Sinäkin olet varmaan lukenut kuinka mainoksissa väitetään että ILP säästäisi jopa 50% lämmityskuluissa.
Tuo ei pidä paikkaansa sillä ilmalämpöpumpun asennuskustannukset ovat niin korkeat että laite syö kaikki energiankulutuksessa tulevat säästöt.
Kun laite on maksanut itsensä takuu päättyy ja se hajoaa.
Mikäli pumpun saa käyntiin 300-500 e asennustöineen, tilanne muuttuu oleellisesti: voi jopa keritä tuottamaan ennenkuin pitää taas maksaa huoltomiehelle maltaita puolen päivän työstä.
Tuo ei pidä paikkaansa sillä ilmalämpöpumpun asennuskustannukset ovat niin korkeat että laite syö kaikki energiankulutuksessa tulevat säästöt.
Kun laite on maksanut itsensä takuu päättyy ja se hajoaa.
Mikäli pumpun saa käyntiin 300-500 e asennustöineen, tilanne muuttuu oleellisesti: voi jopa keritä tuottamaan ennenkuin pitää taas maksaa huoltomiehelle maltaita puolen päivän työstä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jäähdytykselle on tosin vaikea laskea arvoa...sitä ilman kun ei pysty enää olemaan.
Keskiseltä Luxus, se säästää itsensä alle 2 vuoden, mikäli saa asennuksen "sopivasti".
1600 eurolla saa säästää 20 000kWh sähköä että laite kuollettaa koko hintansa pois...se vaan on ihan helvetisti sähköä! Vaikka saisi vähän halvemmallakin (se kotitalousvähennys) niin on siinä "säästämistä".
nyt sitten ottaa. Meillä kuluu noin 33 MWh vuodessa. Perinteisen opin mukaan puolet, siis 16,5 MWh, menee asuintilojen lämmitykseen (pitänee meillä melko hyvin paikkansa). Jos tuosta pystyy nipistämään kolmanneksen eli 5445 kWh pois, niin hintaan 0,08 €/kWh se tarkoittaa 435,6 euron säästöä vuodessa...1600 euroa kuolettuu vaille 4 vuodessa. Sen jälkeen pumpulla on käsittääkseni useita vuosia aikaa tuoda säästöä. Eikä 4 vuotta ole mielestäni kovin pitkä aika, kun vertaa asuntolainan takaisinmaksuaikaan...
Provo enää läpi. Ei kannata aloittaa keskustelua jos ei ole lämpöpumppua, valinnut väärän pumpun tai ei osaa käyttää sitä.
Höpö. höpö.
ILP ei ole suunniteltu näin arktisiin oloihin... sitä paitsi siinä on hyvin paljon kuluvia osia: kompura, puhaltimet, laakerit...
kylmiö toiminut 35 vuotta.
Älkää ihmiset ostako korkeaa tehoa vaativia
sähkölaitteita millään verukkeella.
Omani jäi jo asentamatta. Tilalle tuli takka (0 W)ja puukeskuspannu (35 W).
ostettaisi?
Olisiko öljykattila paree?
on totta että ILP mainokset lupaavat ihan liikoja
pääsääntöisesti. Laskelmat tehdään yläkanttiin.
Kotitalouksien energiakulutuksesta lämmityksen osuus on puolet mutta veden lämmityksen osuus lähes neljännes. Jäljelle jäävä lämmityksen osuus kasaantuu talvikuukausille jolloin ILP
hyötysuhde huonoin! Kovilla talvipakkasissa ILP ei ole mitään käytännön hyötyä.
Leudot, kevät,kesä ja syksy-aikana ILP toimii parhaiten mutta silloin lämmitystarve ei ole
suuri - joten saatava hyöty on heikompi.
milloin säästö tulee? E-Suomessa vuodesta löytyy keskimäärin ainakin tuollaiset 4 kuukautta, jolloin ILP säästää. Kovempia kelejä, jolloin ILPoa ei kannata pitää päällä, vuosittain löytyy noin puolen kuukauden verran. Kuukausikeskilämpötilojen v. 1900-2000 perusteella Helsingissä ei ole yhtään kuukautta, jolloin ILPoa ei olisi kannattanut käyttää. Säätilastoja löytyy Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta:
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/tilastot.html
lämpötila-alueesta, jossa ilp toimii, eli aika leudoissa lämpötiloissa. Jotain kertoo se, että laitteiden hyötysuhde ilmoitetaan yleensä 5 asteessa.
Säästö tulee sellaiselle ilpin käyttäjälle, joka ei omista takkaa, tai ei viitsi lämmittää takkaa tuossa 5 - -5 asteen kieppeillä.
Jos lämmittelee takkaa näissä lämpötiloissa, ei sähköpatterit pahemmin mene päälle.
Mutta kaiken voi todeta jo etukäteen lämmityslaskusta. Jos se tuntuu isolta verrattuna muihin vastaavan kokoisiin taloihin, voi hommata ilpin. Jos lasku on valmiiksi pieni, ei ilpillä juurikaan voi säästää.
Ja ilpin lämpöeroja katon ja lattian välillä tasaavan ilmavirran saa aikaiseksi 25 euron kesätuulettimella.
Silläkin voi säästää 100 e vuodessa.
eli ILP:ä ei juurikaan kannata käyttää jos pakkanen laskee alle -5 asteen.
ILP on parhaimillaan juuri 0 ja 15 asteen välillä silloin siinä on juuri tuo Cop 4,mutta jo -10 alkaa mennä 1:n pintaan, jos ette usko niin hommatkaa lämpömittari ja taskulaskin sekä myöskin Siipipyöräanemometri ja mitatkaa itse niin sitte uskotte,minä juuri lopetin äsken mittaukset ja -8.5 astetta ja Cop jotakin 1.2-1.5,eli alkaa olla rajoilla kannattaako enää juuri käyttää jos laskee vähänkää kompressorin kulumiselle vielä sulatusjaksot päälle.
Noi luvatut säästölupaukset kuulostaa hurjilta. Omissa laskuissani en päässyt mihinkään järkeviin säästölukuihin, kun ottaa kokonaisuuden huomioon. Laskeminen on aika vaikeaa, kun muuttujia on monta. Käytännön kokemus parilta vuodelta on, että energiankulutus ei juurikaan tästä värkistä johtuen ole muuttunut. Ei alentunut, muttei kasvanutkaan. Näin ollen toiminta on vastannut omia odotuksiani, mutta mainoslasuseet osoittautuivat mainoslauseiksi.
Sen sijaan asumismukavuutta on tullut lisää. Viileä ilma pahimmilla kesähelteillä on luksusta. Samoin talvella se, että pinnat lämpenee kiertävän ilman avulla tasaisemmin ja ILP:n asennuksen jälkeen meidänkin olohuoneessa on voinut olla paljain varpain kovallakin pakkasella. Aikaisemmin se olisi vaatinut sissin luonnetta.
Se on ihan siitä kiinni mikä kerroin saadaan tuolla asumismukavuudella...sehän on hiukan henkilökohtainen.Minä ainakin olen valmis maksamaan mukavuudesta.....käärinliinoissa ei ole taskuja joten lompsa vaan auki ja nauttimaan rahoista...:)))
No miellä on 180m2 1.5 kerroksinen ja ILP yläkerran aulassa. ILP on ensimmäisia Panan invertterejä joten läämpökerroin kovilla pakkasilla on heikompi kuin uusissa. Silti kone on säästänyt 4 pinokuution verran energiaa. Tämä tuli verrattua kun rakentaminsen jälkeen pari talvea tuli poltettua lankun pätkiä ja pumpunhankinnan jälkeen meni taas pari talvea niin, että poltin tulta vain 4 kertaa koko talven aikana (tunnelman vuoksi silloinkin). Takka on Tulikiven 2 tonnia painava.
Jos olisi alakerrassakin pumppu olisi säätö vielä isompi.
Säästö riippuu paljon talon koko suhteessa perheen kokoon. Jos on kenkälaatikko missä asuu 4-5 henkeä, tulee ihmisistä ja viihde-elektroniikasta, ruuanlaitosta ym. niin paljon lämpöä ettei ILP tai sen puoleen maalämpökään ole välttämättä kannattava mutta jos on isohko talo ja vain 2 henkeä (kuten meillä) menee ihan oikeasti lämmittämiseen paljon energiaa.
aikaa niin sitten tiedetään enemmän ,eikös se TM:n rakennuslehti ilmesty Marraskuussa jossa ILP:t ovat testissä.
Mitä minä olen tuossa mittaillut,niin kyllä se toimivuus on parhaimmillaa 20- 5.
Mittaillin tuossa äsken kun pakkasta oli noin -1 että Cop arvo jäi niinkin alas kuin 1.5,se on kyllä minusta aika alhainen ,eli otti tehoa verkosta noin 400w ja antoi laskennallisesti noin 600w.
Tietinkin minun mittalaitteet ei ole aivan huipuluokkkaa mutta kyllä ne suuntia antaa.
Ensi Joulukuussa tiedän omalta osaltani paremmin onko tullut vai mennyt säästöä.
...laskelmasi pitää ollenkaan paikkansa niin taitaa ola aika tilata huoltomies paikalle.
Oletko verrannut laskelmiasi siihen asentajan antamaan laskelmaan laitteen hyötysuhteesta?
Miten tuon COP:n laskit?
eli ilmanvirtaus*(t1-t2)*1.2= teho watteina
teho/verkostaottama teho = Hyötysuhde.
Toki mittasin ehkä aukon liian suureksi,otanpa tässä lähiaikoina uudet mitat ja mittaan sitten uudestaan,joka tapauksessa Cop ei varmaankaan nouse yli kahen.
Mittasin siis lämpötila eron huonelämmösta ja ILP:n puhaltamasta lämmöstä ja sain näin ollen lämpötilaeroksi noin 8 astetta ,jos taasen lasken lämpötilaeron ulkolämmöstä (-3),niin saan COP-arvoksi noin 6.
Eli kumpi on se oikea laskentatapa hyötysuhteeksi
puhalluslämpö - ulkolämpötila vai puhalluslämpö - huonelämpötila vai onko totus jostakin näiden välistä.
Koska eihän lämpöpatterikaan suoraan lämmmitä ulkolämpötilasta huonelämpöön vaan siinä pitää ottaa myöskin huomioon seinän ja yläpohjan eristyksen k-arvo.
Näin minä olen pähkäillyt ,mutta sanokaat te viisaammat se oikea totuus,joka sen sitten tietää.
Eli LVI-Insinöörit kertokaapa te mielipiteenne.
Virtauksen olen muuten mitannut siipipyöräanemometrillä,itse asiassa mittaus tehty kahdella eri laitteella ja ilman virtaus jotakuinkin molemmilla sama eli 55-57l/s.
Täältä löytyy oikea tapa laskea tuo: http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1116.0.html . Eli kaava menee näin:
Q=V*rho*cp*(T2-T1)
V virtaus 500 m3/h (tämä täytyy tietää laitteistosta)
rho ilman tiheys 1.205 kg/m3
cp ilman lämpökapasiteetti 1.005 kJ/kg/K
T2 ja T1 lämpötilat
COP on tällöin:
COP= Q/Hetkellinen teko (kWh)
hi hi hi ilmalämpöpumppu on ikiliikkuja. Ottaa energiaa 400 W, mutta antaa 800 W. Maailman energiaongelma on vissiin juuri ratkaistu?
Kyllä ILP:llä voi siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta talon sisälle, mutta ei se varsinaisesti energiaa tee. Kyseessä ei siis ole ikiliikkuja. Itselläni on ilp ja kummasti vaan lämmittää pienemmällä sähkön kulutuksella.
Kaikki kuvitelmat ilmalämpöpumpun tuomista säästöistä ovat turhia, koska se on päällä kesälläkin. Nyt vain puhaltamassa KYLMÄÄ ilmaa sisälle. Sähköä kuluu siis ympärivuoden ja loppulasku on sama kuin ennenkin.
Kulutus vain kasvaa ja energiaa tarvitaan lisää, lisää, lisää, lisää...
On se niin ihanaa kun siihen tottuu, että pitää varmaan hankkia myös mökillekin samanlainen. Ja naapureillekin suositella.
Jo "kultaisella 1970-luvulla" kuviteltiin energiakriisin aikaan, että kaikki ongelmat on ratkaistu parissa kymmenessä vuodessa uuden tekniikan avulla ja energian kulutus saatu pienenmään.
TOTUUS ON TOISENLAINEN...
Tervetuloa "uudet" keksinnot ja mukavuudet, kyllä näissä ajoissa riittää jälkipolville pään puistelemista.
Homo sapiens, muttei aina niin viisas...
Sinulla ei selvästikään ole kokemusta ILPistä. Viime kesähän oli todella kuuma, ja jäähdyttelin ilpilläni huoneilmaa n. 23 asteiseksi (ilman pumppua sisälämpötila nousi hiaman yli 30 asteen!). Pumppu kulutti n. 40 kWh/kk eli 120 kWh koko kesällä. Niin että jäähdytykset hoituu kyllä ihan muutamalla eurolla! Ei siinä mitään talven säästöjä kulu. Käy lukemassa lisää samanlaisia kommentteja: www.lampopumput.info . Ja joo kyllä teknologia on saanut energian säästöjä aikaan (vrt 60-luvulla tehty jääkaappi nykymalleihin), mutta kun niitä energiaa kuluttavia laitteita on vaan nykyään paljon enemmän!
jos sähkö maksaa 9 snt/kwh ja laite kuluttaa 1300 w ja sitä käyttää 21 pvää kuukaudessa 8 tuntia päivässä, maksaa se n. 20 e/kk.
Enemmän se on kuin muutama euro :}.
Mutta jos se on 130 w tuuletin, siitä selviää muutamalla eurolla, ei kylläkään saa 23 astetta helteellä.
virtakytkin pumpussa josta sen saa pois päältä.. ei sitä ole pakko jatkuvasti päällä pitää, kuten ei montaa kertaa kesällä ollutkaan vaikka oli kuuma kesä...
jo ennen 70-lukua. Mm. 50-luvulla oltiin vakaasti sitä mieltä, että 80-luvulla kaikki taskulampuista valtamerilaivoihin toimii atomienergialla. Toisaalta 80-luvun happosateet jäivät Saksaan, vaikka Suomessakin maalailtiin kuvia pystyynkuolleista omista metsistämme.
Siis miten sinä oikein tuon Drummmerin kulutuksen laskit. Jos 40 kWh kuluu kuukaudessa, niin ainakin meidän sähkön omalla hinnoittelulla (8 senttiä/kWh) siitä tulisi 0,08€ x 40 kWh = 3,2 €/kk eli yhteensä 9,6€ kesässä (kesä-elokuu). Matikan tunnille siitä!
Mistä sinä tuon 1300W kulutuksen oikein otit? Ilppini on itseasiassa normaalia tehokkaampi (l. kuluttaa siis keskimääräistä enemmän), ja se kulutusmittarin mukaan kulutti keskimäärin n. 200-300W, ei ollut jatkuvasti päällä. Eli tuo tuuletin ottaa kyllä aika paljon hyötyyn nähden...
on edessä Onnisen, LG Mirror ja Olimpia Splendid esitteet. No okei, keskimäärin niissä lukee ottoteho jäähdytyksesssä 1.100 w, ei siis 1.300 w.
Siitä sen vain otan.
Ja 8 h päivässä on vain osa päivää ja 21 pvää/kk on vain osa kk.
Toki harvoin suomen kesässä on 21 pvää hellettä, että eihän ne vehkeet täyttä huuda koko aikana.
Jäähdytystehoa näissä on n. 3.900 w ja lämmitystehoa reilu 4.000 w.
Jos ulkona 30 ja sisällä 30, niin ILP ei ole ILP vaan jäähdytin. Ja silloin kun ilmaa jäähdytetään - tarvitaan energiaa. Ja jäähdyttimen tapauksessa sitä saadaan sähköverkosta - vaikkapa 1000-1500 W. Ja sitten maksaa sen verran kun tuollainen kulutus maksaa...
ilppi ole Ruotsissa sähkölämmitystaloissa pakollinen. Huvikseenko ne sen laittaa.
Itse olen pelannut ilmalämpöpumppujen kanssa jo vuosia. Voinen sanoa että jos on valmis sijoittaan merkki pumppuun ei huoltoja/korjauksia tarvita takuuajan jälkeen, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta tietysti.
Pumpuja voi verrata hinta/laatusuhteessa. Jos hieman kalliimpi pumppu on se myös kestävämpi.
Työpaikalla vuonna 1991 asennettu ilmalämpöpumppu ja edelleen toimii moitteetta. On sinne muistaakseni kylmäainetta lisätty välillä kerran tai kaks.