Puut kun pienenee ja mies vanhenee tarttis vaihtaa kevyempään.
Kommentteja em.sahoista puolesta ja vastaan,kiitos.
Kommentteja em.sahoista puolesta ja vastaan,kiitos.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
200:lla olen tehnyt rankapuut ja jonkun verran kuitupuukokoistakin. Tosin tehollinen käyttö vuodessa taitaa jäädä kuukauteen/puoleentoista.
Painohan noissa on ratkaisevan tärkeä puolikuntoiselle, 2-4 tankkia päivässä sahaavalle. Tuntuu erittäin kevyeltä. Tämä on noissa hommissa yksi tärkeimmistä, toinen on, että sahalla voi pyyhkäistä sormenpaksuiset oksat. Terän kuntoon pitää kiinnittää huomioita.
Tuota huskyä ei vielä silloin ollut markkinoilla.
Tuohon kysymykseen, kumpi, en osaa siis vastata. Tämä koskee paremmin kokoluokan ja käytön suhdetta.
Mutta jos viet sahan metsään, ilman muuta jompikumpi, vaikka melko kalliitahan nämä ovat.
nottei jäisi ihan väärää käsitystä tästä keskusteluketjusta niin pitää tähän loppuun korjata, että 339Xp uudempi versio on kyllä paljon parempi kuin alkuperäinen (nolo tapaus), toimiikin jopa talviolosuhteissa ja talvisarjakin vaan napsautellaan paikoilleen ja eikun menoksi - ehkä hieman enämpi puhdistelua kaipaa kun isommat sisarukset mutta paljon mukavampi käytellä, varmasti tasapainoisin/käteenkäyvin saha maailmassa.
... niin ja tuo kaasuttimien vaihtelu ei paljoa auta jonsei älyä puhdistella tankin ilmanottosihtiä - ihan sama kaasarihan siinon kuin kaikissa muissakin sahoissa
Mulla on kohta ollu pari vuotta tollanen tilhi,makso silloin 499egee.Latvoja sillä olen karsinut,kun polttopuita olen keränny useammankin motin.En kyllä voi muuta kun suositella.Sitte vielä kun käyttää stihlin omia ketjuja,niin ei tarvi jatkuvasti viilailla
Käytän myös stihlin ketjua, hyvä ketju ei siinä mitään, mutta samalla lailla kivessä ja maassa tylsyy kuin muutkin, puuta sahatessa terää ei tarvi useasti viilata jos ei mihinkään osu niin en metsässä terää viilaa olenkaan, mukavampi viilapenkissä kotona pyyhkäistä, niin ja purupiikit riittävän alas, tahtoo jo uudessa ketjussa olla veto pois.
... on hyvä ja varma saha - huskusta ei ole kokemusta.
En edes osta sakemannien Stihl-merkkejä enkä muitakaan, koska ne eivät kestä Pohjoismaiden talvea. Husqvarna käynnistyy kerralla, on kevyempi ja helppohoitoisempi ja kestää Suomen ilmaston läpi vuoden. Aikanaan tuli koulun tunneilla Stihl testattua, joten tiedän, miten verrata.
Oletkos sahannut molemmilla sahoilla kun noin sanot? Yleisesti tiedetään että Stihl ms 200 on hyvä paljon kehuttu ja käytetty saha paras luokassaan tällä hetkellä. Sitävastoin Huskyn 339:ssä on ollut paljon ongelmia.
silloin kun se tuli markkinoille, pakoputki hajosi heti, samoin runko, kaikki korjattiin takuuna, saha pelasi sitten loistavasti, talvisarja tosin piti asentaa että toimisi pulverilumen aikaan. Nyt syksyllä tuli se New edition- versio 339 sahasta, vielä enemmän tehoa, olen sahaillut tällä uudella kuukaudenpäivät, paras saha ikinä, tehoa enemmän kuin stihlissä, käteen sopiva, alhaiset tärinät ja käy kuin kello!
On sen verran tuntumaa molemmista, että valitsin testailun jälkeen Huskyn, koska se on työssä miellyttävämpi kahvojen sopivan etäisyyden takia ja tärinät pienemmät sekä siihen käy normaalit ketjut.
Takuuaikana vaihdettiin kaasutin ja kaikki käyntiongelmt ratkesivat. Erinomainen saha ensiharvennuksille, muttei Stihlkään huon ole.
Stihlistä ei tietoa, mutta oma 339xp temppuili enemmän ku laki sallii...
Ei paljon auttanut talvisarjan asentaminen, riitti että iltauutisissa puhuttiin lumisadesta niin tiesi että huomenna on ongelmia luvassa ;)
Maanantaikappaleko?
ehkä sahauksen jälkeen ensi nykäyksellä,mutta ensikäynnistys huksullakin on osattava, muuten rupiaa tuntumaan viäterivetoselta narua nostellessa, ja hornauksia kuunnellessa.PS: "sullako kouluaikaisia oletuksia muista ketjusahhoista" no entäs raivaussahat mitä mieltä niistä?
Olen saanut kokemusta kummankin merkin ns. ammattisahoista ja olen ehdottomasti ms.200 mallin kannalla. Ei mene tukkoon niin helposti huonoissa olosuhteissa kuin husky.Vertailua löytyisi sthil:n puolesta vaikka kuinka paljon,suosittelen vakavasti ns.kuitusahaksi.
Kipaiseppa lähimpään kirjastoon ja lukaise edellinen metsälehti (19/2006). Siinä oli vertailu näistä pikkuammattisahoista. Ainakin siinä testissä tilhi voitti, myös huskin.
Husku ei korjaa selviä valmistusvirheitään, olen taistellut aikanaan polttoaineletkun kanssa, selvä raaka-aine virhe, mutta ei korvattu.
Sthil hoitaa asiansa vastuullisesti.
Kannattaa siis kokeilla huskua noiden vikojen jälkeen, riittää ainakin askaretta ja saa kokemusta asiakkaan käsittelystä.
Joku vuosi odotin innolla uutta Husqvarna 339,koska olin kokeillut Stihl ms 200 muutaman tankin verran ja olin todella myyty kaveri.Mutta kun sain koe käyttöön Husqvarnan,niin petyi aika lailla saha ei pelannu millään opilla.Joten kävin hakee Stihl ms 200.Ja enkä ole katunut... sahalla on sahattu yli 1000 tankkia ja mitä varaosia on menny,niin kahdet kytkin jouset olen uusinut..Elikkä noin 10 euroa on mennyt varaosiin
ei kehtaa myöntää että tuli ostettua paska saha ja nyt sitten täällä kejutaan sitä. Hohhoijaa husku 339 on täyspaska saha. Tällä hetkellä omaan koneeseen vaihettu 3 kaasutinta ja vieläkään ei pelitä. Ja sitten toi talvisarja on aika hauska poraa sinne poraa tänne reikä ja laita putki tuosta tuonne jne jne. Takuuasioissa ei huskusta ja stihlistä voi edes saman päivän aikana puhua. Husku kun ei niitä hoida kunnolla. Joten jos on ongelmia husku 339 kanssa ja vaikka takuu olisi mennyt umpeen niin ei muuta ku lähimpään huskun korjaamoon vaatimaan sahan kunnostusta. Tyyppivikoja saha täynnä. Voi niitä poloja jotka tollasen vahingossa ostaa...
200 kiintoa olen sahaillut 339:llä, kerran vaihdettu kaasari, ei mitään talvisarjoja ole vielä tarvinnut. Kokeilin Sthiliäkin, muttei se tuntunut niin hyvältä, mutten menisi silti moittimaan. On vaan helpompi, että samat ketjut ja laipat käyvät molempiin sahoihin, kaksihan niitä kannattaa pitää mukana jos kauemmaksi varikolta menee, ettei tarvii työpäivää keskeyttää huoltoihin.
Ai niin, öljyletku saattaa irrota jos kiskoo juuttunutta sahaa voimakkaasti. Kaikesta huolimatta aion ostaa vielä uudemman Huskun jos harrastusta jatkan tulevaisuudessakin.
kun olis sellainen saha joka toimisikin, vai ootko eri mieltä? Ei tarviis niitä kaasareita vaihella, no nyt valmistaja on yrittännä korjailla niitä huskun vaivoja muutoksilla, kun ovat ne itekki huomanneet.
Husku on pudottanut itsensä, siltä jalustalta, jossa se aikanaan oikeutetusti oli, muiden yläpuolella.
Miksi Husqvarna on sitten pudottanut laatutasoaan vaan ei hintojaan? Aika tyhmää bisnesajattelua ainakin näin maalaisjärjellä ajateltuna.
Niin lähti Jonsered 2050 vaihtoon ja 200:nen sthilli
tuli taloon.
Kolme tankillista kerkesin iltapäivällä sahata ja tuntui oikein hyvältä pyöritellä puulla.
Huskystä kuului muualtakin negatiivista palautetta
vaikka tämä uusin versio saattaa olla parempi.
Kaikille kiitoksia kommenteista puolesta ja vastaan.
Muuten,montako sahakauppiasta osallistui tähän keskusteluun? ; )
Minulla on MS200:sta edellinen Stihl-malli 020. Saha on 7v vanha ja sitä on kohdeltu kaikin tavoin kaltoin, mm. sahattu kuormittain tiukkaan pakattua sahapintaa suoraan nipusta poikki kesäkuumalla niin, että äijä vain asetti rajoituksen toisin kuin saha.
Muutenkin on sahattu innokkaasti myös talvella ja aina on käynyt. Talvisarjaa ei tarvita eikä taida olla myynnissäkään.
Mikään ei ole mennyt rikki toistaiseksi ja huoltoa ei ole juuri tehty.
Sen verran on mukava moottorisahaksi, ettei suurempaa yleensä tule otettua käteen vaikka olisikin hieman suurempi puu edessä.
Harkitsin jo vaihtoa uudempaan, mutta ei taida parantaa tilannetta. Hinta oli kallis, mutta on sen väärti.
Kaikki sahat on hyviä verrattuna Jonssin 2050:seen! Tärisevä paska mikä ei kierrä, mitä sillä tekee??
sama saha ja eri sahaaja.... aivan on erilaiset kommentit... enkä tarkoita samaa merkkiä ja tyyppiä vaan aivan samaa sahayksilöä.
Niin vaan ne käyttötaidot poikkeavat toisistaan. Kaikki vaan ei osaa käyttää koneita.