Polttopuiden koko polttaessa

onko väliä?

Ostin tunnetusta liikkeestä polttopuita mökillemme 10 säkkiä mutta niissä on osa isoja vain puoliksi halkaistuaja möhkäleitä.
-Kyllä ne isotkin puut siellä lämmitysuunissa palavat pitkän ajan kuluessa mutta kysymykseni kuuluu:
-Jos pilkon nuo isot puut vaikkapa peukalonvahvuisiksi pilkkeiksi, niin tulos on että varaava lämmitysuuni palaa humisten ja hetken kuluttua uuni on tyhjä mahtavalla hiilloksella varustettuna.
-Kuten olen kokeillut,niin myös ne paksut pöllit palavat uunissa,mutta monta kertaa hitaammin.
-Kävi mielessäni että onko tuo hitaampi palaminen paksuilla pölleillä lämmityksen suhteen edullisempi ratkaisu, kuin tuo hetkessä humisten poltettu uunillinen(3x meillä näillä keleillä kun tullaan kylmiltään)?!
-Kokemus on, että uuni alkaa hohkata lämpöä vasta 7-9 tunnin kuluttua lämmityksen aloituksesta, eli lauantai klo 12 saapuminen niin siinä 19-21 aikaan vasta alkaa tuntua, kun pellit on pantu kiinni.

16

9458

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • uunia

      Käytä pieniä puita sytykkeinä ja isoja sitten hetken päästä. Sama lämpöenergia niissä pitäisi olla, mutta isoista se vapautuu hitaammin.

      Jos ei ole muita hommia, niin voit tietysti lämpimiksesi pilkkoa niitä isompia klapeja. Kokonaislämpöenergia lisääntyy, kun sinun tulee hiki.

      Älä halkaise sitä uunia, jos alat kylmastä paahtamaan sitä kuumaksi.

    • vedon säätö

      ei ole hyvä jos liekit menee hormiin ja lämmöt humisee taivaalle.

      Sytysvaihe pienemmillä puilla ja suuremmat sitten palamaan.

      • alkup. kirjoittaja

        Mökki ja punatiilistä rakennettu n.2m korkea 0,9m leveä suuluukulla varustettu lämmitysuuni on rakennettu 1952 pula-aikana, jolloin kaikesta oli puute. Myöskään tulipesän tiilet tuskin olivat mitään huippuluokkaa, koska ne ovat rapautuneet lähes puoliväliin.

        Kuitenkin uuni toimii hyvin ja 12 vuotta sitten teetimme peltisepällä savupiippuun peltihatun, joka estää sateen ja lumen satamisen hormistoon koska joskus kävi niin, että satanut lumi oli tukkinut savupiipun ja jouduimme alumiinisella lumilapiolla kantamaan syttyneet puut ulos lumihankeen.

        Kun uunin lämmittää( 3x pesä kylmästä), niin lämpö riittää pitkälle seuraavaan päivään,ja sitten riittää yksi pesällinen koivuklapeja kuumentamaan uuninkyljen sopivasti uudelleen seuraavaa yötä varten, joten arvioisin uunin olevan edelleen hyvässä kunnossa.

        Vetoa hallitsen luukun raolla ja katson ettei liikaa pääse "humisemaan" mutta alkuperäinen kysymykseni koskikin sitä että onko lämpötaloudellisesti edullisempaa polttaa vetoa säätämällä "kitumalla" noita suuria puujärkäleitä, vaiko pienemmiksi pikottuja klapeja samalla vedolla.

        Nimim: Klapit maksaa maltaita huoltoasemalla!


      • ja takaisin
        alkup. kirjoittaja kirjoitti:

        Mökki ja punatiilistä rakennettu n.2m korkea 0,9m leveä suuluukulla varustettu lämmitysuuni on rakennettu 1952 pula-aikana, jolloin kaikesta oli puute. Myöskään tulipesän tiilet tuskin olivat mitään huippuluokkaa, koska ne ovat rapautuneet lähes puoliväliin.

        Kuitenkin uuni toimii hyvin ja 12 vuotta sitten teetimme peltisepällä savupiippuun peltihatun, joka estää sateen ja lumen satamisen hormistoon koska joskus kävi niin, että satanut lumi oli tukkinut savupiipun ja jouduimme alumiinisella lumilapiolla kantamaan syttyneet puut ulos lumihankeen.

        Kun uunin lämmittää( 3x pesä kylmästä), niin lämpö riittää pitkälle seuraavaan päivään,ja sitten riittää yksi pesällinen koivuklapeja kuumentamaan uuninkyljen sopivasti uudelleen seuraavaa yötä varten, joten arvioisin uunin olevan edelleen hyvässä kunnossa.

        Vetoa hallitsen luukun raolla ja katson ettei liikaa pääse "humisemaan" mutta alkuperäinen kysymykseni koskikin sitä että onko lämpötaloudellisesti edullisempaa polttaa vetoa säätämällä "kitumalla" noita suuria puujärkäleitä, vaiko pienemmiksi pikottuja klapeja samalla vedolla.

        Nimim: Klapit maksaa maltaita huoltoasemalla!

        Kitumalla ei kannata polttaa yhtään mitään. Halkaisijaltaan 8cm koivuklapin saa kyllä palamaan puhtaan iloisesti jos puu on kuivaa ja hyvälaatuista. Lämpötaloudellisesti paras on polttaa kunnon klapeja.


      • puu lämmittäjä
        ja takaisin kirjoitti:

        Kitumalla ei kannata polttaa yhtään mitään. Halkaisijaltaan 8cm koivuklapin saa kyllä palamaan puhtaan iloisesti jos puu on kuivaa ja hyvälaatuista. Lämpötaloudellisesti paras on polttaa kunnon klapeja.

        ensiksi älä helvetissä päräytä kolmea pesällistä puuta kylmään uuniin sillä voit halkaista uunin/hormin ja kaupantekijäiseksi palaa talo.

        Ihanne olisi jos voisit polttaa uuniasi paria tuntia ennen varsinaista lämmitystä ihan pienellä tulella ja pitää tauon että kosteus ja kylmyys poistuu uunin sisäosista ettei pääse niitä halkeemia tulemaan.
        Mutta asiaan, ne paksummat möhkäleet ovat juuri sopivia lämmitykseen koska palavat hitaammin ja uunin varaava massa kerkiää ottaa lämmön vastaan toisin kun pienillä pilkkeillä lämmittäessä jotka palaa humahtaen nopeasti ja kuumana.Eli sytytä uuni niillä pienillä pilkkeillä ja sitten halkoja päälle lämpöä antamaan.
        Eräs kaverini joka käy mökillään vain viikonloppuisin ja ei sittenkään joka viikonvaihde osti kierrätyskeskukselta niinsanotun lämpölistan jonka laittaa uunin sisään aina lähtiessään pois. Termostaatti johonkin 10 asteeseen ja luukku pienelle ja pelti aivan aavistuksen raolleen näin uunissa ja hormissa pysyy pieni peruslämpö ja kun tulee mokilleen niin saa heti laittaa ihan kunnon tulet uuniin ilman halkeamis riskejä.
        ps:tuo kaveri muuten on ammatiltaan nuohooja että uskosin hänen tietävän mitä tekee lämmitys uunien kanssa


      • Nimetön
        puu lämmittäjä kirjoitti:

        ensiksi älä helvetissä päräytä kolmea pesällistä puuta kylmään uuniin sillä voit halkaista uunin/hormin ja kaupantekijäiseksi palaa talo.

        Ihanne olisi jos voisit polttaa uuniasi paria tuntia ennen varsinaista lämmitystä ihan pienellä tulella ja pitää tauon että kosteus ja kylmyys poistuu uunin sisäosista ettei pääse niitä halkeemia tulemaan.
        Mutta asiaan, ne paksummat möhkäleet ovat juuri sopivia lämmitykseen koska palavat hitaammin ja uunin varaava massa kerkiää ottaa lämmön vastaan toisin kun pienillä pilkkeillä lämmittäessä jotka palaa humahtaen nopeasti ja kuumana.Eli sytytä uuni niillä pienillä pilkkeillä ja sitten halkoja päälle lämpöä antamaan.
        Eräs kaverini joka käy mökillään vain viikonloppuisin ja ei sittenkään joka viikonvaihde osti kierrätyskeskukselta niinsanotun lämpölistan jonka laittaa uunin sisään aina lähtiessään pois. Termostaatti johonkin 10 asteeseen ja luukku pienelle ja pelti aivan aavistuksen raolleen näin uunissa ja hormissa pysyy pieni peruslämpö ja kun tulee mokilleen niin saa heti laittaa ihan kunnon tulet uuniin ilman halkeamis riskejä.
        ps:tuo kaveri muuten on ammatiltaan nuohooja että uskosin hänen tietävän mitä tekee lämmitys uunien kanssa

        tiesittäkö että painoltaan sama määrä pienempää pilkettä antaa enemmän lämpöenergiaa ku vaik kaks isompaa halkoa jotka ootte laittamassa käryään sinne uuniin.käyttäkää järkeä etteivät uuninne savukaasukierrot nokeennu turhaan.mitä vähemmän nokea sitä parempi lämmönluovutuskyky.ja piste...


    • PateX

      Luin hiljattain (en muista mistä), että klapin ihannekoko olisi läpimitaltaan 8-10cm..

      • kokeili systeemiä

        No viime lauantaina mentiin mökille ja sisällä oli lämpömittari tasan nollassa.
        Se tiiliuunin kylki oli jääkylmä ja hohkasi käteen kosteutta.
        -Laitoin uuniin pienen pesällisen(muutama klabi),ja kun ne olivat palaneet niin tasasin hehkuvan hiilloksen hiilihangolla ja laitoin uuninsuuluukun takaisin kiinni parimilliä raolleen.

        -Odotin tunnin verran ja sitten sytytin uunin uudelleen, ja lämmitin pari vajaata pesällistä.

        -Tuli tosi lämmin tupa illalla ja arvioisin että niitä huoltoasemalta ostettuja klabeja kului vähemmän, kuin aikaisemmin.

        -Täytyy tietenkin todeta, että samaan aikaan saavuttuamme laitoimme sähköpattterit päälle ja 2 lämminilmapuhaltajaa niinkuin ennekin, mutta tulos oli todella hyvä!

        Kiitos Teille kaikille vastaajille mukavasta palautteesta!


    • kummitus1

      ...." alkuperäinen kysymykseni koskikin sitä että onko lämpötaloudellisesti edullisempaa polttaa vetoa säätämällä "kitumalla" noita suuria puujärkäleitä, vaiko pienemmiksi pikottuja klapeja samalla vedolla..."
      ____________

      Palaan vielä aiheeseen - alkuperäinen kysymys oli nimittäin todella hyvä:

      Jos sinulla on esim. 4 klapia, kannattaako sinun lämpötaloudellisesti polttaa ne kerralla, vai pilkkoa ne pinemmiksi ja polttaa ne pienempinä erinä, esim. 2 tai 4 kertaa, välillä savupeltiä pienentäen/sulkien ja hetken kuluttua taas "uusi panos"?

      Kysyjän tavoin kallistun itsekin jälkimmäiseen, koska tällöin puut palavat sittenkin "pidempään" ja ennen kaikkea niistä saa "useamman" hiilloksen.

      Takkakohtaisia eroja varmaan on paljon...

    • kuumalla polttaessa energiahävikki on suurempi.

      • lämpö puskee savupiipusta.


      • jotain peltipurkkia on kannattavampi kurmottaa, kuin varaavaa uunia.


    • Kaasutusta

      Poltossa pienemmät klapit palavat täydellisemmin ja puhtaammin. Isot puunmöhkäleet kaasuuntuvat ja palavat epätäydellisesti, nokeavat takkaa ja osa lämmöstä menee hukkaan kaasutusprosessissa. Siksi saadaan sitä enemmän lämpöenergiaa talteen, mitä pienempiä klapeja poltetaan. Isoissa voimalaitoksissa polttopuuna käytetään haketta tästä syystä, pieni lastu kaasuuntuu pienellä energialla ja polton hyötysuhde on siksi suuri.

      • Anonyymi

        haketta käytetään koska se on tasalaatuista,kokoista ja syöttö saadaan automatisoitua.


    • uunin.pankolla

      Isot puut palavat kauemmin joten uunin massaan ehtii varautua lämpöä enemmän kuin saman energiamäärän sisältävien pienten puiden poltossa. Kitupolttoa ei pidä missään tapauksessa tehdä.

    • Anonyymi

      Riippu paljon mitä lämmitetään. Esimerkiksi kiukaissa kaasut meenvät ulos usein liian kuumina, ts lämpö ei ehdi siityä sinne minne pitää. Varaava uuni jossa paljon massaa ja pinta alaa kanavissa ehtii ottaa hyvin lämpöä ainakin alussa. Mitä pidemmälle uunia lämmitetään sitä pienemmäski tulee lämpötilaero kaasun ja tulipinnan välillä ja hyötysuhde putoaa. Nykyään esim biltemasta saa kympillä kinkkumittarin jopa langattoman. vedon säätö tärkeä kitu polttaminen on huono samoin liian paljon puita pesään ja veto isolle. paremoi on polttaa pieniä pesällisiä tiheämpään kuin panostaa pesä täyteen jolloin päälly puut kaasuuntuu ja palamatonta kaasua menee taivaan tuuliin kun usein toisio ilman ohjaus tai syöttö on vajavainen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4756
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3734
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3155
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2677
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      206
      2641
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      52
      2615
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2410
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2348
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      108
      1559
    Aihe