ongelma seuraavanlainen, ihastunut hyvään ystäväään, sählännyt elämällään, jotenkin epävarma olo kyseisen kanssa, tunnen itseni ja juttuni tyhmiksi, usein, toisaalta haluaisi kysyä, toisaalta ei, muutenkin ongelmia itsetunnon osilta, silti haluaisi jonkun kainaloon
joten mitä tekisin, tehdä aloite vai ei???? miten tehdä vaikutus häneen???? "olenko vain lähimmäis riippuvainen" vaikka tuota tilaa ei kuulemma ole edes olamassa sanovat jotkut...
vastauksen helpottamiseksi voin kertoa että ihastukseni kohde on tyttö/nainen, ja minä poika/mies
kiitos kaikille jotka ovat viitsineet vastataja lukea, en ymmärrä miksi edes kirjoitin tänne kai olen niin epätoivoinen
joten mitä tekisin, tehdä aloite vai ei???? miten tehdä vaikutus häneen???? "olenko vain lähimmäis riippuvainen" vaikka tuota tilaa ei kuulemma ole edes olamassa sanovat jotkut...
vastauksen helpottamiseksi voin kertoa että ihastukseni kohde on tyttö/nainen, ja minä poika/mies
kiitos kaikille jotka ovat viitsineet vastataja lukea, en ymmärrä miksi edes kirjoitin tänne kai olen niin epätoivoinen
Vastaukset 6
Vanhimmat
minulla on saman tapainen ongelma kuin sinulla... olen hyvää ystävää ikäiseni pojan kanssa(synt.-85) ja juttelemme paljon puhelimitse ja tapaillaan silloin tällöin, harmikseni hyvin harvoin mutta muuten olemme paljon yhteydessä, nyt olemme menossa elokuviin... hän voi hyvin ja on elämän tahtoa täynnä, kun taas minä voin yleensä pahoin ja teen kaikenlasita tyhmää, hän on jopa pelastanut minut monesti epätoivolta... minä pidän hänestä suunnattomasti,jopa rakastankin, ja välillä tuntuu että hänellä on samanlaisia tunteita minua kohtaan, mutta sitten taas mietin sitä kuinka arvoton minä olen, en ole tarpeeksi hyvä hänelle, entä jos hän ei tunnekaan samoin kuin minä, menetänkö hänet, vihaako hän minua sen jälkeen... mitä teen, on minullakin sama ongelma... ehkä voimme auttaa toisiamme...?
Ihan samaa me kaikki käymme läpi joka kerran kun tapaamme ihmisen joka koskettaa meitä pintaa syvemmältä...*huokaus*...
Turhia kliseitä viljelemättä: sanokaa ajatuksenne ääneen.. ei se ota jos ei annakaan. Ja turhaa mietitte päissänne liikaa näitä "kelpaanko tällaisena vai en", siinä tulee tehtyä kärpäsestä härkänen, sekoiltua lillukanvarsiin ja työnnettyä luotaan pois se ihminen jota eniten lähelleen kaipaisi...*huokaus*...
Meistä jokainen tekee tyhmiä juttuja joskus, eikä kukaan ole täydellinen vaikka siltä ulospäin vaikuttaisikin...ehei... Joten olkaa juuri niin täydellisen epätäydellisiä kuin olettekin, ehkäpä taika piilee juuri siinä että HÄN pitää sinusta juuri tuollaisena...? Eihän sitä koskaan tiedä ;-)
Joten pois turha miettiminen ja itsensä mollaaminen!!
Päivänjatkeet...*huokaus*.. :-)
joo. pitäshän se munkin jutella sille asiasta mutta asiaa varjostaa se, että meidän ystävyys vois kärsii siitä ja sitä kautta muut kaveri suhteet,
mut mun tilanteessa kaikki ainakin vaikuttaa monimutkaisemmalta kuin onnettomalla(voin tietenkin olla väärässäkin, sillä minun tekstini ja tuskin onnettomankaan kertoo aivan kaikkea), ainakin minun mielessäni toinen vaikutti kiinnostuneelta, mutta en tietenkää voi olla asiasta varma kun en asiaa tarkemmin tunne,
mutta olen miettinyt että antaisin hänellejonkin merkin, ja katsoisin miten hän siihen suhtautuisin joko hellävaraisemman tai selkeämmän, tais it ois vaihto ehtona vaan kertoo sille mut ei sekää helppoo oo, en tiiä ei vaan oo aina niin helppoo
voin kyllä sanoa nämä ihmiset ovat täällä oikeassa, mutta en tiedä olenko valmis siihen, ystävyytemme on niin tärkeäää jo ystävyytenä.
kiitos kaikille tähän asti vastanneille, olisin kiitollinen lisä viesteistä
tästä oolut taas kenellekkään hyötyä, vaikkakin toivon että oli, minulle oikeastaan oli, eiköhän tilanne lähde selkenemään.
onnettomalle vielä, uskoisin että jos ystävyytenne on syvää niin vaikka kertoisit ystävyytenne pysyy, tosin se tarvitsee kehittämistä sen jälkeen ja aikaa tullakseen aivan entiselleen ja entistäkin suuremmaksi ja paremmaksi, alussa aristaa mutta on oltava rohkea saadakseen kaiken kuntoon.
Kiitos kommenteistasi, mutta voin vain toivoa uskaltavani joskus käyttää niitä.... sillä minäkin pelkään että kaveri suhteemme ja ennen kaikkea meidän yhteinen ystävyytemme siitä kärsii, enkä missään nimessä halua menettää häntä! hän on niin tärkeä minulle... toisinaan haluan enemmän hänestä toisinaan taas en... tänään taas jutteleimme puhelimessa, hän puhui että oli nähnyt tosi kauniinmuijan ja... minä tietenkin kuuntelin ja naureskelin, ja sitten kerroin omasta päivästäni, että olin käyny kahden jätkän kaa syömässä kaverin kaa ja yksi niistä jätkistä vaikutti todella mukavalta ja sanoin että hänet ottaisin vaikka heti, sitten puhelimen toisessa päässä tuli hieman vaitonaista (hiljaista) sitten sanoin että se on jo varattu ja sit juttu luisti taas niin kuin ennekin... en ymmärrä enkä uskalla, kai minä odotan että saisin häneltä sen aloitteen, mutta ei kai hänkään uskalla... toivon että sinä pääset eteen päin ja teidän ystävyys ei mene...
Moi, hei kannattaa ihmeessä tehä aloite...
Oo vaa oma ittes...
koska tytös ei tykkää, jos esittää muuta...
oo hänelle mukava, kohtelias jne...
Kyllä se siitä!!
tsemii...
toivottavasti onnistaa!!!
omalla kohdallani toimii se että jätkä on oma itsensä mitään muuta ei tarvi paitsi tietysti että hän on kiinnostunut minusta...jos molemmat ovat omia itsejään niin he joko sopivat toisilleen tai sitten eivät