…oli alkuperäinen nimi 1906 perustetulla puolueella, joka nykyisin tunnetaan nimellä Suomen Keskusta. Siinä välissä puolueella on ehtinyt olla pari muutakin nimeä, Maalaisliitto ja Keskustapuolue. Puolueen valovoimaisimmalla tähdellä on ollut vasta kolme nimeä, joten puolue on pannut paremmaksi. No, tiedä häntä, mihin vielä Vienonen-Karpela-Saarela ehtii.
Suomen sosialidemokraattinen puolue on pysynyt samannimisenä vuodesta 1903 saakka. Kansallinen Kokoomuskin jo vuodesta 1918. Miksi sitten kepu vaihtaa nimeään yhtenään? Ei kai se yritä hämätä äänestäjiä näkemästä, että kyseessä on edelleen sama Maalaisväestön liitto? Pois moinen epäilys hämäyksestä, muistuttaisi puheita Lipposen koalitioaikeista ja Erkon median tarkoituksista!
Olisiko puolueella identiteettikriisi? Saattaapa olla, sillä toisaalta se haluaa esiintyä myös kaupunkilaisväestöä ja palkkatyöntekijöitä edustavan puolueena, mutta toden tullen kuitenkin aina nähdään, että kyllä se on juurillaan pysynyt. Viime kevään budjettikriisi viimeksi osoitti, että maalaisväestön ja nimenomaan maanviljelijöiden asiat puolueelle ovat tärkeimmät. Ne ovat suuria seteleitä, ja kaikki muu on niiden rinnalla pikkurahaa.
Asia voidaan nähdä positiivisenakin. Hyvä, että puolue on pitänyt pariaatteensa ja linjansa. Mutta mitä hävettävää siinä on niin, että pitää nimeään vaihtaa? Kokeeko puolue, että sen teot ovat olleet jotenkin häpeällisiä? Se kai lienee taustalla tapauksessa Vasemmistoliitto, o.s. SKDL. Tai peräti rikollisia, kuten Åmselen kolmoismurhaajalla Juha Valjakkalalla, nykyiseltä nimeltään Joachim Fouganthine? Nimenvaihdoksen syy ei ole ainakaan uusi liitto, kuten puolueen valovoimaisimmalla tähdellä Vienonen-Karpela-Saarelalla.
Mielenkiintoista joka tapauksessa. Kepun olemuksen tutkiminen on jäänyt minulta liian vähäiseksi. Miksiköhän en ole tuntenut siihen kiinnostusta niin kuin eräisiin meitä kaukaisempiinkin uskontoihin, kuten juutalaisuuteen, islamiin ja jopa hinduismiin, joista olen lukenut varsin paljon. Ehkäpä olen vaistomaisesti pitänyt kepu-uskontoa noita vaikeaselkoisempana. Täytyypä nyt paneutua syvällisemmin asiaan. Samalla voisi pohtia, minkä nimen puolue seuraavaksi ottaa. Tehkää ehdotuksia, olkaa hyvät!
- - -
Noita tuli mieleeni tänään kirjamessuilla. Siellä oli esitteillä mm. teos ”Suomalaisen arjen historia”, josta vasta ensimmäinen osa on valmis. Tutkin teoksen esitettä ja tilasin tuon kalliin suurteoksen, jonka viimeinen osa tulee vasta parin vuoden kuluttua. Historianteoksethan ovat yleensä poliittisten johtajien ja sotien historiaa, mutta tuo teossarja on ihan muuta, kertomus kaikkien suomalaisten arjesta savupirttien Suomesta alkaen kännykkä-Suomeen asti. Myös poliittisen toiminnan ja puolueiden historiaa siellä valotetaan. Siellä tuo Maalaisväestön liittokin ym.. ym.. on esillä.
Ostin myös muita kirjoja kaksi raskasta kassillista. Joukossa mm. Nato-kriittinen kirja ”Suomi ja Nato, Eurooppalaisia näkökulmia sotilasliitosta” sekä Israel-kriittinen Hannu Reimen kirja ”Israel/Palestiina”. Kun olen kai täälläkin esiintynyt enemmän Nato- ja Israel-myönteisenä kuin –kriittisenä, enkä ole aina oikein voinut ymmärtää vastakkaisia näkökantoja, täytyy nyt pyrkiä avoimin mielin niitäkin tutkimaan toivoen ymmärryksensä laajenemista. Ja sama on pyrkimykseni myös Maalaisväestön liiton ym..ym.. suhteen, vaikka kyseessä lienee paljon vaikeammin ymmärrettävä tapaus!
Suomen sosialidemokraattinen puolue on pysynyt samannimisenä vuodesta 1903 saakka. Kansallinen Kokoomuskin jo vuodesta 1918. Miksi sitten kepu vaihtaa nimeään yhtenään? Ei kai se yritä hämätä äänestäjiä näkemästä, että kyseessä on edelleen sama Maalaisväestön liitto? Pois moinen epäilys hämäyksestä, muistuttaisi puheita Lipposen koalitioaikeista ja Erkon median tarkoituksista!
Olisiko puolueella identiteettikriisi? Saattaapa olla, sillä toisaalta se haluaa esiintyä myös kaupunkilaisväestöä ja palkkatyöntekijöitä edustavan puolueena, mutta toden tullen kuitenkin aina nähdään, että kyllä se on juurillaan pysynyt. Viime kevään budjettikriisi viimeksi osoitti, että maalaisväestön ja nimenomaan maanviljelijöiden asiat puolueelle ovat tärkeimmät. Ne ovat suuria seteleitä, ja kaikki muu on niiden rinnalla pikkurahaa.
Asia voidaan nähdä positiivisenakin. Hyvä, että puolue on pitänyt pariaatteensa ja linjansa. Mutta mitä hävettävää siinä on niin, että pitää nimeään vaihtaa? Kokeeko puolue, että sen teot ovat olleet jotenkin häpeällisiä? Se kai lienee taustalla tapauksessa Vasemmistoliitto, o.s. SKDL. Tai peräti rikollisia, kuten Åmselen kolmoismurhaajalla Juha Valjakkalalla, nykyiseltä nimeltään Joachim Fouganthine? Nimenvaihdoksen syy ei ole ainakaan uusi liitto, kuten puolueen valovoimaisimmalla tähdellä Vienonen-Karpela-Saarelalla.
Mielenkiintoista joka tapauksessa. Kepun olemuksen tutkiminen on jäänyt minulta liian vähäiseksi. Miksiköhän en ole tuntenut siihen kiinnostusta niin kuin eräisiin meitä kaukaisempiinkin uskontoihin, kuten juutalaisuuteen, islamiin ja jopa hinduismiin, joista olen lukenut varsin paljon. Ehkäpä olen vaistomaisesti pitänyt kepu-uskontoa noita vaikeaselkoisempana. Täytyypä nyt paneutua syvällisemmin asiaan. Samalla voisi pohtia, minkä nimen puolue seuraavaksi ottaa. Tehkää ehdotuksia, olkaa hyvät!
- - -
Noita tuli mieleeni tänään kirjamessuilla. Siellä oli esitteillä mm. teos ”Suomalaisen arjen historia”, josta vasta ensimmäinen osa on valmis. Tutkin teoksen esitettä ja tilasin tuon kalliin suurteoksen, jonka viimeinen osa tulee vasta parin vuoden kuluttua. Historianteoksethan ovat yleensä poliittisten johtajien ja sotien historiaa, mutta tuo teossarja on ihan muuta, kertomus kaikkien suomalaisten arjesta savupirttien Suomesta alkaen kännykkä-Suomeen asti. Myös poliittisen toiminnan ja puolueiden historiaa siellä valotetaan. Siellä tuo Maalaisväestön liittokin ym.. ym.. on esillä.
Ostin myös muita kirjoja kaksi raskasta kassillista. Joukossa mm. Nato-kriittinen kirja ”Suomi ja Nato, Eurooppalaisia näkökulmia sotilasliitosta” sekä Israel-kriittinen Hannu Reimen kirja ”Israel/Palestiina”. Kun olen kai täälläkin esiintynyt enemmän Nato- ja Israel-myönteisenä kuin –kriittisenä, enkä ole aina oikein voinut ymmärtää vastakkaisia näkökantoja, täytyy nyt pyrkiä avoimin mielin niitäkin tutkimaan toivoen ymmärryksensä laajenemista. Ja sama on pyrkimykseni myös Maalaisväestön liiton ym..ym.. suhteen, vaikka kyseessä lienee paljon vaikeammin ymmärrettävä tapaus!
Vastaukset 43
Vanhimmat
sitä nimimerkkiä ja profiilikuvaa vaikka mihin malliin!
Nikita Jomppe Korhonthine...
Todellakin, pitkä ja kunniakas historia on meidän kaikkien SoS-demien kunniaksi.
Yritin tuossa katsoa SDP:n sivuja, mutta sieltä on historia-linkki poistettu. Ilmeisesti Otto-Ville Kuusisen puheenjohtajuus ei herättäisi isänmaallista luottamusta puoluettasi kohtaan.
SDP porskutti kapinajulistuksillaan vielä 1950-luvulle.
Muuten kommentoisin, mutta en oikein saanut selkoa lennokkaasta kirjoituksestasi.
...kun olen ilmeisesti sinua paremmin lukutaitoinen (sain selkoa kirjoituksestasi) ja ilmeisesti osaan sinua paremmin käyttää nettiäkin, niin tässäpä on linkki, josta löydät SDP:sta kaipaamiasi tietoja. Sen historiaan päästäksesi klikkaat vain siinä keskiruudussa olevaa tekstiä "historia", niin alkaa aueta.
Vaikka todellakin olen täysin sitoutumaton poliittisesti, tunnen kyllä SDP:n historian varsin hyvin, sillä yleisen historiankiinnostukseni vuoksi olen sitäkin tutkinut. Onhan puolue ollut puolueistamme merkittävin melkeinpä missä tahansa katsannossa viimeiset 100 vuotta.
Kyllä Maalaisväestön liitto/Maalaisliitto/Keskustapuolue/Suomen Keskustallakin merkitystä on ollut, alkuaikoina myönteistä ja siinä tilanteessa tarpeellista, myöhemmin kielteisempää, ja totta puhuen sitäkin tunnen paremmin kuin mitä avaukseni antaisi ymmärtää.
ehhehehehee...
Tässä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/SDP
Jos olisin Keris, alkaisin nyt syyttää, että joku on sen linkin napannut pätkästäni, mutta kun olen JKK, niin tunnustan ihan itse hölmöilleeni!
Matti Paasivuori (1909-1911, 1913-1917 ja 1926-1930)
Otto Wille Kuusinen (1911-1913)
Kullervo Manner (1917-1918)
Käsittääkseni tuo on väärin, sillä Matti Paasivuori ei tainnut todellisuudessa olla puheenjohtaja vaan puheenjohtajana toimi Kuusinen 1909 - 1917.
Huomattavaa on myös se, että Forssan julistuksella mentiin punakapinan jälkeen vielä 1950-luvulle vaikka SDP väitti eronneensa Kuusisen politiikasta.
Erittäin epäluotettava puolue.
Vaan Raatteen tiellä kohtasi Kuusinen suomalaisen työmiehen, joka ei ollutkaan vainoharhaisessa päässä kehitelty unelma sosialistisesta Suomesta.
Stalin ei olisi hyökännyt Suomeen, ellei Kuusinen (sdp) olisi sitä korvaan kuiskinut ja maailmanvallankumousta suunnittellut. (Kuusinen oli Kominterin puheenjohtaja ja Stalinia ylempi sosialisti!)
Suomi itseasiassa torppasi kommunismin leviämisen maailmalle. Siksi suomalaisia arvostetaan maailmalla niin paljon.
...se lämmittää mieltäni, vaikka ihan noin ei ehkä ollutkaan. Mutta erityisesti tuo suomalaisen työmiehen osuus oli ihan ratkaiseva, ja siitä saamme kiittää eniten sosialidemokraatti Väinö Tanneria, jonka johdolla kansalaissodassa auennut kuilu kurottiin umpeen parissakymmenessä vuodessa. Kiitoksen siitä ansaitsee myös Maalaisliiton johtaja Kyösti Kallio.
Urho Kekkonen sitten kiitti tunnetulla tavalla Tanneria hänen arvokkaasta teostaan. Olisi kai kiittänyt samoin Kalliotakin, mutta tämä ehti kuolla aikaisemmin.
Ryti sairastui, mutta aivan kuin Tanner olisi tiennyt, että kävi Suomelle miten tahansa, häntä ei tapettaisi suomalaisten tai venäläisten taholta.
Historiafiktiokirjailija Lasse Lehtinen väitti kirjassaan, että Tanner oli sotasyyllisistä tasapainoisin ja harrasti jopa petankia vankilan pihalla ja kirjoitti. Toiset olivat masentuneita.
Minä nimittäin epäilen, että Tannerilla ja Kuusisella oli sittenkin joku yhteys?
...jos Tannerilla ja Kuusisella olisi ollut noissa vaiheissa "jokin yhteys", se olisi järisyttävä historiallinen tieto! Sillä Kuusinen piti Tanneria - eikä aiheetta - suurimapana syyllisenä siihen, että hänen haluamansa vallankumous ei Suomessa onnistunut. Ja Tannerin mielipiteet Kuusisesta on kyllä dokumentoitu myös hänen omissa kirjoissaan.
Elämänkulku voi olla joskus merkillistä. Alun alkujaan Kuusinen ei ollut kovinkaan vallankumouksellinen, vaan pikemmin romanttinen sielu tuo runoileva laukaalaismaisteri oli. Kovemman elämänkoulun käynyt Tanner varhemmassa nuoruudessaan oli melkeinpä vallankumouksellisempi. Mutta Tannerissa voitti järki ja Kuusisessa romanttinen haihattelu, ja niinpä vanhojen toverusten (ei koskaan kovin läheisten) tiet johtivat perin eri suuntiin.
Samaahan voitaisiin sanoa Kekkosen ja Tannerin välisistä suhteista, mutta toisin päin. Tanner piti kokemustensa ja ajattelunsa kautta vankkumattomasti omaksuman näkemyksensä, mutta häntä paljon oikeammalla ollut - siitä huolimatta Tanneria suuresti arvostanut - Kekkonen sitten siirtyi ... no, ei minun tarvitse enempää kertoa; lue vaikka tutkielmani Urho Kekkosesta; löytyy edelleen netistä!
Ja vaahto lentää valehtelijalla ja sekopäällä.
Olet aina yhtä typerä, niin typerä, että et pysty kätkemään kaunaista kateuttasi kapia kohtaan, vaan taas se oikein purskahti esille. Kapin hienoja kirjoituksia on lysti lukea, mutta sinun purskautuksesi jälkeen saa tosiaan silmiään pyyhkiä. Onko se sitten vaahtoa vai paskaa, mutta jotain haisevaa sekopään tuotosta se on. Hyi hemmetti!
Tietoa kapista
http://www.lansirannikonelainklinikka.net/html/kapi.PDF
Kenen kirjoittama on se kirja Suomi ja Nato? Entä ketkä (mikä kustannusyhtiö) toimittaa sen Suomalaisen arjen historian? En löydä ainakaan äkkiä netistä, niin kertoisitko, kiitos!
Kepun historian kuten nykyisyydenkin ymmärtämisen vaikeudesta olen kanssasi samaa mieltä.
Kirja "Suomi ja Nato, eurooppalaisia näkökulmia sotilasliitosta" on Like-kustantamon julkaisema, ja sen ovat toimittaneet Markku Kangaspuro ja Teemu Matinpuro. Kirjoittajia kirjassa on monia, sekä suomalaisia että muita eurooppalaisia. Tunnetuimpana suomalaisena Nato-kriittisenä (muutenkin kriittisenä) ehkä professori Heikki Patomäki, joka on kirjoittanut luvun "Kohti impearilistista maailmanjärjestystä?".
Myös tuo Israel/Palestiina on Like-kustantamon kirjoja. Likehän julkaisee paljon tuollaista kriittistä kirjallisuutta. Mm. Anna Politkovskajan kirjat on julkaistu suomeksi sen kustantamana.
Tuo "Suomalaisen arjen historia" on Weilin&Göösin kustantama, ja siinä on hyvin monia kirjoittajia, alojensa parhaita asiantuntijoita meillä. Ja kun W&G kuuluu Sanoma-konserniin, suurteokseen sijoitetut rahat menevät ihan oikeaan osoitteeseen - puolueettoman sananvapauden alttarille!
Miksi aina lupaat pysyä poissa, kun et kuitenkaan voi sitä tehdä? Voi, voi.
Selitykseni aikomukselleni olla jonkin aikaa poissa oli se, että en luullut ihan pian tulevan mitän sanottavaa. Mutta harvoinkos ihminen erehtyy?
Sanoin toissapäivänä siis snäin:
>> Taidan nyt ainakin toistaiseksi keskittyä hieman parempiin ja rakentavampiin viihteisiin, kuten vaikkapa entistä intensiivisempään historian lukemiseen, matkusteluun ja läheissuhteisiin.
Palaan kyllä heti, jos ilmenee jotakin sanottavaa, jolla uskon olevan täällä jotakin merkitystä.> Eräs mexikolainen paisano (talonpoika) myi naapurilleen aasin, jota kehui nöyräksi ja taitavaksi peltotöissä. Naapuri kohta palautti aasin kiukkuisena väittäen sitä uppiniskaiseksi, joka ei suostu töihin ollenkaan. Myyjä ihmetteli sitä kovin, ja vei aasin puuvillapellon laitaan ja pyysi naapurin katsomaan. Hän laittoi aasin karhin eteen, otti suuren sypressihalon, jolla mojautti aasia otsaluuhun, maiskautti suutaan ja aasi lähti heti vetämään karhia. Myyjä sanoi ostajalle: ”nyt näet, että se on hyvin tottelevainen aasi; täytyy vain herättää sen huomio ensin”.
Luulen, että sama sääntö pätee hyvin myös täällä; täällä on paljon samanlaisia "aaseja". Halkoja, joilla voi mojauttaa, on monenlaisia. Yksi hyvä on, että ilmoittaa poistuvansa joksikin ajaksi. Siis näkemiin jälleen!
äänestää kaupunkilaisetkin. Ilmeisesti molemmat lähinaapurisikin äänestävät!
...kepua äänestää kaupunkilaisetkin. Suomihan on vapaa maa, josta kiitosta ei voida antaa ainakaan tämän saitin kepulaisille, joiden puheista usein tulee ilmi kaipaus sananvapauden tukahduttamiseen ja kepun diktatuuriin. Eikä vapaudestamme suurinta kiitosta voida antaa puheena olevalle puolueellekaan, ei edes sen Jumalasta seuraavalle (siis ylöspäin) Suurelle Urholle.
Saa toki kepua äänestää ihan kuka tahansa, jos niin haluaa. Myös kaupunkilaiset. Vähänkös he muitakin virheitä tekevät.
Mutta kummankaan lähimmän naapurini en usko kepua äänestävän, sillä he ovat ihan viisaita, akateemisia ihmisiä.
hesalaiset äänestävät erilailla kuin pelkän sotilaskoulutuksen saaneet.
Maahan, ylös, maahan ylös, gin-tonic ota!
...sotilaat perheineen perheineen ovat selvempänä enemmistönä kuin missään muualla Helsingissä. Siellä kokoomus on ollut aina ja on edelleen ylivoimaisesti suosituin puolue, eli saa noin 70-80 % äänistä. Poikkeus tapahtui vuoden 1972 kunnallisvaaleissa, kun olin ehdokkaana demarien listoilla; silloin demarit nostivat tavallisesti n. 10 %:n kannatuksen n. 40 %:iin. Keskusta siellä aina jää siihen samaan 5 %:n kannatukseen kuin muuallakin Helsingissä.
Itse en todellakaan ole akateeminen, joskaan en nyt ihan sotilaskoulutuksenikaan varassa. Eikä se sotilaskoulutus kohdallani ihan vähäinen ole, vaan siihen lähes 5 vuoden koulutukseen on mahtunut monenlaista, mutta ei sitä kuvaamaasi.
Nykyiset upseerit ovat kyllä akateemisia aika pian urallaan, sillä vuoden peruskurssin ja parin vuoden käytännön praktiikan jälkeen suurin osa heistä jatkaa maanpuolustuskorkeakoulussa kadettiosastolla ja sen läpäisseitä tulee sotatieteen maistereita. Ja osa heistä jatkaa myöhemmin sotakorkeakoulussa ja lopuksi he väittelevät sotatieteen tohtoreiksi.
Muuten: täällä Helsingissä sanotaan joko helsinkiläinen tai stadilainen; maalla meitä kutsutaan hesalaisiksi!
Kuinka et huomannut, että vuonna 1908 Maalaisliitto -nimen vakiinnuttanut puolue muodostui edeltävän kahden vuoden aikana itse asiassa kahdesta vuonna 1906 perustetusta osastosta eli Suomen Maalaisväestön Liitosta ja Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisesta Maalaisliitosta? Ajattele miten herkullisen vinoilun aiheen menetit tuossa, kun et älynnyt, että puoluella oli heti alusta lähtien kaksi nimeä!!!
Hätäillessäsi unohdit mainita senkin, että Suomen sosialidemokraattinen puolue perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen työväenpuolue. Muuten varmaankin muistit itse asian, kun toteat, että "Suomen sosialidemokraattinen puolue on pysynyt samannimisenä VUODESTA 1903 SAAKKA". Eli puolueen aiemmat nimet voidaan tuon mukaan unohtaa.
Mielenkiintosta sekin, että puoluetoverisi kiistelevät siitä, pitäisikö puoluetta kutsua sosialidemokraattiseksi vai sosiaalidemokraattiseksi. Jälkimmäiset häpeilevät ilmeisesti sitä, että puolueen virallinen nimi viittaa sosialismiin.
Jokin ihme jako menee kyllä siinäkin, kutsuvatko puoluetoverisi lempinimilläkin itseään sosialisteiksi, sossuiksi vai demareiksi.
...jota nyt uutisena minulle kerrot, hyvin tuttua ja tuntemaani. Ennen avauksen kirjoittamistani vielä nuo luin netistä, mutta en vain halunnut niillä tehdä juttuani mutkikkaammaksi, kun se näköjään jo nyt eräälle lukijalle oli vaikeaselkoinen. Äsken juuri tuossa edellä annoin eräälle linkin Wikipedian kertomaan SDP:sta, jossa tuokin historia todetaan.
sinulle, tietenkin ystävällisessä hengessä:
Nikita Jögönttin Corhontzine?
...pelkkä Kapi-Korhonen tai vain pelkkä Kapi, diminutiivi kapteenista (ei tarkoita samannimistä sairautta)?
Minä kun kansainvälisestä kokemustaustastani huolimatta (tai juuri siksi) olen ylpeä suomalaisuudestani, niin minun ei tarvitse vierasperäisellä nimellä "hienostella".
Sen entisen Juha Valjakkalan nimi taisi todellakin olla Nikita Joachim Foukantine (avauksessani unohdin tuon ensimmäisen etunimen).
saako "kiven sisällä" käyttää tätä nettiä?
...en ole ollut koskaan "kiven sisällä", mitä nyt 19-vuotiaana kerran vähän aikaa Rovaniemen poliisiputkassa ja aliupseerikouluaikana viisi vuorokautta Santahaminan päävartiossa arestissa. Mutta tuolloin ei ollut nettiä eikä näitä vempaimia.
Käsittääkseni vankiloissamme on kyllä kovin vapaat olot, mutta tuskinpa ainakaan pahimmista rikoksista tuomitut saavat ainakaan vartioimatta netissä huseerata. Mutta mitäpä asia tähän kuuluu?
on tietenkin aina parasta se että, unohdettaisiin kaikki tärkeämmät asiat, (niinkuin Erkkomediakin haluaa) ja puhuttaisiin Lolan tisseistä tai sitten "ruohonjuuritasolla" sinun putkareissuista että, varsinaiset asiakysymykset unohtuisivat.
Mitä pahaa minun aatteessani on? Aatteeni on vain Suomi ja suomen paras, suomalaisuus osana eurooppalaisuutta ja kansainvälisyyttä, joka on parasta myös meille itsellemme. Jos haluaa sanoa saman ylväämmin, niin yhdellä sanalla: isänmaallisuus.
Poliittisista aatteista kannatan demokratiaa, ja koetan vastustaa sitä kalvamaan pyrkiviä.
Mihinkään poliittiseen puolueeseen en ole sitoutunut vähääkään, joskin ainakin pari-kolme niistä tunnen itselleni mahdolliseksi kannattaa. Keskusta ei kuulu niihin, joskaan ei se ihan poissuljettu ole, jos se aidosti uudistuu sellaiseksi kuin mitä se aina vaalien edellä esittää olevansa. Mutta jo varsin pitkän ikäni aikana olen tullut kepun kehittymisen suhteen hyvin skeptiseksi ja melkeinpä on pakko yhtyä sloganiin: kepu pettää aina.
ole, siinä sinun aatteessasi mutta, se taitaa jäädä vähemmistöön, kun eihän suomessa sentään kaikki ole vielä "kekkuleita"?
Osastoja oli kolme joista kaksi pohjanmaalla ja
yksi viipurin alueella jotka sitten 1906 yhtyivät
Kun tuossa avauksessa kepun valovoimaisin tähti Tanja Vienonen-Karpela-Saarela tuli mainituksi, niin jatketaanpa aiheesta vähän:
Vielä hiljattain Iltalehti oli kepulaisten suosiossa siksi, että se puhui totta toisin kuin Erkon median Iltasanomat. Mutta lehti on jo jonkin aikaa arvostellut Tanja Saarelaa kärkevämmin kuin Iltasanomat, ja muutama päivä sitten lehti arvosteli suorasukaisesti Vanhastakin. Ja nyt lehti kertoo Maria Guzeninan suulla, että Tanja halusi aikoinaan sdp:een, mutta puolue ei häntä huolinut!
Olikohan sdp todellakin niin viisas, vai kävikö molemmille – sdp:lle ja Tanjalle – ihan vain vahingossa noin hyvin!
Kepulaisten lukemisto supistuu entisestäänkin. Huvitti, kun Emeritus kertoi, ettei hän ole Suomen Kuvalehden tilaaja ja lukija, joten ei voi sitä boikotoida. Ei olisi tarvinnut kertoa, on huomattu muutenkin, että Emerituksen kuten useimpien kepulaisten lukumieltymykset ja –kokemukset supistuvat Suomenmaahan.
Tässä siis tositarinaa (täytyy olla totta, sillä ei Maria uskaltaisi tuollaista valehdella, ja jos uskaltaisi, Tanja olisi jo asian kiistänyt):
- - -
Guzenina: SDP ei huolinut Saarelaa
27.10.2006 0:37
Maria Guzeninan mukaan on julkinen salaisuus, että Tanja Saarela halusi demariksi.
- Tanja Karpela olisi valinnut demarit, mutta häntä ei puolueeseen huolittu, väittää Maria Guzenina. (ESA PYYSALO)
Tanja Saarela liittyi keskustan riveihin syksyllä 1998. (ESA PYYSALO)
Kansanedustajaehdokas Maria Guzenina (sd) väittää tuoreimmassa City-lehdessä, että nykyinen kulttuuriministeri Tanja Saarela (kesk) olisi haikaillut sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaaksi vain hetkeä ennen kuin päätyi keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi vuonna 1998.
- Valitsin itse demarit. Niin olisi halunnut Tanja Karpelakin, mutta häntä ei puolueeseen huolittu, Guzenina toteaa lehdessä.
Guzenina vahvistaa näkemyksensä Iltalehdelle.
- Tästä on puhuttu niin pitkään kun minä olen ollut politiikan kanssa tekemisissä. Minulla ei ole aihetta epäillä, etteikö näin olisi tapahtunut.
Guzenina ei voi tai halua vastata kysymyksiin: mikä on väitteen alkuperä tai siihen, ketkä Uudenmaan piirin demarit olivat mukana asiasta päättämässä?
- Varmaan ymmärrät, etten voi näin detaljoidusti asiaa kommentoida.
Demarin päätoimittaja Juha Peltonen mainitsi samasta asiasta pari viikkoa sitten perjantaikolumnissaan.
- Kun Tanja Saarela teki tuloa politiikkaan, hän olisi halunnut sosialidemokraattien ehdokkaaksi, kirjoitti Peltonen.
- Erään läntiseltä Uudeltamaalta olevan kansanedustajan tukijoukoissa kuitenkin pelättiin, että Karpelan ehdokkuus estäisi oman ehdokkaan valinnan, ja he onnistuivat torppaamaan Karpelan ottamisen Uudenmaan demarien listoille, Peltonen jatkoi.
Lisää aiheesta perjantain Iltalehdessä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200610265292225_uu.shtml
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000020795387
Kiitoksia kaikille osallistuneille! Tällaisesta kevyenpuoleisesta jutustelusta pidän, ja toivottavasti tekin olette pitäneet, kun nähdäkseni samassa hengessä monet teistä ovat osallistuneet!
Tältä illalta joudun lopettamaan, mutta ehkäpä ehdin vilkaista ja jos on tarpeen, niin myös jonkin vastineen heittää huomenna, vaikka tiedossa on kiireitä, iltapäivästä alkaen mm. erään vanhan perhetuttavan 70-vuotisjuhlat.
Nyt hyvää yötä!
Viitaten pyyntöösi
"voisi pohtia, minkä nimen puolue seuraavaksi ottaa. Tehkää ehdotuksia, olkaa hyvät!"
ehdotan, että kepu ottaisi seuraavaksi nimekseen lyhyesti ja ytimekkäästi Kepu.
Kepuna se puolue on jo tunnettu siitä asti, kun se otti nimekseen Keskustapuolue. Siitä kai lyhenne juontuukin. Suomen Keskusta ei nimeä muuksi muuttanut, vaikka joku ehdottikin lyhenteeksi Suokusta.
Kepu on kepu ja sen kannattajat ovat kepulaisia. Vahvistettakoon vallitseva käytäntö myös viralliseksi, kun nimen muutos taas muutaman vuoden kuluttua tulee ajankohtaiseksi.
...näin ehdotuksesi, johon hyvin voin yhtyä. Toivottavasti puolue huomaa, että "turha on taistella tutkainta vastaan" ja ottaa jo seuraavassa puoluekokouksessaan nimekseen tuon Kepu. No, nimenmuutos vaatinee pitemmän prosessin. Mutta tuohon
>> Kepu on kepu ja sen kannattajat ovat kepulaisia.
...jälleen kepulikorhonen ulosti haisevan "hunajakakun". Innolla nämä hänen punaiset aatetoverit pörräävät valheiden ympärillä ja natustelevat niitä kuin kärpäset hunajakakkua.
Kapi varmaan rinta rottingilla itsekseen toteaa, että kävinpähän jälleen "paskalla".
Kuten historia todistaa, ei SDP ole muuttanut nimeään sitten 1903. Aate on kuitenkin aikojen saatossa muuttunut raskaasti.
Aluksi SDP ajoi sosialismia. Tuolloin puolue suuntasi kohti tulevaisuutta ja se luokiteltiin edistykselliseksi puolueeksi.
Myöhemmin SDP ajoi demokratiaa. Edelleenkin puolue oli eturivissä kehittämässä Suomea eteenpäin.
Nykyinen SDP ei enää edusta kumpaakaan näistä arvoista. Siitä on, surullista kyllä, tullut taantumuksellinen puolue joka voi vain muistella entisen SDP:n suuruutta.
Tanja on keskustalle kultakimpale. Kyllä Korhonenkin sen sisimmässään myöntää itselleen, vaikka se todella vaikeaa onkin? Tanja on todella fiksu, en ole koskaan kuullut tai nähnyt että hän olisi naispuolisia edustaja tovereitaan mollannut ja haukkunut esim. lehtien palstoilla.
Hän on fiksu ja hienotunteinen, hänen ei tarvitse sellaista tehdä, hän on muiden edustajatovereidensa yläpuolella. Hän on päätään pidempi muita!
Todella asiaperustainen puheenvuoro todella asiakeskustelua sisältävässä ketjussa, jossa kookookorhonen keskustelee itsensä kanssa koko sillä asiallisuudella joka on hänelle niin ominaista.
Todella asiaperusteeton puheenvuoro joka ei pysty kuitenkaan tekemään asiatonta ketjusta, jossa KKKorhonen keskustelee keskustelukumppaneittensa kanssa sillä taidolla joka on hänelle niin ominaista.
myös valita saittinsa oikein. Jorma on valinnut saittinsa oiken, ja mikä parasta, hän ei enään osoita niin suurta typeryyttä kuin alkuaikoina (maatalouspolitiikassa).