Onko vanhoillislestadiolaisuus predestinaatio-oppia eli ennaltamääräämiseen perustuvaa oppia, missä on etukäteen valittu ne, ketkä pääsevät taivaaseen ja ketkä eivät pääse?
Ap.t 16:6
He jatkoivat sitten matkaa Frygian ja Galatian halki, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasian maakunnassa.
Tarkoittako tämä että KOSKAAN ei voida tehdä lähetystyötä Aasian maihin? Onko muut kristinuskoiset tehneet sinne lähetystyötä?
Onko siis vl uskossa predestinaatio-oppia eli että on niinkuin ennalta määrätty ketkä pääsevät taivaaseen? Miljoonat ihmisethän tulevat menemään kadotukseen, jos eivät saa tehdä vl-parannusta, onko näin? Maailmassa on monia kolkkia missä ei koskaan kuullakaan vanhoillislestadiolaisuudesta. Enimmäkseen vl-usko vaikuttaa Suomessa.
Uskotteko siis, että on etukäteen valittu henkilöt jotka tulevat pääsemään taivaaseen yhden ainoan oikean uskon avulla ja etukäteen valittu ne, jotka eivät milloinkaan kuule vanhoillislestadiolaisuudesta? Eikö se ole hiukan epäreilua tai aika paljonkin epäreilua?
Millä perusteella juuri sinä saat olla vl ja pelastuvien joukossa? Eikö se ole jotenkin mieltä painavaa, kun niin monet miljoonat ihmiset jäävät uskosta osattomaksi? Puhutko työpaikalla työtovereillesi oikeasta uskosta tai puhutko ulkomailla käydessäsi ihmisille oikeasta uskosta?
Ap.t 16:6
He jatkoivat sitten matkaa Frygian ja Galatian halki, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasian maakunnassa.
Tarkoittako tämä että KOSKAAN ei voida tehdä lähetystyötä Aasian maihin? Onko muut kristinuskoiset tehneet sinne lähetystyötä?
Onko siis vl uskossa predestinaatio-oppia eli että on niinkuin ennalta määrätty ketkä pääsevät taivaaseen? Miljoonat ihmisethän tulevat menemään kadotukseen, jos eivät saa tehdä vl-parannusta, onko näin? Maailmassa on monia kolkkia missä ei koskaan kuullakaan vanhoillislestadiolaisuudesta. Enimmäkseen vl-usko vaikuttaa Suomessa.
Uskotteko siis, että on etukäteen valittu henkilöt jotka tulevat pääsemään taivaaseen yhden ainoan oikean uskon avulla ja etukäteen valittu ne, jotka eivät milloinkaan kuule vanhoillislestadiolaisuudesta? Eikö se ole hiukan epäreilua tai aika paljonkin epäreilua?
Millä perusteella juuri sinä saat olla vl ja pelastuvien joukossa? Eikö se ole jotenkin mieltä painavaa, kun niin monet miljoonat ihmiset jäävät uskosta osattomaksi? Puhutko työpaikalla työtovereillesi oikeasta uskosta tai puhutko ulkomailla käydessäsi ihmisille oikeasta uskosta?
Vastaukset 30
Vanhimmat
....kauan. Mutta sitten päätin olla enää pohtimatta, koska pohdinta ei johtanut mihinkään. Jumala sen yksin tietää. Halusin uskoa siihen Raamatun sanaan, että sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Ja Jeesus on kuoollut kaikkien syntien tähden. Ja Hänen nimensä kautta Pyhässä Hengessä saarnataan evankeliumia (Syntien anteeksiantamusta) kaikille kansoille, alkaen Jesusalemista.
Jossakin Raamatussa puhutaan valinnastakin, sitä olen paljon minäkin miettinyt.
Jostain luin, että ihmiset ovat ennen syntymäänsä valitut johonkin. Tämä haiskahtaa siltä, että olisi jällensyntymisiä.
10. Mutta ei se ainoastaan, mutta myös Rebekka siitti yhdestä Isaakista meidän isästämme.
11. Sillä ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan armosta,
12. Sanottiin hänelle: suuremman pitää vähempää palveleman.
13. Niinkuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.
14. Mitäs me siis sanomme? Onko Jumalan tykönä vääryyttä? Pois se!
15. Sillä hän sanoo Mosekselle: jota minä armahdan, sitä minä tahdon armahtaa, ja tahdon olla laupias, jolle minä laupias olen.
16. Niin ei se nyt ole sen, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan sen, joka armahtaa, nimittäin Jumalan.
17. Sillä Raamattu sanoo Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt, osoittaakseni minun voimani sinussa, että minun nimeni kaikessa maassa julistettaisiin.
18. Niin hän siis armahtaa, ketä hän tahtoo, ja paaduttaa, kenenkä hän tahtoo.
...
25. Niinkuin hän myös Hosean kautta sanoo: minä tahdon kutsua sen minun kansakseni, joka ei ollut minun kansani, ja minun rakkaakseni, joka ei minun rakkaani ollut.
26. Ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: ette ole minun kansani, siellä pitää heitä elävän Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
27. Mutta Jesaias huutaa Israelin edestä: jos Israelin lasten luku olis niinkuin santa meressä, niin kuitenkin tähteet autuaaksi tulevat.
28. Sillä kuluttamus ja lyhentämys pitää tapahtuman vanhurskaudeksi, että Herra tekee hävityksen maan päällä,
29. Ja niinkuin Jesaias ennen sanoi: ellei Herra Zebaot olisi meille siementä jättänyt, niin me olisimme olleet kuin Sodoma ja senkaltaiset kuin Gomorra.
30. Mitäs me siis sanomme? (Me sanomme:) pakanat, jotka ei ole vanhurskautta etsineet, ovat saaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka uskosta on:[Room. 9]
Ehkä tämä Paavalin kirjoitus jotakin selventäisi. Hän puhuu myös toisessa yhteydessä armon valitsemisesta ja selittää sitä niin, että jos se on armosta, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.
E.R kirjoitti(muistinvaraisesti) eräässä kirjassaan, että armon valitsemus on paradoksi: jotka uskovat, ovat valittuja, mutta jotka eivät usko, eivät ole valittuja.
"Jumalssa (Kristuksessa) kaikki ovat valittu pelastukseen".
Eli jokainen on Kristuksen pelastusteon tähden valittu ennalta (yksinkertainen predestinaatio) pelastukseen. Jumala siis tarjoaa JOKAISELLE pelastusta. Ihminen joko ottaa vastaan tarjotun pelastuksen tai sitten kääntää selkänsä Jumalalle.
Tosin ihminen ei kuitenkaan voi ITSE viime kädessä valita ottaako hän pelastuksen vastaan, vaan pelastus (usko) on Jumalan lahja, jonka Jumala antaa sille kelle hän itse tahtoo.
Ajatus on aika rankka hyväksyä, mutta näin Raamattu opettaa. Eli vain Jumala tietää kenelle Hän tarjoaa pelastuksen. Ihmisen ei ole syytä hylätä tätä pelastustarjousta (etsikkoaika).
Kalvinisteillä oli/on ns. kaksinkertainen predestinaatio, johon siis kuuluu ajatus, että Jumala olisi ennalta valinnut myös ne, jotka joutuvat kadotukseen. Tätä ei mielestäni löydy Raamatusta (Kalvin siis erosi Lutherin opetuksista mm. tässä asiassa), vaikka reformoidut toisin pyrkivät opettamaankin.
VL:t uskovat tässäkin kuten luterilainen kirkko opettaa.
Mutta miksi niin harva saa kuulla vanhoillislestadiolaisuudesta? Jos vl:t uskovat olevansa ainoita pelastuvia, niin silloin heillä täytyy olla jonkinlainen predestinaatio-oppi. Luterilaisuudessakin on jonkinlainen yksinkertainen, mutta avarampi kuin lestadiolaisuudessa. Luterilaisuus ei nimittäin vedä ehdottomia rajoja sen suhteen ketkä kristityt pelastuvat.
Vl uskossa uskotaan, että vain vl:t pelastuvat ja kaikki muut menevät helvettiin. Ja kaikki eivät edes saa koskaan kuulla vl-uskosta, heille ei edes anneta mahdollisuutta kuulla siitä. Mutta kyllä moni kuulee kristinuskosta ja kristinuskoahan Jeesus käski levittää, uskoa häneen. Ja luterilainen kirkko on aika laaja.
Kyllä siis ihmiset saavat kuulla kristuksesta, kristinuskosta vaikka eivät juuri vl-uskosta saakaan kuulla monessakaan paikassa. Sehän se on tärkeintä, että saavat kuulla Evankeliumin ilosanomaa Kristuksesta, joka syntiemme puolesta kuoli!
Oma omatunto raamatusta
Kirjoittanut: Papinpoika 22.10.2006 klo 20.46
Se on yksi asia mikä on mietityttänyt vanhoillislestadiolaisuudessa pitkään.
Jos oletetaan että Itä-Timorissa joku saa parannuksen armon ja uskoo niinkuin uskosta uskoon siirtyvä evankeliumi uskotaan. Minun käsitykseni mukaan Itä-Timorilaisen kristityn lukukirjaksi sopisi tulla Pyhä Raamattu joka avautuu hänelle pyhän hengen työnä.
Mutta nyt on tilanne se että tarvitaan vanhoillislestadiolainen saarnamies tekemään oikea usko näille pakanoista uudestisyntyneille. Mikä on todellinen Pyhän hengen osuus kun heti pitää asettaa uudestisyntyneet vl-saarnaajien liekkaan, ei ole yhtään luottamusta ja uskoa siihen että Pyhä Henki avaa raamatusta ennenkirjoitettua Jumalan sanaa näille ihmisille. Raamatusta heille muodostuu oikea Jumalan sanan mukainen omatunto eikä siihen tarvita suomalaisia veljiä säätämään ja muokkaamaan omia paikkakuntakohtaisia perinnäissääntöjä toiseen kulttuuriin sopivaksi.
>>Tarkoittako tämä että KOSKAAN ei voida tehdä lähetystyötä Aasian maihin? Onko muut kristinuskoiset tehneet sinne lähetystyötä? >>
Kyllä varmasti voidaan, jos siellä on vastaanottavaista mieltä. Jumala tietää sydänten aivoitukset ja Jumala johtaa sinne, missä tarvitaan.
Erikoinen oli myös muistaakseni Intiassa asuvan tiibetiläisen Tampan (oliko nimi ihan oikein?) tarina tässä yhdessä aikaisemmassa ketjussa.
Jumala kyllä tietää kuka haluaa ottaa evankeliumin vastaan ja lähettää sinne saarnaajansa. Olen kuullut että esim Thaimaassa on uskovaisia
Keskustelun avaaja otti sellaisen asian esille, joka kristillisyydessämme tulee aina välillä esiin ja usein nuoret tätä asiaa pohdiskelevat, kun siihen törmäävät.
Etenkin Roomalaiskirje on tämän opin pohjana.
**********
Tämä on kuitenkin sellainen opillinen kohta, joka paradoksaalisten ainestensa vuoksi todella osoittaa meille ihmisille, miten asioiden epäloogisuus ja epäloogisuuden tuntu jne. tuottavat mitä todennäköisimmin suuren tuskan ja ahdingon.
Muistaakseni Lutherkin opetti oppilailleen, että eivät tarttuisi tähän oppiin liian kiivaasti. Ja tämän sanon myös itsekin jokaiselle, joka tämän viestini lukee. Sanon sen myös itselleni.
****************
Nostaisin asiasta ylös muutaman tärkeän näkökohdan.
Ensinnäkin. Ennaltamääräys (predestinaatio) pelastumisestamme ei riipu meidän omista teoistamme, ansioistamme, ominaisuuksistamme tai edes uskostamme. Kyse on yksinkertaisesti ja ainoastaan Jumalan valinnasta.
!!!Jumala on meiltä salannut sen, miksi tämä asia on näin!!!
Toiseksi. Ei myöskään ennaltamääräys kadotukseen ole ollenkaan seuraus syntisyydestämme tai teoistamme. Vaan kadotukseen määrätty tekee syntiä juuri sentähden, että hän on kadotuksen lapsi.
Kolmanneksi tärkein. Tämä oppi ei tee ollenkaan turhaksi meidän uskonkilvoitustamme. Emme voi heittäytyä aivan kuin oman onnen nojaan ja tehdä mitä lystää elämässä, koska Jumala on jo päättänyt, mihin me joudumme.
Pois se!
Tätä se perkele ainakin minulle joskus nuorempana saarnasi, kun tähän oppiin ensimmäisen kerran tutustuin enemmän.
predestinaatio-oppi soveltuu yhteen sen opin kanssa, jonka mukaan jokainen lapsi on syntyessään uskovainen? Jos jokainen ihminen on nimittäin jo syntyessään uskovainen, niin tällöinhän jokainen ihminen on lähtökohtaisesti pelastukseen valittu. Tämän opin mukaan ihmisen tie kääntyy kadotukseen vasta siinä vaiheessa, jos hän luopuu lapsen uskostaan. Kyse ei siis ole predestinaatiosta vaan siitä, pysyykö yksilö kuuliaisena seurakunnalle ja sen neuvoille ja evankeliumin hoidolle, vai antautuuko hän maailman houkutuksille. Jos kyse olisi predestinaatiosta, niin seurakunnan olisi turha puuttua siihen, lähteekö yksilö pelastuksen vai kadotuksen tielle, koska yksilön kohtalo on joka tapauksessa Jumalan ennalta määräämä.
opetettu, että Jumala ei haluaisi kenenkään joutuvan kadotukseen. Monet ovat kutsutut harvat ovat valitut. Siis kaikki ovat häihin kutsutut. Jumalanlapseksi pääseminen on elämämme kallein asia. Jumalan valinta kohdistuu sellaisiin ihmisiin, jotka nöyrtyvät synteinensä parannukseen ja lähtevät meitä ja Herraa seuraamaan. Silloin, kun on synnit anteeksi olet valittu, eli et ole kadotuksen lapsi. Ahkeroimme tehdä matkaa hyvällä omallatunnolla, sillä usko säilyy hyvässä omassatunnossa. Meidän on hyvä rukoilla nöyrää ja kuuliaista sydäntä, ettemme joutuisi kadotukseen sydämmemme kovuuden tähden.
Olen aina ollut siinä ymmärryksessä, että ketään ei ole etukäteen kadotukseen määrätty. Näin olen kuullut puhujien puhuvan...
Tavalla, joka etenkin tällä palstalla nostaa kuumia tunteita, jopa vihaa.
Älä rakas ihminen ala järkeilemään tätä asiaa. Mitä enemmän yrität saada sitä loogiseksi ja ihmismieltämme miellyttäväksi, sitä enemmän siitä tulee aivan kuin "peikko". Sellainen saattaa sitten olla Jumalan lapselle jopa taakaksi, joka pyrkii uskomisen ilon tyrehdyttämään.
Raamatussa on paljon muutakin sellaista, jossa joudumme aivan ymmällemme, jos me yritämme sitä saada ihmismielen mukaiseksi. Jumala on meiltä salannut monet asiat. Tässä on jopa hyvääkin, sillä ei ihminen kestäisi nähdä Jumalan kasvoja. Vasta sitten taivaassa, kun tämä savinen majamme on purettu, silloin me saamme nähdä kasvoista kasvoihin.
Ja lyhyesti sanon tähänkin, että aivan oikein saarnaavatkin. Pitää ymmärtää asiayhteys. Ja toisekseen on suuri armoetu, että tällaista predestinaatio-oppia ei tarvitse edes miettiä vapaana armolapsena. Riittää kun uskoo sen yksinkertaisen evankeliumin, jota Jumalan Poika meille Pyhän Hengen kautta vielä tänäkin päivänä seurakunnassaan saarnaa.
Eikö se nyt pitäisi olla eksklusiivisesti ajatteleville vanhoillislestadiolaisille itsestään selvää, että on miljoonia ihmisiä jotka ovat katkeria kun eivät pääse osalliseksi vl-uskosta?
Mitä siinä on ylpeilemistä, jos oikeasti uskotte että Jumala on valinnut juuri tietyt ihmiset vanhoilliselstadiolaisiksi ja teidän mukaanhan Jumala antaa uskon. Jotkut eivät logiikkanne mukaan koskaan saa uskoa, eikä heille koskaan edes kerrota vanhoillislestadiolaisuudesta.
Onko se siis ihme, että predestinaatio-käsityksenne mukaan ihmiset ovat katkeria?
Kyllä se pitäisi käsittää, jos uskoo 100% varmuudella, että vain vl-usko pelastaa, että maailmassa on mijardeja ollut ja tulee olemaan, jotka eivät koskaan pelastu koska eivät kuule vanhoillislestadiolaisuudesta.
Ihmiset on siis ennaltamäärätty, ketkä pääsevät vanhoillislestadiolaisuudesta osallisiksi ja sitten taas etukäteen logiikkanne mukaan valittu ne, jotka eivät pääse.
Jumalan sana Raamatussa on onneksi erilainen. Raamatussa on kyse siitä, että Jumala valitsee ne kaikki, jotka tulevat olemaan kristittyjä ja siihen kuuluu muitakin, kuin vanhoillisestadiolaisia. Usko Jeesuksen sovitustyöhön on keskeinen Raamatun sanoma ja sen uskoo muutkin kuin vl:t. Näin ollen siis ei-vl ihmisten ei tarvotse surra sitä, että eivät kuule vl-opista. Riittää kun ovat kristinuskosta kuulleet.
Vanhoillislestadiolaisuuskin sai alkunsa pietismin avulla. Pietismi taas sai alkunsa kun Lutherin kuoleman jälkeen ihmiset alkoivat muokkaamaan Lutherin oppeja ja laittamaan pystyyn pieniä uskovaisten ryhmiä. Lutherhan ei hyväksynyt lahkoja eikä erilaisia kristillisiä joukkoja vaan yhden ainoan luterilaista oppia opettavan kirkon.
Se on totta, että ihmisjärjellä emme voi tuntea Jumalaa. Ongelmana onkin tässä tapauksessa opillinen ristiriita. Vl-oppi tarjoaa kahta keskenään poissulkevaa näkemystä: yhden mukaan ihmisen pelastuminen / kadotukseen joutuminen on ennalta määrätty, eikä tähän ole ihmisellä itsellään mahdollista vaikuttaa. Toisaalta vl-opissa opetetaan, että kaikki ihmiset ovat syntymässään uskovia, jolloin kadotukseen joutuminen on myöhemmässä vaiheessa tapahtuvan uskosta luopumisen tulosta. Ihminen olisi näin siis henkilökohtaisesti "vastuussa" uskostaan.
Vaikka usko ei olisikaan järjellä selitettävissä, ei se kuitenkaan saa olla itsensä kanssa ristiriidassa. Tässä tapauksessa ristiriita on kuitenkin ilmeinen.
niinhän se on helppoa sanoa, että ei tarvitse muiden ihmisten kohtaloa miettiä. Menkööt vaan helvettiin, niinkö? Miljardit ihmiset maailman historiassa eivät koskaan edes kuule vl-uskosta.
Mutta onneksi Raamattu ei ole niin kapea opiltaan, että vain vl:t pelastuisvat. Raamattuhan nimittäin kertoo, että kaikki jotka uskovat Jeesuksen kuolleen syntiemme tähden pelastuu, yksin uskosta. Siksi Raamatun sanoma on lohdullisempi kuin vl-ihmisten sanoma. Raamatussa tehdään keskeikseksi se, että ihmiset saavat kuulla Jeesuksesta ja näin ollen pelastuvien määrä on suurempi, koska kristinusko on laajalle levinnyt.
lunastetut ja asetettu uskomaan.
16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.
...
18 Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.
19 Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat[Joh. 4]
Jumala saarnauttaa evankeliumiaan siellä, missä on sen uskojia. Kun Israelin kansa ei halunnut uskoa evankeliumia, on se tullut pakanakansojen autuudeksi.(Room.kirje)
Pietari sanoo, että nekin, jotka eivät usko, olivat kuitenkin asetetut uskomaan.
6 Sentähden on myös Raamatussa: katso, minä panen Zioniin valitun kalliin kulmakiven: joka uskoo hänen päällensä, ei hän suinkaan tule häpiään.
7 Teille siis, jotka nyt uskotte, on hän kallis; mutta uskottomille on se kivi, jonka rakentajat hyljänneet ovat, kulmakiveksi tullut, ja loukkauskiveksi, ja pahennuksen kallioksi,
8 Nimittäin niille, jotka itsensä sanaan loukkaavat, ja ei sitä usko, johonka he myös asetetut olivat.[1.Piet. 2]
Voimme vain todeta saman kuin Paavali kirjeessään roomalaisille uskovaisille:
33. Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä![Room. 11]
Arkana tähän vastaan, mutta toivon, että palstalla olisi veljiä ja sisaria, jotka täydentävät tai korjaavatkin, jos tarvetta.
*************
Rohkenisin sanoa, että tämä predestinaatio-oppi on lähtökohdiltaan hyvin teologinen. En ole varma, oliko tämä nyt oikea sana, mutta en löydä muutakaan. Asia siis koskee varsinkin papeiksi opiskelevia ja pappeja, joiden opinnoissa uskon tämän opin olevan esillä.
Oppi on siis Raamatullinen, mutta siihen siältyy niin paljon sellaisia paradoksaalisia aineksia, että yhdyn sydämestäni Lutheriin, että tämä oppi ei saisi liikaa olla mielessämme. On siis Jumalan lapsen täysi armoetu ja vapaus olla ajattelematta koko oppia sellaisenaan ja tyytyä vain siihen yksinkertaiseen ja suloiseen saarnaan, joka Jumalan valtakunnasta saarnataan ja josta tahdon seuraavaksi puhua.
Jumalan lapsena saa totisesti kokea vanhurskautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä yhdessä koko Jumalan valtakunnan kanssa. Tämä uskomisen lahja synnyttää niin suuren ilon, että sitä ei voi kätkeä ja pitää vakan alla. Tästä ilosta tahdomme olla kertomassa myös tälle maailmalle. Meitä on myös kehotettu aivan Jeesuksen lähetyskäskyssäkin, että me menisimme kaikkeen maailman ja parannusta saarnaisimme.
Tältä pohjalta ja sen ilon vuoksi, jota koemme, me saarnaamme niin kuin on tullut esiin eli Jumala tahtoisi kaikkien ihmisten pelastuvan. Kristus on kuollut kaikkien syntien edestä ja Kristuksessa on jokaisella lupa uskoa synnit anteeksi.
Tämä siis poikkeaa näennäisesti tästä esitetystä predestinaatio-opista, jonka lähestymistapa on jotenkin, sanoisinko kylmän tuntuinen.
***********
Asiassa täytyy siis tarkastella aina asiayhteyttä. Puhutaanko predestinaatio-opista vain oppina vai halutaanko siihen sisällyttää myös se, miten käytännössä tämä oppi näkyy Jumalan lasten elämässä.
Jos tästä ei ollut yhtään selkeytystä asiaan, on parempi ottaa tämä pois ja antaa niille puheenvuoro, jolla on taito ja ymmärrys tätä selittää.
Luulen ymmärtäväni mitä halusit vastauksellasi sanoa. Tämä on vaikea asia enkä välitä sen kummemmin kiistellä siitä. Halusin vain tietää mielipiteesi asiasta.
se on enimmäkseen kalvinistien oppia se predestinaatio. Että pelastuvat on etukäteen valittu.
Raamatun mukaan Jumala tietää kaiken etukäteen ihmisestä. Myös sen, pelastuuko ihminen vai ei. Jumala itse valitsee, ketkä pelastuvat. Me kutsumme tätä armoksi. Me itse emme tiedä, ketkä pelastuvat. Siksi uskomme kaikien pelastuvan. Tämä on sitä predestinaatio-oppia, joka myös peiteltynä on osa vanhoillislestadiolaisuutta.
Pelastusta pidetään Jumalan tekona vanhoillislestadiolaisuudessa. Yksin armosta uskon kautta pelastutaan, ei tekojen. Tämä on juuri predestinaatio-oppia. Luther oli evankelinen. Hän uskoi kaikkien kastettujen, Vapahtajaan uskovia ja syntinsä anteeksi saaneiden pelastuvan. Calvin jaoitteli vanhoillislestadiolaisuuden tavoin ihmiset maan päällä uskovaisiin, joita seuraa kaikenlainen menestys sekä uskosta osattomiin, joiden osana on jo täällä ajassa tietty toisarvoisuus.
Vanhoillislestadiolaisuus on monessa kohdin paljon lähempänä Calvinia kuin Lutheria. Lutheria pidetään oppi-isänä, koska Luther on meille suomalalaisille läheisempi kuin Calvin.
Lakihenkisyys, ehtoolliskäsitys ja käsitys kasteesta on Zwinglin ja Calvinin eli reformoituun kirkkojärjestykseen pelastuvia vanhoillislestadiolaisudessa. En ymmärä, mitä hävettävää tässä on. Olen saanut sellaisen kuvan, että vanhoillislestadiolaiset häpeävät omaa kalvinistisuuttaan. Sveitsi, Hollanti, USA ovat vauraita ja menestyviä maita. Näissä maissa on juuri kalvinismilla ollut suri vaikutus.
Kyllä predestinaatio-oppiin sopii se, että jotkin luopuvat uskostaan. Jumala tietää etukäteen, ketkä luopuvat uskostaan ja eivät pelastu. Jeesus tiesi, etukäteen, että Juudas kavaltaa Hänet.
En tiedä onko se Calvinin aikaisessa Genevessä tai nykyajan reformoiduissa seurakunnissa mitenkään sen kylmempää tuo predestinaatio-oppi verattuna rauhanyhdistyksiin nykyaikana. Meille on ehkä opetettu Calvinin henkilönä olleen asiallisen ja kylmäkiskoisen. Lutherin taas kerrotaan olleen ulospäinsuntautuneen ja iloluontoisen.
Vastaukseen vain menisi niin paljon aikaa minulta ja en kuitenkaan näe tarpeelliseksi kiistellä, onko vanhoillislestadiolainen uskonkäsitys lähempänä Calvinia vai Lutheria. Tämän vuoksi asia jääköön osaltani. Joku veli tai sisar voisi jotain kirjoittaa, jos jaksaa / on taito lyhyesti asia tiivistää.
>>>
Kyllä predestinaatio-oppiin sopii se, että jotkin luopuvat uskostaan. Jumala tietää etukäteen,
ketkä luopuvat uskostaan ja eivät pelastu. Jeesus tiesi, etukäteen, että Juudas kavaltaa Hänet.
VL-liike on aivan selvästi lähempänä Calvinia kuin Lutheria. Kuitenkin on perusteltua pitää Lutheria oppi-isänä, koska vl-liike on kuitenkin lähempänä luterilaisuutta kuin katolisuutta. Luther myös aloitti uskonpuhdistuksen. Ja kansankirkkomme, jonka herätysliike vl-liike on, on luterilainen. Suomalaisille on aikojen kuluessa paljon puhuttu Lutherista, nimenomaan hänen hyvistä puolistaan. Calvin on jäänyt paljon tuntemattomammaksi jo maantieteellisen etäisyytensäkin vuoksi. Mutta jos joku herätysliike haluaa perustaa oppinsa mahdollisimman pitkälle Raamatun mukaisesti, niin totta kai tällaisen liikkeen oppi myötäilee Calvinin ajatusmaailmaa.
että evankeljumi ei ole Jumalan puolelta rajotteinen vaan aivan täydellinen Kristuksessa.
Kun tämän uskon ja sen vahvasti totena pidän, on Kristus minussa ja minä Kristuksessa. Usko, joka elää Kristuksen yhteydessä, on vakuuttunut Jumalan valinnasta eli siitä, että sovinto Kristuksessa on Jumalalle kelpaava. Sitä vastoin ihminen omalta puoleltaan on rajotteinen, Jumalan kirkkautta vailla. Elävä usko voi siis olla yksin Jumalan hengen tuote.
Apt 16:6: Pyhä Henki esti saarnaamasta aasiassa
Apt19:8-10 Paavali saarnaa Aasiassa (eikä välitä Pyhän hengen estelyistä mitään)
Paavali ei välittänyt siitä, että Pyhä henki esti häntä saarnaamasta Aasiassa, vaan hän
saarnasi vastoin Pyhän hengen tahtoa Aasiassa :)
Älä välitä: tämä on vain yksi niistä Raamatun tuhansista ristiriidoista, ts. Apostolien teot kirjoitettiin
satoja vuosia Paavalin kuoleman jälkeen ja kirjoittajina oli useita eri henkilöitä, jotka eivät oikein tarkalleen
tienneet, mitä toiset olivat Apostolien tekoihin kirjoittaneet. Siksi Apostolien teot on UT:n kaikkein ristiriitaisin teksti :)
Apostoilien teoista löytyy satasen sisäistä ristiriitaa :)
Predestinaatio on joko yksin- tai kaksinkertainen.
Luther ja luterilainen kirkko hyväksyvät vain yksinkertaisen predestinaation.
Yksinkertainen predestinaatio = Jumala on edeltä päin määrännyt osan ihmisistä pelastukseen.
Kaksinkertainen predestinaatio = Jumala on edeltä päin määrännyt osan ihmisistä pelastukseen ja osan ihmisistä kadotukseen.
Luther kirjoituksissaan kannatti ja edusti vahvasti yksinkertaista predestinaatiota, joka poikkesi katolisen kirkon predestinaatiosta.
Mainitsemasi Apostolien tekojen jakeet ovat todella ristiriitaisia Apt. 19:8 - 10 kanssa.
Apostolien tekoja ei missään nimessä tule ottaa tosina kuvauksina Paavalista ja kuvatuista tapahtumista, sillä
kyseinen kirja on kirjoitettu niin useiden ihmisten toimesta ja paljon, paljon Paavalin kuoleman jälkeen.
Usea Apostolien teon kohta sisältää kuvauksen, joka kumoutuu toisella Apostolien teon kohdalla.
Siis, Pyhä Henki ei estänyt saarnaamasta Aasiassa, sillä sitä vastaan todistaa luku 19.
Jomman kumman kohdan jakeet ovat väärää kuvausta: joko 19 luvun tai sitten 16 luvun.
Parempi, ettei lue Apostolien tekoja kovin kirjaimellisesti, sillä se ei ole luotettava historiallinen dokumentaatio niistä asioista, joita se kuvaa.