Voisiko joku kertoa, saako suoritetut julkisoikeuden kurssit hyväksiluettua, mikäli myöhemmin päätyisi hakemaan ja vielä pääsisikin oikikseen?
Julkisoikeus (Joensuu)
pohtija
144948
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ihmisillä voi olla erilaisia käsityksiä aiheesta. Sinne voi varmaan laittaa s-postiakin, jos et kehtaa soittaa. Opiskelu kannattaa aina. :)
Mutta siinä on pieni ongelma, eli juristien opinnoissa on näitä julkisoikeuden opintoja varsin vähän kuitenkin, mikä tarkoittaa sitä, että ellet ole lukenut sivuaineena jotain muuta oikeudenalaa, niin vaikka saat kaikki oikeustieteellisen julkisoikeuden opinnot hyväksiluettuina, niin ei se tutkinto kovin monelle opintoviikolla/pisteellä silti lyhene.
Eräs gradua vaille ollut kurssitoverini sai jotain vajaa 40 opintoviikkoa, ja siinä oli mukana jo kieliopintoja ja muutakin. Hän sai varsinaisista oikeustieteen opinnoista hyväksiluettuna juristintutkintoon kaikki julkisoikeudenopinnot ja osan yleisistä oikeustieteen opinnoista, siltikään korvaavia opintoviikkoja ei tullut tuon enempää.
Nimimerkki on mielenkiintoinen "Julkisoikeuden maisteri". Ilmeisesti hallintotieteen maisteri, joka on lukenut julkisoikeutta, mutta ei halua käyttää hallintotieteen maisteri nimikettä, vaan jotain oikeuteen viittaavaa.
Käytän nickinäni Julkisoikeuden maisteria koska:
a, Alunperin Suomi24:lle tullessani sellaiset nimimerkit kuten hallari, julkkari, htm ja vastaavat olivat jo muiden käytössä, sen sijaan julkisoikeuden maisteria ei ollut kellään muulla käytössä, joten ajattelin olla persoonallinen ja erottua massasta ainakin silloisen tietämäni mukaan yksilöllisellä nimimerkillä.
b, Hallintotieteen maisterina esiintymisen ongelma on siinä, että silloin sekoitetaan helposti näihin, jotka ovat nimikkeen mukaisesti todella lukeneet varsinaisesti hallintotiedettä, sillä vaikka olenkin lukenut sitä sivuaineena, en halua edes antaa kuvaa että olisin minkäänlainen expertti juuri hallintotieteessä, vaan oma alani on juuri se eräs oikeustieteen erityisosaalue, eli julkisoikeus.
c, "Ilmeisesti hallintotieteen maisteri, joka on lukenut julkisoikeutta, mutta ei halua käyttää hallintotieteen maisteri nimikettä, vaan jotain oikeuteen viittaavaa."
1, Kyllä, olen hallintotieteiden maisteri, olen kertonut sen julkisesti useamman kerran sitä kysyville. Luulisi asian olevan muutenkin selvä, sillä mikä muukaan voisi olla julkisoikeutta pääaineena lukeneen tutkinto kuin hallari. No joo, onhan niitä muutama vanhoilta ajoilta peräisin oleva YTM ja VTM, jotka myöskin ovat lukeneet samaa pääainetta, muttei kovin montaa.
2. Miksen käyttäisi jotain oikeuteen viittaavaa, jos se oikeuteen viittaava sana sattuu tutkintoni pääaine. Mikä tässä on ongelma? Esittäytyväthän FM:it jotka ovat lukeneet biologiaa, biologeiksi ja vaikkapa englantia lukeneet sanovat itseään englannin maistereiksi, samoin kuin historiaa lukeneet historian maistereiksi, vai etkö tiennyt tätä?
Sinulla on ollut mahdollisuus suorittaa syventävästi hallinto-oikeuden kursseja. ja voi olla niitäkin, jotka perehtyvät perhe-oikeuteen. ovat he silti juristeja hyvällä erikoisalan tutntemuksella.
Oikiksen opiskelijana sanoisin sinulle, että se on tosi hyvää, että saat suorittaa perusteellisesti julkisoikeuden. Valitettavasti Hgin yliopistolla ei ole varaa mennää yksityiskohtaisesti eri oikeuden aloihin kuten teillä on erikoistuminen.
Jokainen juristi tarvitsee myös sen alan tuntemista perusteellisemmin.
Opiskelin aikaisemmin joensuussa ja sain kyllä hyväksilukuja. Jos suoraa korvaavuotta ei saa, niin kannattaa kokeilla sisällyttää aikaisempia opintoja vaikka täydentäviksi opinnoiksi.
Niin, Joensuuhan on kuin mikä tahansa hallintotieteitä opettava laitos. Ne tuskin kelpaavat mihinkään.
"Niin, Joensuuhan on kuin mikä tahansa hallintotieteitä opettava laitos. Ne tuskin kelpaavat mihinkään"
Osa eräästä artiklan foorumilla esitetystä puheenvuorosta:
"Tärkeimpänä edunvalvontakysymyksenä näen kuitenkin sen, että yleisesti sisäänottomäärät alan opintoihin ja erityisesti oikeustieteellisiin tiedekuntiin pidetään mahdollisimman pieninä sekä toisaalta sen, ettei oikeustieteellisistä tiedekunnista valmistuvien kanssa ns. kilpailevia tutkintoja tule työmarkkinoille."
http://www.artikla.com/forum/viewtopic.php?t=325&postdays=0&postorder=asc&start=15&sid=35bb1c7b8cc1532babb8c478fb7f8a7f
Hienoa että tunnustetaan rehellisesti, että muiden juridista opetusta antavien laitosten esim. Joensuun yliopiston juridisen koulutuksen tai uusien opintosuuntien kuten oikeustradenomien, vastustuksessa ei olekaan perimmiltään kyse huoli näiden opetuksen tasosta, vaan huoli nykyisten ja tulevien juristien työtilanteesta. Mutta toki olisi näin lukijan kannalta vieläkin rehellisempää, jos oikkarit vielä muita juridiikkaan suuntautuvia tutkintoja kritisoidessaan kertoisivat, milloin kritiikissä kyse on todellisesta huolesta opetuksen laadusta ja milloin taas huolesta omasta työpaikasta.
Luonnollisesti kumpikin kritiikki on oikeutettua, mutta lukijan suhtautumisessa itse kritiikin aiheellisuuteen se voi vaikuttaa;)
Julkisoikeuden maisterilla, jonka luulen opiskelleen Vaasassa :), on ihan hyvin perusteltu syy käyttää tuota nickiä. Itsekin tiedän, Vaasassa opiskelevana, että julkisoikeuden ja esim. juuri hallintotieteen opinnot (mullakin sivuaineena) eroavat toisistaan aika lailla. Muutenkin ihmetyttää miksi ihmiset tarttuvat tommosiin pikkujuttuihin. Eikö palstan tarkoitus olekaan neuvoa ja käydä hedelmällistä vuoropuhelua opiskelijoiden kesken eikä toimia joidenkin turhautumien poistajana?
Hyvä kommentti. Vaikuttaa siltä, että ns. oik.yo:t eivät kykene mukavan henkiseen keskusteluun juridiikan opiskelusta vaan he keskittyvät ainoastaan nälvimään ja haukkumaan muita. Olen sitä mieltä, että aina kun nämä oik.yo:t alentuvat haukkumaan esimerkiksi Joensuun tai Vaasan yliopiston oikeustieteiden opetusta, he samalla paljastavat oman suppean näkemyksensä oikeudesta opiskeltavana tieteenä.
Kävin vilkaisemassa ko. keskustelua ja havaitsin, että arvoisa julkisoikeuden maisteri ei joko ole hahmottanut keskustelun kokonaisuutta, ei ole sitä halunnut hahmottaa tai sitten on halunnut tuoda tänne keskustelusta kuvan, joka ei vastaa keskustelun luonnetta ja sisältöä.
Tämä samainen kirjoittaja nimittäin on kirjoittanut samassa keskusteluketjussa mm. seuraavaa:
"Toinen asia kokonaan on, että täyttääkö silloin ko. oikeusnotaarikoulutus sen tarkoituksen, jota varten sitä on alun alkaen alettu järjestämään. Siis tuottaako se sille virkamiestasolle ja niihin tehtäviin virkamiehiä ja sellaista oikeudellista osaamista, jota sillä on haettu. Mikäli suuri osa jatkaa maisteriksi, niin hyvin voi olla, ettei koulutuksen "koulutus- ja yhteiskuntapoliittiset" tavoitteet täyty. Tällöin on luonnollisesti järjetöntä edes mahdollistaa ko. kiintiössä ON-tutkinnon suorittaneiden pääsy maisteriopintoihin muuta väylää pitkin, kun on pakko mahdollistaa. Tämä nähdäkseni käytännössä tarkoittaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti oikeutta osallistua pääsykokeeseen ja päästä sitä kautta suorittamaan tiedekunnan maisteriopintoja."
Kyse onkin siis myös mm. koulutus- ja yhteiskuntapoliittisista tavoitteista sekä yhdenvertaisuusperiaatteesta.
"Kävin vilkaisemassa ko. keskustelua ja havaitsin, että arvoisa julkisoikeuden maisteri ei joko ole hahmottanut keskustelun kokonaisuutta, ei ole sitä halunnut hahmottaa tai sitten on halunnut tuoda tänne keskustelusta kuvan, joka ei vastaa keskustelun luonnetta ja sisältöä."
Tarkoitukseni ei ollut edes luoda mitään kokonaiskuvaa keskustelussa, jossa oikkarit ruotivat oikeusnotaareiden aiheuttamaa uhkaa OTM-tutkinnon maineelle.
Sen sijaan tarkoitukseni oli ottaa esille mielestäni ehkä tahattomasti tarkoitettuakin vilpittömämpi lause, jossa eräs oikkari paljastaa mitä näkee tärkeimpinä edunvalvontakysymyksinä.
Mainittakoon muuten että se kappale josta lainasin sen lauseen, jatkuu seuraavasti:" Kyseenalaisena ("jippona") tutkinnon erotettavuuden kannalta näen tietyllä tavalla mm. sen, että Joensuun yliopiston eräs tiedekunta on nimeltään "kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta" vaikka ymmärtääkseni siellä ei ole mahdollista edes suorittaa varsinaista oikeustieteellistä tutkintoa."
Sivuhuomautuksena tuossa esitettyyn väitteeseen voisi heittää, että osittain jo valmistuneiden juristien ja osittain juristeiksi opiskelevien kiihkeästä vastustuksesta juuri johtuu, ettei Joensuussa voi suorittaa varsinaista oikeustieteellistä tutkintoa. Samoin juristien vastustuksesta johtuu sekin, ettei Suomessa voi suorittaa yleisoikeustieteellisen tutkinnon lisäksi erityisalojen oikeustieteellisiä tutkintoja, mutta se on toinen juttu, eikä kuulu tähän keskusteluun.
Mitä tulee puolitotuuksiin, niin haluan tuoda esille sen että:
A; kyse oli suorasta lainauksesta jota ei ollut muokattu mitenkään, lisäksi laitoin vielä linkin, jonka avulla jokainen asiasta kiinnostunut pystyi tarkistamaan asian alkuperäisessä yhteydessä.
B; Lähtökohtana pitää olla, että kirjoittaja vastaa tekstistään, ja lukija voi tietää kirjoittajan ajatuksista vain lukemansa tekstin perusteella. Sinun esittämäsi näkökulma johtaa savolaisperäiseen ajatukseen, että vastuu tekstin oikein ymmärryksestä jääkin lukijalle.
C; Mikäli et sattunut huomaamaan, niin en varsinaisesti edes esittänyt sitä missään muussa yhteydessä, vaan se oli avoimesti yhteydestään erotettu kommentti, jolla tarkoitukseni oli epäsuorasti kritisoida edellisen keskustelijan mielipidettä hallintotieteellisten tasosta, ja saada kommentoimaan (turhaan tosin) vaikuttimiaan antamalla erään valmiin vastausnäkökulman.
Mutta sinähän voit tietenkin edustaa omalta osaltasi oikkareita, ja kertoa missä määrin nimimerkki Niken esittämä ajatus:"Tärkeimpänä edunvalvontakysymyksenä näen kuitenkin sen, että yleisesti sisäänottomäärät alan opintoihin ja erityisesti oikeustieteellisiin tiedekuntiin pidetään mahdollisimman pieninä sekä toisaalta sen, ettei oikeustieteellisistä tiedekunnista valmistuvien kanssa ns. kilpailevia tutkintoja tule työmarkkinoille.", vastaa sinun näkemystäsi, erityisesti näiden ns. kilpailevien tutkintojen osalta?
En oikeastaan halunnut edes ottaa kantaa oikkareiden vuodatukseen oikeusnotaareiden mahdollisuuksista päästä jatkamaan ylempään tutkintoon saakka, mutta voinhan sen sanoakin, eli en näe siinä mitään oikkareiden näkemää yhdenvertaisuusongelmaa.
Mitä taas tulee mainittuihin koulutus- ja yhteiskuntapoliittisiin syihin, niin johtuiskohan se notaareiden into jatkaa vaikka siitä, että heille ei ole suunnattu yhtään virkaa, joihin oikeusnotaareiden tutkinto tai opinnot antaisi valittaessa etuaseman, vaan he joutuvat kilpailemaan samoista hommista merkonomien ja tradenomien kanssa, toisin kuin juristit joilla näitä virkoja ja muitakin tutkintosuojattuja hommia on pitkä lista.
Aikoinaan toki oli tarkoitus, kun varanotaarit muuttuivat oikeusnotaareiksi, että muodostetaan oikeuksiin uusi notaaritaso lakimiesnotaarien alapuolelle, mutta se torpattiin kalliina samoin sen sijasta annettu ajatus että osalta käräjäoikeuksien sihteereiltä vaadittaisiin oikeusnotaarin koulutus.
Itse asiassa oikeusnotaarien asema on huonontunut, kun Lakimiesliitto ja Asianajajayhdistys pääsivät yksimielisyyteen siitä, että oikeusnotaarien toiminta oikeudellisissa avustus- ja edustustehtävissä vaarantaa asiakkaiden oikeusturvan, ja onnistuivat kaikessa hiljaisuudessa koplaamaan tätä rajoittavan lain, joka tuli vasta päätäntävaiheessa notaarien tietoon, ja lakipakettiahan ei tunnesti lähdetä helposti avaamaan.
No jotain rotia toki pitää asiakkaan oikeusturvalla ratsastamisessakin olla, tai näin ilmeisesti tuumi Lakimiesliiton edustaja kun parisen vuotta sitten luonnehti haastattelussa sanoilla: "sopimattomana oman edun ajamista", ja "elinkeinovapauden rajoittamisena", asianajajien ehdotusta, että ainakin julkisesta varoista maksettavat rikosoikeudenkäynnit kuuluisivat joko kokonaan tai osittain nykyistä enemmän vain asianajajille.
Koko joensuun yliopisto on mielestäni turha. Se syö resursseja oikeilta kouluilta. Lisäksi siellä on sellaisia "juristeiksi" itseään kutsuvia proffia kuten esim. Nyste-Haarala, joka ei ole mitenkään minua vakuuttanut kun käynyt meidän tiedekunnassa luennoimassa. Paska on paskaa, vaikka nimi olisi mikä.