riippuvuus vesimiehille

tunnen myös vesimiesnaisen joka ei suostu irrottamaan ajatuksiaan miehista jonka kanssa ei ollut edes varsinaista seurustelusuhdetta. nainen odottaa miehen soittoa ja yhteydenottoa koko ajan eikä suostu ymmärtämään että tämä herra ei ole hänestä laisinkaan kiinnostunut.
olen itse yrittänyt iskeä tätä vesimiesnaista mutta hän vain hokee minulle että hänellä on edelleen toivoa senm toisen kanssa

jäi kiinni kirjoitti:

tunnen myös vesimiesnaisen joka ei suostu irrottamaan ajatuksiaan miehista jonka kanssa ei ollut edes varsinaista seurustelusuhdetta. nainen odottaa miehen soittoa ja yhteydenottoa koko ajan eikä suostu ymmärtämään että tämä herra ei ole hänestä laisinkaan kiinnostunut.
olen itse yrittänyt iskeä tätä vesimiesnaista mutta hän vain hokee minulle että hänellä on edelleen toivoa senm toisen kanssa

Lue lisää

Havaintoni on prikulleen sama, vaikka olen vain sivullinen uskottu tässä episodissa. Tottakai määrätietoisuus on hyvästä, mutta tässä on jo ainekset pakkomielteisyyteen. Taitaa neptunuksen konjunktio yhdessä saturnuksen oppositioaseman kanssa viedä noita veskareita illuusiomaailmaan, missä toden ja epätoden raja on täysin hämärtynyt. Tämä hörhöily kopistelee nyt helmikuun puolivälin vesimiehiä. Tosin se on jäänyt päälle tälle esimerkilleni jo kymmenen vuoden takaa (alkupään vesimies). Tuon tämän esille siksi, että juuri vesimies syyttää muita roikkujiksi. Veskari odottaa kaiketi sitä valkoista ratsua.

alkup. kirjoitti:

Havaintoni on prikulleen sama, vaikka olen vain sivullinen uskottu tässä episodissa. Tottakai määrätietoisuus on hyvästä, mutta tässä on jo ainekset pakkomielteisyyteen. Taitaa neptunuksen konjunktio yhdessä saturnuksen oppositioaseman kanssa viedä noita veskareita illuusiomaailmaan, missä toden ja epätoden raja on täysin hämärtynyt. Tämä hörhöily kopistelee nyt helmikuun puolivälin vesimiehiä. Tosin se on jäänyt päälle tälle esimerkilleni jo kymmenen vuoden takaa (alkupään vesimies). Tuon tämän esille siksi, että juuri vesimies syyttää muita roikkujiksi. Veskari odottaa kaiketi sitä valkoista ratsua.

Lue lisää

Pakko myöntää nyt asia puheeks tuli.Jep,utopistiset ajattelut kunnes tullaan ryminällä alas pilvilinnoista ja tajutaan et piru vie,mitä mäki oikei oon ajatellu....

Kaikki on mahdollista veskarin mielestä kunnes toisin todistetaan...Viimeseen asti mennään...Raskasta,paskamaista mutta jostain syystä se aina toistuu kunnes tosiaan saadaan sellanen "pling" aistimus ja sit se kyl loppuu ku seinään...Ainaki miulla.

eevuska kirjoitti:

Pakko myöntää nyt asia puheeks tuli.Jep,utopistiset ajattelut kunnes tullaan ryminällä alas pilvilinnoista ja tajutaan et piru vie,mitä mäki oikei oon ajatellu....

Kaikki on mahdollista veskarin mielestä kunnes toisin todistetaan...Viimeseen asti mennään...Raskasta,paskamaista mutta jostain syystä se aina toistuu kunnes tosiaan saadaan sellanen "pling" aistimus ja sit se kyl loppuu ku seinään...Ainaki miulla.

Lue lisää

..Ongelma on siinä, että veskari pitää epätottakin totena. Kyllä tämä on kaikille ominainen piirre, vaikka veskareilla se on syvempi.
Mutta minua kiinnostaa tuo planeettakuvio. Mitä luulet siitä kohdallasi, onko ajoitus juuri tuo? Neptunushan siirtyi vesimiehen merkkiin v. 1998 ja on siellä vuoteen 2012 saakka. Se tuo sen onnentunteen, mikä ei ole mitenkään paha vaan oikeastaan juuri vesimiehille hyvä. Mutta se saturnus, joka on ainakin ennen ollut vesimiehen hallitsijaplaneetta, se siellä jurraa. Pai dö vei, leijonilla on nyt rankkaa...

alkup. kirjoitti:

..Ongelma on siinä, että veskari pitää epätottakin totena. Kyllä tämä on kaikille ominainen piirre, vaikka veskareilla se on syvempi.
Mutta minua kiinnostaa tuo planeettakuvio. Mitä luulet siitä kohdallasi, onko ajoitus juuri tuo? Neptunushan siirtyi vesimiehen merkkiin v. 1998 ja on siellä vuoteen 2012 saakka. Se tuo sen onnentunteen, mikä ei ole mitenkään paha vaan oikeastaan juuri vesimiehille hyvä. Mutta se saturnus, joka on ainakin ennen ollut vesimiehen hallitsijaplaneetta, se siellä jurraa. Pai dö vei, leijonilla on nyt rankkaa...

Lue lisää

Epätosi on totta veskarille niin kauan ennen ku lyödään halolla päähän,oikein hyvä esim. on et jos tykkään jostai miehestä ja takaraivossa on varma tieto et se ei tykkää musta,mut kuitenki et jos tää tyyppi iha vaa morjestaa tai muutaman sanan vaihtaa(niiku kohtelias ihminen tekee ilman mitää tarkotus periä) niin kyl mä oon heti et joo,kyl se sittenki tykkää musta vaikka kyllähän jo järjen pitäis sanoa,et se tyyppi käyttäytyi iha normaalilla tavalla.
Mitäs muut on mieltä?Meneeks se näin?

Veskari jotenki kummasti pystyy kääntään toisten viestit ja sanat itselleen mieluisiksi ja sit on paha mieli ku ne ei mennykkää iha sillai ku ite kuvitteli...Eikö?

Ja noista planeetta jutuista en osaa sanoa juuta enkä jaata,en oo niihin iha perehtyny....

eevuska kirjoitti:

Epätosi on totta veskarille niin kauan ennen ku lyödään halolla päähän,oikein hyvä esim. on et jos tykkään jostai miehestä ja takaraivossa on varma tieto et se ei tykkää musta,mut kuitenki et jos tää tyyppi iha vaa morjestaa tai muutaman sanan vaihtaa(niiku kohtelias ihminen tekee ilman mitää tarkotus periä) niin kyl mä oon heti et joo,kyl se sittenki tykkää musta vaikka kyllähän jo järjen pitäis sanoa,et se tyyppi käyttäytyi iha normaalilla tavalla.
Mitäs muut on mieltä?Meneeks se näin?

Veskari jotenki kummasti pystyy kääntään toisten viestit ja sanat itselleen mieluisiksi ja sit on paha mieli ku ne ei mennykkää iha sillai ku ite kuvitteli...Eikö?

Ja noista planeetta jutuista en osaa sanoa juuta enkä jaata,en oo niihin iha perehtyny....

Lue lisää

Näissä vesimiestä koskevissa keskusteluissa sekoitetaan luonne ja käytös toisiinsa. Ajatukseni on, että luonne on ihmisen potentiaali (planeettojen aspektit) ja käytöstä ohjaa transiitit aspektien ohella. Nyt siis vesimiehilä on neptunus omassa aurinkomerkissä tuoden irrationaalisuutta. Monet astrologit pitävätkin juuri neptunuksen transiitteja hankalimpina. Mutta tuokin transiitti menee aikanaan ohi, viim. 2012 vesimiehillä. Vanhemmat vesimiehet voivat kummeksua käytöstään, mutta nuoret pitävät sitä luonnollisena vesimieheen littyvänä ominaisuutena, koska vertailupohjaa ei ole.( Entäpä kun neptunus siirtyy v. 2012 utuiseen kalojen merkkiin. Mitä silloin mahtaa heille tapahtua.)

Olisi kiinnostavaa kuulla vesimiehien mielipiteitä tästä asiasta. Onko neptunuksen jälkeen enää elämää ;) vesimiehillä?

itselläni ainakin sellaisia kokemuksia, että jos suhteen jälkeen ihan aidosti ja rehellisesti halunnut olla VAIN kaveri miehen kanssa, ei mies itse ole kyennyt tätä käsittämään vaan on käyttänyt kaveruuden nimikettä hyväkseen yrittääkseen koko ajan syvempää suhdetta. On siis itse roikkunut suhteessa kiinni enemmän kuin kaverina ja kun ei ole tavoitteessaan onnistunut, syyttääkin toista riippuvaksi. Kinkkistä...

alkup. kirjoitti:

Havaintoni on prikulleen sama, vaikka olen vain sivullinen uskottu tässä episodissa. Tottakai määrätietoisuus on hyvästä, mutta tässä on jo ainekset pakkomielteisyyteen. Taitaa neptunuksen konjunktio yhdessä saturnuksen oppositioaseman kanssa viedä noita veskareita illuusiomaailmaan, missä toden ja epätoden raja on täysin hämärtynyt. Tämä hörhöily kopistelee nyt helmikuun puolivälin vesimiehiä. Tosin se on jäänyt päälle tälle esimerkilleni jo kymmenen vuoden takaa (alkupään vesimies). Tuon tämän esille siksi, että juuri vesimies syyttää muita roikkujiksi. Veskari odottaa kaiketi sitä valkoista ratsua.

Lue lisää

Olen ollut itse aikanaan suhteessa jossa sekä minä että mies oltiin ns. riippuvaisia toisistamme. Riideltiin joka päivä eikä mikään ikinä selvinnyt. Halusin pois, mutta en uskaltanut, koska en halunnut olla yksin.

Luulen että tähän yksinäisyyden pelkooni vaikutti myös pelko siitä pärjäänkö omillani kun en sitä ennen ollut koskaan yksin asunut.

Lopulta en enää kestänyt vaan lähdin. Pari viikkoa illat oli tosi vaikeita, kun piti mennä yksin nukkumaan eikä ollut toista vieressä. Sitten tilanne alkoi helpottaa ja huomasin miten paljon parempaa on asua yksin. Ei tarvitse huolehtia toisesta ihmisestä ja sen mielipiteistä koko ajan, ja ennen kaikkea ei tarvinnut riidellä. Olin oikeasti VAPAA.

Exäni ROIKKUI perässäni vuoden. Sanoin hänelle joka päivä ettemme olleet toisillemme tarkoitetut, eikä meillä olisi enää tulevaisuutta yhdessä. Mikään ei muuttuisi jos palaisimme yhteen. Hän ei uskonut vaan vakuutti että hän on eri mies. En kuitenkaan halunnut hänen muuttuvan kuten en itsekään halunnut muuttua. Muutin sen vuoden aikana ulkomaille asti ja soittelut muuttuivat sähköpostiviesteiksi, vieläkään ei antanut periksi. Minua tämä koko tilanne ahdisti henkisesti todella paljon, koska en halunnut satuttaa exääni ja toivoin että hän pääsisi yli ja ymmärtäisi olevansa onnellisempi ilman minua.

Kaikki suhteet, joissa olen ennen nykyistä suhdettani ollut ja joista olen päättänyt lähteä, ovat päättyneet perimmäiseltä syyltään siihen etten saanut olla oma itseni vaan minun olisi pitänyt muuttua ja olla kotona neljän seinän sisällä miehen "viihdykkeenä". Ei käy.

Vapaudenkaipuun voi käsittää hyvin monella tavalla. Nyt asun ja olen kihloissa toisen vesimiehen kans. Meillä on suhteessamme täysi yhteisymmärrys. Kumpikin en elänyt ja kokenut sen verran että jo tietää mitä haluaa. Tietynasteinen vapaus on osa sitä. En sido häntä kotiin, eikä hän minua. Olemme kumpikin vapaasti sitä, mitä olemme ja siksi myös rakastamme toisiamme. Haluamme olla yhdessä ja suhteemme perustuu lujalle luottamukselle. Meille vapaus on omaa aikaa silloin tällöin. Tai mahdollisuutta olla yksin omissa mietteissä jos siltä tuntuu. Parisuhteessa molemmilla on edelleenkin myös oma elämä, kaverit, harrastukset ym joista täytyy pitää kiinni.

En ole koskaan syyttänyt exiäni roikkumisesta kuten en mistään muustakaan enkä syytä. Jotkut ihmiset eivät erota aitoja tunteita pakkomielteestä. Aika joko saa heidät tajuamaan tai sitten ei. Mies joka roikkui minussa oli kauris. Nykyään hän on jo tajunnut, on uudessa suhteessaan onnellinen ja se tieto riittää minulle. Läheisriippuvuus ei ole horoskooppimerkkisidonnainen. Ehkä paras keino ehkäistä tätä riippuvuutta ja periksiantamattomuutta on se, että henkilö jota riippuvuudesta kärsijä ei jätä rauhaan sanoo tälle henkilölle suoraan loukkausta kaihtamatta että antaa periksi. Aluksi varmasti sydäntä särkee mutta ajan kanssa se unohtuu. Ketään ei voi pakottaa mihinkään ilman negatiivista vaikutusta, sinnikkyydelläkään.

alkup. kirjoitti:

Havaintoni on prikulleen sama, vaikka olen vain sivullinen uskottu tässä episodissa. Tottakai määrätietoisuus on hyvästä, mutta tässä on jo ainekset pakkomielteisyyteen. Taitaa neptunuksen konjunktio yhdessä saturnuksen oppositioaseman kanssa viedä noita veskareita illuusiomaailmaan, missä toden ja epätoden raja on täysin hämärtynyt. Tämä hörhöily kopistelee nyt helmikuun puolivälin vesimiehiä. Tosin se on jäänyt päälle tälle esimerkilleni jo kymmenen vuoden takaa (alkupään vesimies). Tuon tämän esille siksi, että juuri vesimies syyttää muita roikkujiksi. Veskari odottaa kaiketi sitä valkoista ratsua.

Lue lisää

luulisin, että roikkumiseen tarvitaan aina toinenkin osapuoli. jos toinen, jossa roikkuva haluaa roikkua, ei anna minkäänlaista positiivista huomiota koskaan, ei vastaa yhteydenottoihin jne, käy roikkuminen aika vaikeaksi kelle tahansa. Jos taas on johonkuhun todella ihastunut ja suhteesta irti pääsy on vaikeaa, niin jos kohde antaa vihjeitä säännöllisesti mahdollisesta jatkosta ja yhä kytevistä lämpimistä tunteista, ni eiköhän se ole roikkumisen ruokkimista.

Ei todella pidä yleistääkkään . Vapaus on tietyllä tavalla tärkeä , mutta rajansa silläkin . Enkä voi täysin yhtyä että itse olisin oman tieni kulkija , ehkä poikkeuksiakin on .
Menneisyys , irti pääseminen ei tuota ongelmia itselleni .
Veskariin ei voisi luottaa , jos kuka on joka on sanojensa tekojensa takana ja luottamus on tärkeintä toiseen , jos sen menettää . Saaminen takaisin on työn takana . Samoin päinvastoin pidän luottamukseni .

Se on jotenkin niin yksilökohtaista miten siihen suhtautuu... miehet ja naiset.

Itse ennen ajattelin että haluan olla edes tervehtimisväleissä exien kans. Siinä ei ajatuksena ollut sen kummempaa. Nyt en enää toivo enkä halua olla väleissä exän kans. Jos ero tulee niin se on sillä selvä. En jää vatvomaan mitään enkä anna toisellekaan siihen tilaisuutta. Töykeä en kuitenkaan ole.

Se mitä en ottanut tässä ystävyysasiassa huomioon on, että miehet eivät kykene välittömään ystävyyteen eron jälkeen... varsinkaan jos nainen on ollut se jättäjä. He pitävät toivoa yllä että jospa välit lämpenisivät.. ja varmasti on myös naisia joille on käynyt samalla lailla.

Nainen vain on miestä enemmän tunneperäisesti ajatteleva olento, jolle tunteet ja niiden käsittely on yksinkertaisempaa ja helpompaa.

Suhteesta irti päästäminen ja ystävyyden toivominen suhteen jälkeen on kaksi eri asiaa. On jokaisesta itsestään kiinni miten siihen asennoituu.

Olen aina ollut oman tieni kulkija... ihmisien luotettavuus taas... ihminen oppii olemaan luotettava kun saa nenilleen. Itse olen oppinut ja olen luotettava. Joskus kaipaan omaa aikaa pois miehen luota. Se ei tarkoita että kaipaan toista miestä vaan sitä että haluan olla yksin tai kavereiden kanssa. Ei mitään epänormaalia.