Oiva Härkönen on useaan otteeseen tuonut ilmi teoriaansa maataloustuista ja kuluttajahintojen alennuksista.
Nyt on oivan väitteeseen liittyvä tutkimus... tai itse asiassa kansantaloustieteen peruskurssin alkeisharjoitus. Opiskelijoilla on tehtävänä tutkia oivan väite ja sen todenperäisyys.
http://www.mm.helsinki.fi/~peklauri/y55/harjoitus1.doc
ja kuinkas oivan teorialle sitten kävikään... :-D
Nyt on oivan väitteeseen liittyvä tutkimus... tai itse asiassa kansantaloustieteen peruskurssin alkeisharjoitus. Opiskelijoilla on tehtävänä tutkia oivan väite ja sen todenperäisyys.
http://www.mm.helsinki.fi/~peklauri/y55/harjoitus1.doc
ja kuinkas oivan teorialle sitten kävikään... :-D
Vastaukset 23
Vanhimmat
OIvan väitteet kelpaavat väärinä esimerkkeinä kansantalouskursseille.
Miten olisi, voisiko keriksen kirjoituksia hyödyntää samalla tavalla negatiivisina esimerkkeinä suomen kielen opiskeluun??
Oivan väite on täyttä puppua. Siihen on tällä palstalla useaan kertaan puututtu. Tehokkuustappion lisäksi Oiva ei ole huomionut sitä, että tukitaloudessa maksetaan myös ylituotantotukea ja tukibyrokratia- sekä valvontakustannuksia.
Kun kaikki nämä erät huomioidaan tukien poistaminen ei lisää maataloustuotteiden kuluttajahintaa tukien verran vaan paljon vähemmän, jos nyt ylipäätään lainkaan.
"Kun kaikki nämä erät huomioidaan tukien poistaminen ei lisää maataloustuotteiden kuluttajahintaa tukien verran vaan paljon vähemmän, jos nyt ylipäätään lainkaan."
Että tuottajahinta ei kata tuottamisesta johtuvia kustannuksia eli jos olet oikeassa väliporras syö koko hyödyn itselleen. Onneksi maailmalla ontuottajahnnat kovasti olleet nousu suunnassa, saas vain nähdä millaisia tapoja nyt keksitään tuottajahintojen nousun estämiseksi.
Kilpailuvirastohan jo keväällä yritti estää munanvientiä, mitä seuraavaksi? Lakko ehkä.
Tehokkuustappio, niin pistetään antibioottia rehun joukkoon niin kyllä se tehokkuus kummasti nousee, eikö vain.
Muitakin keinoja löytyy tehokkuden nostamiseksi, varsinkin jos halutaan unohtaa elinympäristöön liittyvät vaikutavat tekijät ja niiden kustannus tulevaisuudessa.
Ps. mikä on ylituotantotuki,
kun tiedetään että suomen naudanlihan tuotanto ei vastaa kysyntää ja maailman viljasato on kulutusta pienempi myös tänä vuonna.
Ps II. onko kukaan laskenut mitä maksaa kaatopaikalle vietävä ruoka jota harrastaa suurkeittiöiden lisäksi tavalliset kotitaloudet. Määrää en tiedä mutta pieni se ei varmasti ole ja siitä jos mistä voi vetää sen johtopäätöksen että ruoka on Suomessa erittäin halpaa, koska sitä voi surutta heittää roskiin.
...alkeisopiskelijoiden harjoitustehtävä todistaa oivan "teorian" ihka-aidoksi propagandaksi. Ei auta uudet kysymykset ja pohdinnat.
niin lopussa sanottiin "osa tuesta häviää tehokkuustappion myötä"
huomaatko että siinä lukee osa tuesta häviää tehokkustappion vuoksi ei kaikki eli laskutehtäväsi ei siis täysin kumoa oivan väitettä, varsinkin kun siinä vielä puhutaan tehokkustappiosta joka suoraan sanoen tarkoittaa sitä että eläimiä ei kohdella huonosti ja myöskin sitä että pyritään säästämään luontoa.
No sille en voi mitään jos eläinten hyvä kohtelu ja luonnon ottaminen huomion viljelyssä ei saa sinussa aikaan kannatusta, mutta omapahan on asiasi.
Ps. muista lukea myös loppuun tehtävässä annettu vastaus.
Väliporras syö tuista todella paljon. Tämä johtuu paljolti ylituotannosta. Raaka-ainetta on niin paljon tarjolla, että tuottajahinnat voidaan pitää matalina. Ylituotannon poistuessa tämä vääristymä oikenee. Ylituotantokysymys ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan EU-ilmiö. Juuri sen takia sokeritukiakin piti venkslata uuteen muottiin. Koko EU:n ylituotanto heijastuu siten myös suomalaisiin kuluttajahintoihin.
Maataloustuet ovat nimenomaan keino pitää tuottajahinnat alhaisina. Siksi on aika käsittämätöntä, että viljelijöiden etujärjestö MTK ja Kepu tukevat EU:n maataloustukipolitiikkaa.
Tehokkuustappiota tulee ennen muuta siitä, että tuet ohjaavat tuotannon rakennetta eikä tuotteiden kysyntä ja hinta. Jos meillä aletaan tuottaa sitä, mistä saa parhaimman hinnan, markkinatilanne mukautuu kysynnän ja tarjonnan mukaiseksi.
Suomessa on vuosittaista ylituotantoa maitotuotteissa sekä viljassa ja kananmunissa. Paljon viljan ylituotannosta kertoo se, että meillä suuri osa viljantuotannosta ohjautuu panimoteollisuuden raaka-aineeksi. Tuemme siis kaljan juontia suhteessa enemmän kuin leivän syömistä. Koko EU:n ylituotanto heijastuu mysö Suomeen. Sisämarkkina tasoittaa nimittäin kuluttajahintoja. Eli suomalainen viljelijä kärsii tätä kautta EU:n vientituesta, jonka tarkoituksena on monasti lisäksi dumpata tuotteita kehitysmaihin näiden tuotannon estämiseksi.
Joillakin on varaa heittää ruokaa roskiin tai polttaa viljaa uunissa. Toiset taas keräävät toreilta toriajan jälkeen maahan pudonneita perunoita ja vihanneksia tai jonottavat leipäjonoissa ruokaa. Mutta ilmiön suhteen olet kyllä oikeassa. Ravintoloiden ja kauppojen osalta pitäisi ehkä saada aikaa jonkinlainen kierrätysjärjestelmä, missä vanhentumisvaarassa olevia tuotteita jaettaisiin nopeasti köyhäinapuna. Tämä on tietysti vaikea järjestää, kun ruoka pilaantuu nopeasti.
Sikäli olet myös oikeilla jäljillä, että ruuan alvia ei ehkä ole mitään syytä laskea.
on tällä hetkellä keskieuroopassa noin 60 euroa kalliimpaa kuin Suomessa ja perinteisesti mallasohrasta on saanut paljon paremman hinnan kuin rehuohrasta eli markkinat juuri ohjaavat tuotantoa ei pelkät tuet, jos leipäviljasta maksettaisiin enemmän niin myös sitä tuotettaisiin enemmän.
Globaalisesti ei ylituotantoa ole sillä muuten eivät hinnat olisi nousussa ja eikä komissio avasi interventio varastojaan. Maidosta on hyvin vähän ylituotantoa ja jos ei olisi tuontia niin ei taitaisi olla sitä vähääkään mitä nyt on, se että tulee paljon ylimääräistä rasvaa johtuu siitä että Suomessa juodaan paljon rasvatonta maitoa (en ole sitä kieltämässä). Oikeastaan rasvaton maito pitäisi olla kalliimpaa koska onhan sen tuotanto kustannukset kalliimmat. Viljastakaan varsinkin jos puhutaan leipäviljasta ei ole ylijäämää paremminkin myllyt valittavat että mistä sitä saataisiin lisää, no ehkä ne joskus huomaavat että hinnoittelulla he varmasti saavat laadukasta tavaraa, mutta jos ei ole valmis maksamaan laadusta niin ei voi olettaa että sitä saa.
"Paljon viljan ylituotannosta kertoo se, että meillä suuri osa viljantuotannosta ohjautuu panimoteollisuuden raaka-aineeksi."
ei pidä paikkaansa, suurin osa viljasta on muuta kuin mallasohraa. Peltoa suomessa on noin 2 miljoona hehtaaria ja mallasohraa viljeltiin vuonna 2005 noin 160 000.
Viljaa poltetaan uunissa sen vuoksi että sen tuottaa siellä suuremman hyödyn kuin se että se myytäisiin markkinoille eli markkinat ohjaavat käyttötarkoituksen.
Ja niin kauan kuin viljasta tehdään alkoholia voidaan sitä yhtälailla myös käyttää energian lähteenä.
mallasohran hinta keskieuroopassa on 200 euroa kun Suomessa se on 125 euroa.
...se ohra sinne keskieurooppaan hintaan 199 EUR.
(Voi kiesus...)
et pysynyt kärryillä.
... Mpp se jaksaa jankuttaa ylituotannosta. Se ei nykyään ole enää mikään ongelma. Meilläkin huonoina satovuosina niin kuin nytkin monia tärkeitä elintarvikkeita joudutaan tuomaan runsaasti.
Ei ole mitään ihmettelemistä, jos MTK ja Kepu sekä kaikki muutkin puolueemme kannattavat EU:n maatalouspolitiikkaa ja tukia. Ei näet ole mahdollista muu. Olemme ajautuneet tukiaisten kierteeseen lähinnä sosialidemokraattien toimesta, kun alettiin makasamaan tukiaisia, joilla estettiin ruuan kuluttajhinnan nousu. Tuista pääsemme eroon vain jos se tapahtuu samanaikaisesti kaikkialla maailmassa. Se ei vain tunnu olevan helppoa. WTO:ssa on käyty siihen tähtääviä neuvotteluja kymmeneiä vuosia, mutta mitään ei ole tapahtunut.
..tarvii saadakkaan takaisin se on aivan oikein,että ne maksaa joilla on ei köyhät maksa valtionveroja.
Nyt sitten kilvan todistamaan Oivan teoria asuinkuntaa muuttavien ihmisten aiheuttamista kustannuksista samanlaiseksi "insinööritieteeksi", vai pitäisikö sanoa keputieteeksi.
kaupungeissa. Seuraava kaava todistaa sen:
2 x W + MPP =
potenssiin 0 k, n kan.
+ 25% - 19 =lis 6 !
liitettä (virus).
...Härkönen (?). Siellä mitään virusta ole. Ja vaikka olisikin niin jos on suojaus kunnossa niin väliäkö hällä.
Totuusko kirpaisee niin, että sen lukemista täytyy yrittää valheella estää?
Kansantaloustieteellisissä tarkasteluissa on aina väistämättä mukana monenlaista lähtökohtavirhettä. Mallit ovat tuskin koskaan täydellisiä ja ne operoivat annetuilla suuruusluokilla tai arvoilla, vaikutukset kuvitellaan tiedetyiksi tai vähintäänkin tietynsuuntaisiksi, taustatilanne oletetaan vakaaksi tai sen muutos hallituksi, jne, jne.
Tällaiset mallimekanismit voivat olla todellisuutta hyvin kuvaavia tai sitten ei. Jos niillä yritetään kuvata markkinoita, ne ovat aina periaatteessakin puutteellisia siksi että markkinat eivät periaatteessa ole rajalliset eivätkä vakaat. Markkinoilla hinnat todellakin muodostuvat eivätkä ole "annettuja". Mitä laajempia mekanismeja tarkastellaan sitä ennustamattomammiksi ne käyvät.
Toinen suuri lähtökohtainen virhe taloustapahtumista ennustettaessa sisältyy siihen kaikelle talousajattelullemme ominaiseen hahmotustapaan, että otetaan toteutunut hinnanmuodostus lähtökohdaksi ja laajennetaan sen varassa tarkasteluja koskemaan tulevia arvonmuodostuksia. Tällaiset odotukset voivat toteutua, tai sitten ei. Talous muodostuu mikrotason tapahtumista, joiden perustalta makrotason hahmottaminen ei ole mahdollista, mutta tuollainen hahmottaminen odotusten varassa kuitenkin tehdään, ja se jopa sitten määrää tuota mukaprimaaria mikrotason tapahtumista.
Periaatteessa siis sen enempää Oiva Härkösen insinööristieteellisiin pähkäilyihin kuin niiden ruotimiseen kansantalousteoreettisten mallien varssa ei välttämättä liity edes niin paljoa totuutta että voitaisiin sanoa toisen olevan väärässä toisen oikeassa. Talous on kuin raamattu, siitä löytyy kuhunkin tarpeeseen sopivaa argumentaatiota jokseenkin rajattomasti, ja aina on mahdollista tulkita talouden numeropelejä monilla ja täysin vastakkaisillakin tavoilla.
Jos talous olisi samanlaista kuin luonnontieteet, ennustettavuus olisi luonnonilmiöiden luokkaa -- eikä meillä olisi mitään taloutta koskevia erimielisyyksiä tai vaikeuksia. Päätettäisiin vain yhdessä päämäärät, ja taloustieteilijät kertoisivat meille keinot kuinka niihin päästään. Valitettavasti talous ei kuitenkaan ole tiedettä, vaan samankaltaista vaihtelevien intressien varassa tapahtuvaa maailmantulkintaa kuin sen historiallinen edeltäjäkin eli teologia.
... mitään ystävämme Viljamin linkillä esittämästä tutkimuksesta, niin olen ylpeä siitä, että semmoinen on tehty meikäpojan väitteiden torjumiseksi. Viljamilla ja hänen aatekumppanillaan Mpp:llä riittää selittämistä.
Koeta kuitenkin ymmärtää se että vaikka insinöörin paperit olivatkin muinoin ns. kova sana niin eivät ne anna pätevyyttä kansantaloustielijäksi.
Ehkä sinä olit esimerkkitapauksena vain sen takia että teoriaasi pidetään tiedepiireissä vain harvinaisen älyvapaana, ehkä vitsikkäänäkin?
...että korjasin sanan "tutkimus" sijaan "kansantaloustieteiden peruskurssin alkeisharjoituksen". Ei alkeisharjoituksia kelpuuteta tutkimuksiksi - vaikka ne jonkin asian todistavatkin.
Siis: se ei ollut tutkimus vaan alkeisharjoitus. Minussa tuossa ei ole enää mitään selittelemistä. Asia on todistettu MOT.
Muistappa nyt kuitenkin laittaa Hesariin oikaisu, sillä virheellinen tieto täytyy korjata, eikös vaan.
ei täysin kumoa oivan väitettä, paitsi jos osa sana vastaa sinun kielimaailmassa samaa kuin kaikki ;>