Taidettiin nähdä tänään, en tosin tiedä huomasitko minut. Kuinka satuinkaan kääntämään pääni viime hetkessä oikeaan suuntaan... Tunnistin olemuksesi, muuta tuttua sinussa ei sitten enää olekaan. Silti välillämme on edelleen outo ja vaarallinen yhteys niin hyvässä kuin pahassa.
En ole enää sinuun ihastunut enkä rakkaudestakaan tiedä mitään, mutta edelleen ihmettelen kuka sinä olet ja miksi sinut aina tunnistan. En kuitenkaan tiedä haluanko koskaan saada sitä tietää. Tiedätköhän itsekään?
En ole enää sinuun ihastunut enkä rakkaudestakaan tiedä mitään, mutta edelleen ihmettelen kuka sinä olet ja miksi sinut aina tunnistan. En kuitenkaan tiedä haluanko koskaan saada sitä tietää. Tiedätköhän itsekään?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Monelta, ja minkälaisessa tilanteessa tämä tapahtui?
että sama se taitaa täällä olla on vain jokin outo vinha tunne, kun näemmme
eikö sinulla todellakaan ole mitään muuta sanottavaa?
Tainnut nähdä sua? :/ luulisin, et näitten vuosien jälkeen sut olisin kyl tunnistanu.Homma onkin sitten karannut yksipuoleiseksi.Välitän susta vieläkin!
Minkäs teet...
=) niinpä.
henkilö on punapää ja V....
Jos näit minut, niin illalla oli vasta mahdollista. Minä en sinua nähnyt, vahinko. Todennäköisesti erehdyit hahmosta. Olisin nahoissani tuntenut sinun läsnäolosi, kuten sanoit outo (ja vaarallinen-tästä tarkemmin joskus myöhemmin) yhteys.
Meillä on voimakas yhteys, enemmäkin hyvässä, se tuntuu joskus pelottavalta. Kuten nytkin, tiedät taatusti kuka olen ja sen näkisin vastaan tul
sorry teksti jäi aivan kesken, no se jatkuu tästä:
ja sen näkisin minäkin sinusta vastaan tullessa. But, so...??? Asioista voisi hieman keskustella...
Mitä mieltä olet? ;)
alkuperäinen, mutta olisin samaa mieltä
Ei ap:lle suoraan suunnattu, omalle kohteelleni kyllä ja osui otsikot niin hyvin kohdilleen, että ajattelin tätä kautta viestiä laittaa, vaikkei hän ehkä luekkaan...
meitä kun on niin monia täällä
se oli hän mutten tiedä olitko sinä. En tiedä olisiko keskustelusta apua (en tosin tiedä paljon mitään muutakaan...). Onko meillä mitään keskusteltavaa? Tapahtunut on ehkä liian paljon. Mielestäni yhteys on nykyisin enemmänkin paha ja vaarallinen ja muutenkin koko kuvio täysin sairas. Tai ehkä se vika vaan on minussa.
"Onko parempi antaa olla, kuin yrittää ottaa
kiinni kaikista niistä kuvista, jotka ohitse virtaa?
Ne parantaa, mut nälkää kasvattaa
Kaukana siltä reitiltä
Jolle lähdettiin valo silmissä
Joku muutti sen
Vaikka nään mitä teen juoksen taas tanssien miinakentälle
Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan
Naamiot on meitä varten
Joilla on sellaiset arvet, joiden kertomaa ei tahdo kuuluttaa
Helppoa oli kääntää pää kohti kaikkea, mikä vaan kiiltää
Kaiken jälkeenkin vaikka nään mitä teen juoksen taas tanssien miinakentälle
Pala siitä mistä meidät luotiin
Painaa enemmän kuin oli tottakaan
Pelottavinta kun silmät aukaistaan
Pala siitä joka oli taivas
Tarkoitettu meidät vielä täyttämään
Painaa enemmän kuin jaksamme kantaa"
Kaikki se rakkaus nitä mun sydämmellä on!!On tarkoitettu sinulle kaipuuni kohteelle! Toivon että hänet löydät,Rakkauden ajatuksin sinulle: tv blue eyes!!!Ilove you!!
varmasti paljon asioita puhuttavana?
puhumista ainakin riittäisi.
muuta niin olen hyvä puhumaan asianvierestä :)
vinkkiä..Eikö kannattais laittaa esim:kaupunkia tai muuta lisäks,jos meinaa täältä ketään löytää.. Ainakin tsänssit olis jo puolet enemmän?
Esim hei sinisilmä helsinki jne:)
hyvinkin ja aika kova olen flirttaamaankin...;)
taitavan toisen sellaisen kanssa.
enhän minä osaa flirttailla ;)
- laitetaan harkintaan, saattaa vaikka tarkentaakkin...;)
it`s could be Chicago of Finland, that`s only ques...am I right???
Whit = with
Oh let our love survive
Or dry the tears from your eyes
Let's don't let a good thing die
" Minä olen muistanut sinut kipuna kiivaana, suruna sielussain... "
Mutta, menneessä aikamuodossa. Saattaa olla, että olit paikalla tuonakin päivänä - minä olen nähnyt sinut muutaman kerran, etkä ole minua huomannut ( ainakaan ollut huomaavinasi ). Voi olla, että olin itse ajatuksissani - siihen aikaan päivästä usein olen.
Tunnistan sinut toki kaukaakin vielä, mutta en enää katso jälkeesi. En oikeastaan edes enää kaipaa sitä mitä olisi voinut olla. Ainoa, mikä tässä tarinassa yhä hiertää on se, ettei mitään kunnollista selitystä ollut meille kummallekaan, ei kunnollista vastausta yhtään mihinkään.
Pöytä on niin sanotusti puhdistamatta yhä edelleen. Ja vaikka elämä jatkui, minä en enää aloita keskustelua.
sain sinulta aikoinaan selvän vastauksen, selityksiä vaille ilmeisesti jään ainiaaksi. Mutta elämä on kuitenkin jatkunut ja jatkuu tästä eteenpäinkin.
minua vaivaa myös nuo asiat Olisi mukavaa että pöytäkin tulisi siivottua?
Tilaisuuksia on, jos niitä tekee. Eri asia on, haluaako tiettyjä asioita ottaa uudelleen esille. Olen todennut, että pettymyksen jälkeen olen tullut hiukan ylpeäksi - enää en anna kenenkään kohdella minua samoin.
Ehkä vihreät silmät näkevät silti paremmin, mistä ( enää tässä vaiheessa ) on syytä keskustella. Puhtaalta pöydältä on helpompi jatkaa. Sinunkin.
ei kai näistä auta kuin puhua?
teoriassa... se vie