Monilla huumenuorilla on varmaan sama tilanne, et superälykkäät, oikeudenmukaiset ja täydellisen maailman ja siten maailmankuvan omaavat vanhemmat sairastuttavat älykkyydessään lapsensa esimerkiksi epilepsiaan tai lihottavat näitä. Mulla on useita sisaruksia ja musta tuntuu, et ne kärsii mm. näistä lääkityksen sivuoireista. Tulee tosi paha olla, kun ajattelee esim. vanhimman lapsen roolia perheessä ja usein juuri hän on se musta lammas ja kuinka hänen sisaruksensa joutuvat katselemaan hänen lipumistaan pois. Ensin omasta hengestään, sitten omasta mielestään ja viimeisimpänä, mutta peruuttamattomimpana omasta kehostaan. Superälykästä, superjulmaa.
On muuten typerää laittaa omat vanhempansa maksaan oma huumeiden käyttö. Se ei ole oikein mm. em. syystä, mut voisi puhdistaa välejä. Olisi ikäänkuin anteeksiannon ele, halu sovittaa kaaosta. Mä ainakin ajattelin niin. Sit mä kuulinkin jotain niin sairasta, et mä kostan HEILLE jotain, vaikka mä vain selviydyn. Niinku hei haloo...
Yleistä mielipidettä kaivataan: Niinku esimerkiksi vihaattekste mua, ku mä ajattelen näin? Ei sillä, et mä sille jotain kauheesti voisin, mut nyt just on sellainen herkkä ja heikko olo, jossa kaipaa verta ja lihaa olevaa, ei siis Raamattua, koska verta ja lihaa oleva perustelee käytännönläheisemmin. Niin siis moraalista opasta. Voi sanoo, et painu johonkin, mut pitää perustella kanssa, näkymättömänä ei voi menettää kasvojaan.
On muuten typerää laittaa omat vanhempansa maksaan oma huumeiden käyttö. Se ei ole oikein mm. em. syystä, mut voisi puhdistaa välejä. Olisi ikäänkuin anteeksiannon ele, halu sovittaa kaaosta. Mä ainakin ajattelin niin. Sit mä kuulinkin jotain niin sairasta, et mä kostan HEILLE jotain, vaikka mä vain selviydyn. Niinku hei haloo...
Yleistä mielipidettä kaivataan: Niinku esimerkiksi vihaattekste mua, ku mä ajattelen näin? Ei sillä, et mä sille jotain kauheesti voisin, mut nyt just on sellainen herkkä ja heikko olo, jossa kaipaa verta ja lihaa olevaa, ei siis Raamattua, koska verta ja lihaa oleva perustelee käytännönläheisemmin. Niin siis moraalista opasta. Voi sanoo, et painu johonkin, mut pitää perustella kanssa, näkymättömänä ei voi menettää kasvojaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
vanhemmaksi. Saattaisin olla tuollaisessa huumetilanteessa, vaan silleen, et "ihan totta, en usko. Mut onko kivoja kavereita"? Toisaalta lapsi tuntisi olonsa varmaan hylätyksi. Mut kysyisin noin kuitenkin ja sitä miten jatkot, kirjallisena, mieluiten.
Myös muita tehtäviä voisi käyttää, ainakin jos haluaisi rahaa. Saisi kuiteskin ite pähkäillä, ajatella ja analysoida. En toisi omaa huumevastaista mielipidettäni esiin, koska se ei ole tärkeä. Hän tietää sen muutenkin, hänen täytyy tietää. SWOT olis ehkä liian rankka, mut joku helpompi... Eli ts. ohjattua läksyjen lukua harrastemaailmasta, just for fun. Kivaa yhdessä oloa.
Huumeet olisi tavallaan omenoita tai huumeiden AARREkartta tai joku huumepeli: kuka tietää eniten sivuvaikutuksia, "paranormaaleimpia" juttuja tai kirjoitelma, kollaasi. Voisi niitä tehdä muutenkin vain. Saman voisi kyllä tehdä ihan millä tahansa harrastuksella
Mua pelottaisi tuossa tilanteessa, en kyllä tiedä miksi, et jompikumpi mun vanhemmista tekisi itsemurhan, jos huomaisi olevansa väärässä.
Olen kyllä kuullut, et monet tekee itsemurhan siksi, että haluaa kostaa, haluaa huomiota jne. Monen huumenuoren vanhemmat elää syrjäytyneinä ja se voi aiheuttaa hirmutekoja. Se tukisi mun väitettä tai pelkoa.
Välillä vain menee hermot niin lujaa. Mulla on agressiotaipumusta, mutta sitä täytyy olla. Se on siis oire, joten itse aggressio ei katoa. Kuinka yleistä on, et vanhempi lähtee kostamaan tällä tavalla lapselleen? Mikä aiheuttaa vanhemmassa tällaisen tilan? Perusteltu keskustelu, tunteiden selittäminen, kielto tms.? Tuli vain mieleen, kun muistelee edellistä keskustelua, jossa ajattelin hänen tunteitaan ja keskustelin niistä, mielestäni aika oikeaan osuen. Kuitenkin keskustelu on aina impulsiivista ja tunteisiin ja tuntemuksiin perustuvaa. Hän kuvitteli olevansa aikaisemmin kostoni kohde, nyt hän on sitä minun itseni menettäessä itsehillintäni. Sanon kyllä suoraan ja olen aina sanonut. Jätän myös sanomatta aiheesta eli mielestäni hyväksyn ja otan huomioon.
väite, vaan olettamus et näin voi tapahtua. Joskus itsemurha on kosto, yleensä se on toivottomuutta, tulevaisuuttomuutta. Hän saattaa kokea, et hänellä ei ole tulevaisuutta ilman mua.
Itsellä kolme tuttua mennyt aika pitkälle tietoisella itsemurhallaan (päihteillä. lähinnä etanolilla) Voimattomaksi heittää...
Vain yksi noista kolmesta sen puhui selkeästi pikku "projektistaan" ,mutta se että hän juoksutti toisia ihmisiä tällä syyllä...
Miksei muuten jos joku soittaa koskaan ajattele että hän oikeasti voi kuolla seuraavana hetkenä vaikkei maassa sotatila olekkaan... kait ton kun muistais aina kun selailee osoite lehtiötään toisimi vähän toisella tapaa.
(..mä täs moi..onks sul mitään...entä rahaa..)
;P no joo ja just.
...ice...
...age.....
...new...
.end
Niin on olemassa termi: curlinglapset ja minusta se kuvaa hyvin tätä ongelmaa. Curlinglasten vanhemmat kuvittelivat älykkyydestään huolimatta, että kaikki ongelmat pitää lakaista lapsen kehityksen edestä pois ja niinhän nämä vanhemmat tekevätkin. Unohtavat, että pettymykset, vastoinkäymiset, oppia omista erehdyksistä jne. kuuluu oleellisena osana elämään ja kehittymiseen itsestään vastuuta kantavaksi ihmiseksi. Lakatkaa paapomasta lapsianne ja ottakaa talonpoikaisjärki käyttöön. Kannustakaa silloin, kun on aihetta ja antakaa moitetta, kun on aihetta. Eivät lapset murru/säry/hajoa vastoinkäymisiin, mutta miten käy nuorenaikuisen, kun hänen tieltään on oikeat ongelmat lakaistu pois koko lapsuuden ja nuoruuden ajan ja hänen on kohdattava itse raadollisen maailmamme todellisuuden - silloin voi oikeastikin särkyä, hajota!
No hei vaan sinulle nimimerkki "sieluun sattuu"Minä itse en ole tuollainen "superälykäs" hahmo, olen vain äiti kenen lapsille huumeet ovat "tuttu-juttu" ja sen voin sanoa että sieluun on sattunut monta kertaa minuakin,niin varmaan sinunkin vanhempiesi. Tällä hetkellä toinen lapsistani pääsi korvaushoitoon ja toinen aloitti käynnit aa-klinikalla, toivossa on hyvä elää, ja niin kauanhan on toivoa kun on elämää. Lasteni huumeisiin en ole koskaan rahaa antanut, jos ovat valittaneet ruuan puutetta olen vienyt ruokapussin "kämpille" sakkoja en ole myöskään maksellut,ei kai niihin näillä tuloilla olis kyllä varakaan,vastuu täytyy tekemistään ja tekemättä jättämistään kantaa. Kauanhan siinä meni minullakin ennenkuin tajusin antaa periksi ja ymmärsin ,että lapseni eivät ole tulleet tänne täyttämään minun odotuksia ja tarpeita,vaan elämään omaa elämäänsä, vaikka olisin minä äitinä toivonut heille "helpomman ja paremman" elämän.Kaikesta huolimatta ,jaksan uskoa että joku päivä he pystyvät elämään ilman huumeita, koulu on ollut kova...mutta jospa sitä antasikin suuremman arvon sille aivan tavalliselle arjelle. Olen muuten aivan varma siintä ,että vanhempasi rakastavat ja toivovat vain sinun parastasi. Enkeleitä tiellesi :) pärjäilehän toivoo eräs "äpyli"
Opiskelen alempaa korkeakoulututkintoa ja uskon, et tosi moni huumenuori pääsisi elämässään todella pitkälle, jos luottaisi itseensä. Tää luottamus, kun ei puussa kasva. Monet tuntemistani nuorista ja vähän vanhemmista aikuisista, jotka läträävät viinankin kanssa (itsekin joskus juon, mutten ilolla) potevat jonkinlaista moraalista häpeää hiemankin poikkeavasta asiasta tai ajatuksesta. Joka asia on ns. numero ja numero yksi elämässä on raha. Rahalla saa ja rahaa voi antaa raha helpottaa, mut voi se elämä silti tyhjäksi jäädä. Mä harrastan, mulla on aina ollut halu harrastaa. Harrastan budo-lajeja ja joogaa, luen, meditoin, tutustun uuteen musiikinlajiin esim. jazziin. Joka päivä on yllätyksiä täynnä, jos niin haluaa. Jaksamisia sinnepäin.
on aina ollut harrastuksia. Jos ei oo tapahtunut päivittäisessä elämässä on saattanut harrastaa päänsä sisällä.
Vanhempani tietävät että käytän kannabista, mutta eivät juurikaan tuomitse minua. Tosin hieman huolestuneita aluksi olivat saadessaan tiedon "narkkaudestani". Pitkien keskustelujen jälkeen he rauhoittuivat hieman, ja nyt he eivät juuri sekaannu asiaan, niin kauan kun he eivät näe kannan aiheuttavan hankaluuksia minulle.
Eikä se aiheutakaan, Kuntoilen, seurustelen vakavasti, eikä koulunikaan mene huonosti. Masentunut taikka syrjäytynyt en ole, ja poltteluni on vähentänyt juomistanikin(perjantai-iltana halpismäyriksen sijasta pari jointtia).
Asia ei tietenkään näin, jos olisin alaikäinen.