kuulostakkaan.
Itsensä pelkääminen tai kontrollin menettämisen pelkääminen on turhaa haahattelua, sellaista ei normaalille kaverille tapahdu. Tai voihan sitä tapahtuakin, kunhan ei jatkuvasti. Nää on näitä elämän juttuja kato. Miehellä on paljon testosteroinia ja mies sattuu vain olemaan sellainen, että helpommin purkaisi aggressiota tai pahaaoloaan fyysisesti, kun ei välttämättä koe tarpeelliseksi avautua tai ei ole sellaista tilannetta.
Ja saa sitä itsekuria ja itsekontrolliakin opetella. Jos käyt jonkun päälle, niin kannat myös vastuun siitä. Eli ei nämä niin ihmeellisiä asioita loppujen lopuksi ole.
Minun masennukseni ilmeni raivokohtauksina. Joillakin ihmisillä se voi olla ainoa merkki masennuksesta. Joten mene lääkärille, ennen kuin oikeasti teet jotakin tai masennut niin, ettet voi opiskella tai käydä töissä.
tai mitä kautta? Miten lääkäri voi minua auttaa?
sulle askin röökiä ja käskee rauhoittumaan. Aikuinen mies. Ja muista virpoa jos et pillua saa.
Itse suutun mitä kummallisimmista asioista. Hermot menee helposti. Mut lähetettiin psykologille. Terapia on parempi vaihtoehto kuin lääkitä tunteettomaksi zombiksi...
Sama täällä. Joissain elämänvaiheissa voi tulla näitä kato. Kaikki tuo kontrollinmenettämisen pelko vain ruokkii itseään. Eikö ihmisellä ole oikeutta joskus suuttua pienemmistäkin asioista? Jotenkin huvittaa tuo lääkehysteria. Tietenkin jos on kovin jatkuvaa niin ehkä puhuminen voi auttaa. Eli kannattaa rauhoittua tämän kanssa, ei se maailma tähän kaadu.
Ymmärrän kaiken hyvin...lemmikin hoitoa myöten!Itselläni oli sama tilanne.Olen ajoittain itsekin tuntenut suonissani,että kohta räjähtää!Tunteita/pahaa oloa täytyy tuoda julki,muttei agressiivisesti kimppuun käydä.Oletko harkinnut irtiottoa kaikesta?...siis jos se olisi mahdollista.Esim.viikonloppumatka ihan itseksesi tai pitempikin loma.Itselläni auttoi todella kun mietiskelin ja kokosin ajatuksiani...sekä lepäilin.
Raivopuuskasyndrooma on luultua yleisempi.
Väkivaltaan johtavia hallisemattomia raivokohtauksia aiheuttava IED oireyhtymä on pahasti alidiagnosoitu,
Mediuutiset 16.6.2006.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/raivopuuskasyndrooma luultua yleisempi/a125192
----------