Löytyykö muita Suomen järviluonnon tilasta huolestuneita? Aloitin viime keväänä taistelun Akonveden puolesta (www.adressit.com/akonvesi), kun olin seurannut vuosikaudet voimattomana, kuinka kesämökkimme ranta-alueet rehevöityvät, eikä kukaan tee asialle mitään. Akonveden kaunis vesistöalue sijaitsee Juankosken kunnassa Pohjois-Savossa. Nyt tuo järvialue on uhattuna. Paikalliset asukkaat ovat kertoneet, että kaikki Akonveden rannalla asuvat ihmiset joivat järvivettä vielä noin kuusikymmentä vuotta sitten. Tällä hetkellä veden laatu on niin huono, että esimerkiksi Akonpohjan ja Kylmäpohjan alueilla uiminenkin vaatii rohkeaa mieltä ja karaistunutta hipiää. Vesistöä kuormittavat erityisesti tukinuitto ja maatalous.
Hämmentävintä tilanteessa on tietenkin se, etteivät paikalliset ihmiset olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin asian tiimoilta. Nyt olen kuitenkin saanut paikallisilta – tehoviljelijöitä lukuun ottamatta – paljon tukea.
Olen löytänyt kohtalotovereita myös Puulaveden puolesta (www.adressit.com/puulavesi) taistelevista.
Tällä kirjoituksellani huhuilen paitsi allekirjoittajia adresseihin, niin muita järviluonnon puolesta huolestuneita, sillä olen aivan varma, että Akonveden ja Puulaveden lisäksi Suomessa on monia järviä, jotka vihertyvät silmissä, eikä kyseessä ole näköharha. En ole vielä mikään luontoaktivisti, vaan ihan tavallinen luonnon kehnosta tilasta surulliseksi tullut ihminen, jonka mielestä jonkun pitää nyt rueta tekemään jotain.
Olen perustanut myös nettiblogin (http://akonvesi.vuodatus.net) siksi, että voisin tiedottaa kaikille asiasta kiinnostuneille, miten taistelu Akonpohjan lahtien pelastamiseksi etenee.
Kommentoittehan asiaa!
Hämmentävintä tilanteessa on tietenkin se, etteivät paikalliset ihmiset olleet ryhtyneet mihinkään toimenpiteisiin asian tiimoilta. Nyt olen kuitenkin saanut paikallisilta – tehoviljelijöitä lukuun ottamatta – paljon tukea.
Olen löytänyt kohtalotovereita myös Puulaveden puolesta (www.adressit.com/puulavesi) taistelevista.
Tällä kirjoituksellani huhuilen paitsi allekirjoittajia adresseihin, niin muita järviluonnon puolesta huolestuneita, sillä olen aivan varma, että Akonveden ja Puulaveden lisäksi Suomessa on monia järviä, jotka vihertyvät silmissä, eikä kyseessä ole näköharha. En ole vielä mikään luontoaktivisti, vaan ihan tavallinen luonnon kehnosta tilasta surulliseksi tullut ihminen, jonka mielestä jonkun pitää nyt rueta tekemään jotain.
Olen perustanut myös nettiblogin (http://akonvesi.vuodatus.net) siksi, että voisin tiedottaa kaikille asiasta kiinnostuneille, miten taistelu Akonpohjan lahtien pelastamiseksi etenee.
Kommentoittehan asiaa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
vielä puhtaalta Rikkavedeltä. Työsi ei mene hukkaan.Voimia.
Että jotkut edes uskaltavat ottaa asiat esille.
En omista maata, enkä mökkiä, mutta kauhistuin synnynseudullani tapahtunutta hävitystä.
Lapsina kävimme uimassa eräällä pienenpinellä järvellä. Oli kauniit kalliot ja hiekkaranta. Luonnoniityllä leikimme ja kirmailimme.
Menin katsomaan metsäpolkua myöten kyseistä paikkaa. Luonnoniitty oli lävitsepääsemätöntä risukkoa. No se on luonnolistakin, mutta kun saavuin entisen rannan kohdalle, aloin voida pahoin. Kuraliejua ja entisen järven keskivaiheilla ruohottunut rapahauta.
Kysyin eräältä paikkakuntalaiselta, mitä täällä on tapahtunut? Järvi on kuulemma pudotettu. Valtavilla ojituksilla järven vedet oli hävitetty.
Tyrmistyneenä kyselin joiltakuilta muilta, miksi ihmeessä tällaista on tehty.
Eräs suurmpi maanomistaja oli juorun mukaan ollut kateellinen pientilalliselle, jolla oli parempi uimaranta, niinpä hän suuromistajan oikeudellaan hävitti koko järven. Kukaan ei kaiketi rohjennut tai ymmärtänyt nousta vastarintaan. Olihan "suurtilallinen" kepun kunnan pamppu.
Tuo alue on jo lopullisesti menetetty, mutta muualla, missä korjaamaton vahinko ei ole vielä tapahtunut, asiohin pitää puuttua aktiivisesti, silläkin uhalla, että vihamiehiäkin tulee. Tämän myötä tulee kuitenkin myös ystäviä samoin ajattelevista, jotka eivät ehkä itse yksinään osaa eivätkä rohkene tehdä aloitteita. Luonto on kuitenkin vielä suomessa jokamisoikeuden piirissä. Kuka lopulta omistaa maata? Maanomistajien pitäisi olla velvollisia varjelemaan omaisuuttaan, eikä tuhoamaan sitä pelkästä ilkeämielisyydestään tai ahneudestaan. Tsemppiä rohkeutta ja menestystä sinulle!
Täällä saa jatkuvasti tapella oman kotiseutunsa ja sielunmaisemien silmitöntä hävitystä vastaan.
Enkä minäkään ole mikään kaupunkisuojelija, vaan metsästän, kalastan, teen kotitarpeiksi metsätöitä ym. Ammatiltani olen kalatalouskoulutuksen saanut. En tiedä, pakko tässä on ollut alkaa puolustamaan kotiseutuaan tätä hulluutta vastaan. Voimia tosiaan sinullekin.
Järvien ja muidenkin vesistöjen ongelmat pahenevat ja, kuten kuvaat, monin paikoin luonto kuolee. Tämä on tietysti skandaali, sillä ympäristö turmellaan pääosin muutoinkin pelkkiä tappioita tuottavan maatalouden ojituksilla ja lannoitteilla. On aivan kuin kaikilla maan- ja kiinteistön omistajien oikeuksilla ei olisi lain suojaa.
Huomaat varmaan, miksi kauppaministeri (kepu) ei halua ympäristöasioita ryhmäkanteen piiriin. Yksittäisten kansalaisten rahat, aika eivätkä henkiset voimavarat riitä oikeudenkäynteihin. Pienillä paikkakunnilla lisäksi puuttuu riittävä asioiden hahmottamisen kyky.
Omalle kohdalle sattui tapaus, että suurviljelijä osti ylempänä olevat maat, kaivoi 2 metriä syvät ojat, jonka seurauksena kesämökin uimaranta hiekkarantoineen pyyhkiytyi olemattomiin ennen niin kauniin ja eloisan puron ryöpyttäessä kevään sulamisvedet kerralla järveen. Oletettavasti sinne ryöppyävät myös maaperän ravinteet jokaisen sateen mukana, kun maaperä ei niitä enää saa pidätellä.
Toivon, että jaksat organisoida asiaasi ja jatkaa työtäsi sekä saavuttaa edes jonkinlainen poliittinen tai juridinen lopputulos. Sillä voisi olla melkoinen esimerkin voima.
Mielestäni olisi tärkeää, että kunnat ja kuntien tekniset ja yhteiskunnalliset asiantuntijat, kaikista poliittisista sitoumuksistaan huolimatta, kantaisivat vastuunsa ja hoitaisivat roolinsa alueensa elinkelpoisuuden ja viihtyvyyden ylläpitämisessä. Onhan toki kaikkien etu, etteivät vedet saastu ja ympäristö vallan kuole.
Myös alueellisia ja valtion viranomaisia pitäisi kannustaa tekemään virkavelvollisuuksiaan ja estämään vesien saastuminen.
Koeta rakentaa asiasta alueellinen vaaliteema. Ehkä joku kansanedustustajaehdokas / ehdokkaat ottaisivat asian esille. Tämän asian ratkaisu on lopulta poliittinen ja tahtomisesta kiinni. Kyse ei ole teknisestä tietämättömyydestä.