Eikös valtio maksa kunnalle jotain apua huostaanotoista aiheutuviin kuluihin?
Ja eikö tämä apu ole sidottu huostassa olevien lasten lukumäärään?
Jos olen tähän asti oikeassa, miten huostassaolevien lasten määrä lasketaan? Lasketaanko huostassaolo vuorokaudet/vuosi vai onko joku päivämäärä, jona huostassaolevat lapset lasketaan avustussumman määrittelemiseksi vai ratkaiseeko summan vuoden aikana tapahtuneet uudet huostaanotot?
Ja eikö tämä apu ole sidottu huostassa olevien lasten lukumäärään?
Jos olen tähän asti oikeassa, miten huostassaolevien lasten määrä lasketaan? Lasketaanko huostassaolo vuorokaudet/vuosi vai onko joku päivämäärä, jona huostassaolevat lapset lasketaan avustussumman määrittelemiseksi vai ratkaiseeko summan vuoden aikana tapahtuneet uudet huostaanotot?
Vastaukset 9
Vanhimmat
jotta kulut saataisiin valtion maksettavaksi.
Siis, valtio maksaa joo, mutta millä perusteella summa päätetään?
Tuskin kuitenkaan ilmoituksen jälkeen kunta mitään ainoaksi jäävää kertakorvausta saa? Eli mikä määrää summan?
Huostassa jonain vuoden (tai muun tarkastelujakson) tiettynä päivänä olevien lasten lukumäärä?
Kunnan koko vuoden huostassaolovuorokaudet (=365vrk x huostassaolijoiden lukumäärä lyhyempien sijoitusten vuorokaudet)?
Vai vuoden mittaan (tai muussa tarkastelujaksossa) tapahtuneiden uusien huostaanottojen lukumäärä?
Jotenkinhan korvaus on sidottu lasten lukumäärään, eikö?
Kysymyksen voi myös esittää toisin päin:
Mistä kunta hyötyy taloudellisesti eniten?
-uusista/uusittavista huostaanotoista
-pitkistä huostaanotoista
-vuoden vaihteen (tai muun tarkastelu ajanjakson)yli voimassa pidetystä huostaanotosta?
Kun tietty summa ylittää yhden lapsen osalta huostaanoton aikana,esim.vaikka 25 000e, niin kunnalle annetaan vasta sitten tasausrahan nimellä loput kulut ja kulujahan tulee niin kauaa kun lapsi on huostassa.
Selvennykseksi siis:-Kunnalla on omavastuu ja sen ylittyessä saa lisää ilmasta rahaa valtiolta.
olen jostain lukenut mut en nyt muista mistä...korjatkaa jos olen hakoteillä.
Suoraa taloudellista hyötyä huostaava kunta ei saa.Mutta soskut hoitaakin tyylillä sijoituspaikan niin jotta mahdollisimman kallista on lapsen hoito(yksityisetkin laitokset),omassa kunnassa palvelut mitä lapsi tarvii psykiatrianlaitokset yms.VERORAHAT tulee ainakin kunnalle...koska lastensuojelu työllistää mahdollismman monipuolisesti ihmisiä.
Siksi suurimmillaan huostaanottot väkilukuun suhteutettuna on pienissä kunnissa(muutotappiokunnat/maakunnat).
Olen niitä jotka olisi vienyt lapset toiseen kuntaan jossa palvelut olisi olleet lapsille mahdollisia mut ahne kunta ei päästä pois tulevia veronmaksajia...ja vanhempana en myöskään voi lähteä lasteni lähettyviltä pois sillä huostaanoton purku vaikeutuis tapaamisien vähentyessä...ainakin näin kiristetty.Nyt saa tämä kunta lisää työtä aikuispsykiatriassa koska pakko hoitaa itseään masennuksen vuoksi mikä tuli huostaanoton vääryydestä.Sekä koska olen sairaslomalla ei minusta tarvi maksaa sanktioita pitkäaikais työttömyyden takia valtiolle kunnassa.
Ei ne huostaanotot ole suurimpia muuttotappiokunnissa kuten joku saattaa ajatella. Toiseksi jos kunnalla on lastenkoteja sun muita työllistäviä laitoksia, niin kunta saa tukea valtiolta ja aikaisemmin kyseiset laitokset saivat tukea myös raha-automaattiyhdistykseltä. kunta jää joka tapauksessa voitolle. Kyse huostaanotoissa on tavalla työtaistelua työn säilymisen puolesta. Sosiaalöisektorilla tarvitsee olla riittävästi töitä. ja siitä huolehditaan lapsille tärkeiden arvojen laskemisella jotta riittää "materiaalia" sosiaalisektorille, kuten itse M.D. Josef Mengele kutsuisi: "materiaalia, materiaalia"....
Joskus 70-luvulla moniin kuntiin rakennettiin lastenkoteja paikkaamaan kuntien työttömyystilannetta sekä kuntataloutta ja lastenkodit asutettiin köyhien perheiden pienimmillä lapsilla jotka tällähetkellä ovat alkoholisteja ja joilla ei ole yhteyttä enää omiin sisariinsa eikä vanhempiinsa. Sisaret ovat taas hyvin elämässä pärjänneitä raittiita työntekijöitä. Sosiaalidemokraattisissa kunnissa lapsilla puuhastelu oli kaikkein yleisintä.
Asia muuttui vaikeaselkoisemmaksi tähän tyyliin:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3.8.1992/733
15 b § (22.12.2005/1069)
Lastensuojelukerroin
Lastensuojelukerroin lasketaan jakamalla kunnassa tehtyjen lastensuojelulain (683/1983) mukaisten lasten huostaanottojen määrä kunnan asukasluvulla ja jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Kerrointa laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on 2, jos huostaanottoja on ollut enintään 4.
Kerrointa määriteltäessä käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkavan vuoden huostaanottotietoja.
uudistus kasvattaa suurten kuntien valtion osuutta, joissa siis h-ottoja tehdään enemmän ja vastaavasti pienet kunnat jäävät vähemmälle tuelle.
Lastensuojelujärjestöt vastustivat tähän siirtymistä, mutta niin vain läpi meni.
Siis, onko todella noin, että kaksi vuotta sitten tehdyt huostaanotot sanelevat kuluvan vuoden rahoituksen?
Eikö huostaanoton pituudella ole siten mitään merkitystä?
Eli jos kunta tekee 100 huostaanottoa vuodessa, ja jokainen on voimassa vaikka vain kuukauden, rahaa tulee saman verran kun 100 huostaanotosta, joissa lapset ovat huostassa 15 vuotta?!?
lausahdus:
"Valtionosuuksilla rahoitetaan tällä
hetkellä kunnallisen sosiaali- ja terveyde nhuollon todellisista toimintamenoista noin
neljännes. "
Jos joku himoitsee lukea lakitekstiä lisää, sitä löytyy tuolta 'Huostaanotoista ja psyk.hoidosta' kertovasta ketjusta.
PS. Vinkki: Printtaa ote jostain laista tai kansantaloustieteen oppikirjasta ja heittäydy pitkäksesi lukemaan. Halpaa unilääkettä nääs ;)